Ajatus verottomien km-korvausten leikkaamisesta saa tukea Autotuojilta

VM:n virkamiehet esittävät km-korvausten leikkaamista

Valtiovarainministeriö on esittänyt ensi vuoden budjettineuvottelujen alla, että

• Nykyinen oman auton käytöstä maksettava veroton kilometrikorvaus alennettaisiin nykyisestä 45 sentistä 43 senttiiin
  ensimmäiseltä 15 000 kilometriiltä ja 
• 15 000 km ylittävältä osalta korvaus alennettaisiin 25 senttiin kilometriltä.

Perusteluksi VM esittää, että 15 000 km  laskennallisen kilometrimäärän jälkeen auton pääomakulut ovat kuittaantuneet. Siitä
eteenpäin olevilta kilometreiltä olisi syytä korvata vain käyttökuluja. Lisäksi ensimmäisten 15 000 km:n matkalta  korvausta olisi laskettava 2 snt/km. Muutoksen  VM on esittänyt tulevan voimaan vuoden 2013 alusta alkaen. 

Autotuojat samoilla linjoilla

Autotuojat ry on autojen maahantuojien edunvalvontayhteisö. Sen toimitusjohtaja Terio Kallio on samaa mieltä kuin VM:n virkamiehet:

"Auton laskennallisten käyttökustannusten tulisi perustua todellisiin kustannuksiin. Tällä hetkellä verotonta kilometrikorvausta maksetaan 45 senttiä kilometriltä. "Summa on linjassa todellisten oman auton käytöstä aiheutuvien kiinteiden ja käyttökulujen kanssa silloin, kun auto vaihdetaan uuteen noin kolmen vuoden välein", sanoo Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio. "Työajokilometrit eivät saisi kuitenkaan nousta yli 15 000 kilometrin vuodessa, muutoin kilometrikorvauksesta tulee ylikompensoiva", Kallio jatkaa.

Autotuojat ry:n laskelmien mukaan oman auton käyttö työajoihin, etenkin suurilla kilometrimäärillä, on ollut tähän saakka selvästi työnantajan tarjoamaa autoetua kannattavampaa.
 

• "Näyttää siltä, että verotonta kilometrikorvausta pitäisi laskea itse asiassa hieman enemmän kuin mitä VM on nyt esittänyt, jotta se olisi linjassa todellisten käyttökustannusten kanssa. Tässä valossa on hieman outoa, että keskusteluun on nostettu autoedun verotusarvon kiristäminen vaihtoehtona sille, että kilometrikorvausten ylikompensointia ollaan purkamassa", Kallio sanoo.

Kallion mukaan auton käytöstä maksettavan korvauksen tulisi aina pohjautua todellisiin käyttökustannuksiin, ei poliittiseen kompromissiin. Autoedun verotusarvoakaan ei siis voida mennä noin vain korottamaan tai laskemaan, sillä myös sen tulee perustua kaikissa olosuhteissa todellisiin kustannuksiin. 

Autotuojat toteaa, että "

• VM:n kaavaileman uudistuksen jälkeenkin kilometrikorvaus olisi edelleen erittäin kilpailukykyinen verrattuna työsuhdeauton käytöstä maksettavaan hintaan. Autoedun verotus perustuu Verohallinnon yksityiskohtaiseen laskelmaan auton todellisista käyttökustannuksista. Tällä hetkellä Verohallinnon laskelman mukaiset autoedun käyttökustannukset ovat uusilla autolla 19 snt/km ja yli kuusi vuotta vanhoilla autoilla 20 snt/km. Verohallinto korotti autoedun laskennallista käyttökustannusta tälle vuodelle yhdellä sentillä. 

KM-korvaus ja vapaa autoetu

Autotuojien kannanotto verottomien kilometrikorvausten muutokseen on kiinnostava. Perusteluna esitetään vertailua vapaan autoedun verotusarvoon. Se on sidottu auton hankintahintaan (veroineen).

Kalliimmalla autolla ajava maksaa vapaasta autoedusta enemmän veroa kuin halvemmalla autolla ajava. Mutta se ei ole koko totuus. Autoedun verotusarvo lisätään palkansaajan bruttopalkkaan. Se taas nostaa veroprosenttia. Siksi vapaasta autedusta peritään veroa sitä enemmän, mitä kalliimpi auto on, ja mitä suuremmat ovat palkansaajan bruttotulot. 

Autoetua koskevassa verohallinnon päätöksessä todetaan, että " jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja 18 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.".

Tämä  yli 30 000 km:n ajomäärä rinnastetaan työntekoon, sillä "ei kukaan huvikseen tuollaisia kilometrimääriä aja", todetaan usein. Verottajakin on hyäksynyt ajatuksen. Niinpä suuren kilometrimäärän ajaville annetaan verohelpotus. Se tapahtuu pudottamalla auton ov-hinnasta määräytyvää vero-osuutta 20 %:lla.

Kilometrikorvauksiin ei ole kirjoitettu näkyviin vastaavaa paljon ajavan "työntekolisää". Ilmeisesti ylikompensaation katsotaan vastaavan myös ajatuksen siitä, että hyvin suuri määrä työmatkakilometrejä käy työstä.

Verottaja ei ole ottanut kantaa verottomien km-korvauksien osalta lainkaan kantaa auton hintaan (tai arvoon). Eikä km-korvauksta lisätä palkansaajan bruttotuloon, vaan korvaus on verotonta. Mutta asian toinen puoli ovat ne kustannukset, jotka auton hankinnasta ja käytöstä aiheutuvat. Verottoman kilometrikorvauksen on määrä kattaa kaikki työmatkan aiheuttamat auton käytön kustannukset.

Palkansaaja,  joka ajaa hyvin vähän kuluttavalla autolla, jonka hankintahinta on matala ja huolto- ja korjauskustannukset  pienet,  saa sitä enemmän työmatkakilometrien tuottamaa verovapaata kustannuskompensaatiota, mitä enemmän hän autollaan ajaa. Koska myös vakuutusmaksut ja rengaskustannukset on työntekijän itse maksettava, tälläkin alueella km-korvaukset eroavat autoedusta.

Vapaan autoedun saava ei maksa ajoneuvoveroa eikä käyttövoimaveroa. Sen sijaan km-korvauksia saava joutuu ne maksamaan.

• Autoedun verotusarvoa ja km-korvauksia ei voi vertailla kaikilta vaikutuksiltaan tavalla, jonka Autotuojat esittää kuviossa.

Mitä eri osapuolet ovat edistämässä?

Autotuojat on valmis hyväksymään VM:n ehdotuksen 15 000 kilometrin verovapaasta km-korvauksesta. Miksi?

Muutos edistäisi luultavasti sekä uusien autojen että varsin tuoreiden käytettyjen autojen kauppaa. Niissä pääomakustannukset ovat suurimmat, mutta huolto- ja korjauskustannukset pienimmät. Tietysti ehdotus toimisi vielä paremmin tähän suuntaan, jos se sidottaisiin vain uusien sekä korkeintaan 3 vuotta vanhojen autojen käyttämiseen.

Varsinkin merkkiliikkeet opastaisivat mielellään autojen ostajia, millainen auto optimoi auton käyttökulut kokonaisuudessaan, kun palkansaaja ajaa korkeintaan 15 000 km työmatka-ajoa vuodessa ja omat ajot jäävät pieniksi. Merkkiliikkeet ovat hyvin kiinnostuneita saamaan myytäväkseen tuoreita käytettyjä, sillä niiden asiakaskunnan ydin ovat uusia ja tuoreita käytettyjä ostavat.

Autoedun verotuksessa on kysymys eri asiasta kuin verottomat km-korvaukset.

Verottaja puolestaan haluaa löytää lisää verotuloja. Mutta jälleen kerran on jäänyt huolellisesti selvittämättä, mitä tapahtuu, jos verottajan ehdotus toteutetaan. On hyvin mahdollista, että kokonaisverotulo jäisi nykyistä pienemmäksi, kun kaikki km-järjestelmän muutoksen seurausvaikutukset otettaisiin huomioon. 

Veronmaksajia edustava järjestö korostaa, että ajatus oman auton keskimääräisisten käyttökulujen alentamisesta kahdella sentillä on periaatteellinen. Laskelmiin perustuvia korvauksia ei pitäisi höylätä lailla.

- Ajatus leikata kilometrikorvauksia on perin onneton. Käytännön vaikutus on se, että siirretään työntekijän kontolle kustannuksia työnantajalta, jonka kuuluisi maksaa työntekoon liittyvät kustannukset.

 Työmarkkinasopimukset

Työnantajat ja palkansaajat ovat sopineet palkkaehdoista. jotka ovat voimassa pääosin vuioden 2013 loppuun. Kilometrikorvaukset ovat yksi osa työehtosopimuksia, vaikka korvausten tasosta määrää vuosittain verohallinto. Päätös ilmoitetaan verohallinnon luontaisetupäätöksenä (autoetu) sekä päätöksenä verovapaiden matkakustannusten määrästä.

Valtio on itse suuri työnantaja. Sitäkim km-korvaukset koskettavat, sillä valtion virkamiehen tai työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä virkamatkasta maksetaan korvausta matkakilometrien perusteella. Nyt voimassa oleva sopimus lähtee samasta km-korvausten verottomuudesta kuin muidenkin työntekijöiden kohdalla.

Autoedun ja km-korvausten eroavuus tulee ilmi myös siinä, että autoedun verotusarvo vaikuttaa työntekijän  saamaan eläkkeeseen. Verottomat kilometrikorvaukset eivät taas karruta eläkettä lainkaan.

Liikenneministeri Merja Kyllönen on ihmetellyt, miksi verottaja laskee työmatkakilometrin kustannukseksi työntekijälle 25 senttiä, mutta sallii kuitenkin km-korvauksen, joka on 45 senttiä kilometriltä verottomana.

Voisiko nykyisen verottoman km-korvausjärjestelmän yksi ajatuksista olla se, että tuon "ylikompensaation" osuudella työntekijä hankkii oma-alotteisesti itselleen eläketurvaa?  No, se saattaa jäädä tekemättä, jos ylikompensaatio menee kokonaan kulutukseen.

5. Huonosti pohdittu ja ajoitettu

Työnantajapuoli tuskin riemukkaasti on valmis ottamaan maksettavakseen kilometrikorvauksista koituvat kustannukset, jos km-korvausten rakennemuutoksen seurauksena se velvoitettaisiin maksamaan niistä myös sosiaalikustannuksia. Eikä työnantajia luultavasti suuremmin innostaa nykyistä laajamittaisempi autoetujen jakaminen tyäntekijöille.

Km-korvauksia koskeva rakennemuutos on puutteellisesti pohdittu,  ja sen muutoksen ajoitus on huonosti harkittu.

• Palkansaajan omalla kulkuneuvolla tekemien työmatkojen verottomat enimmäismäärät v. 2012 : http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_paatokset/Verohallinnon_paatos_verovapaista_matkak%2819240%29#kilometri