Ajoneuvoveron korotus eduskunnassa

Ajoneuvoverolain muutos

Lakiesitys merkitsee käytännössä sitä, että ajoneuvoveroa kiristetään. Sekä matkailuautojen käyttäjiä edustava SF-Caravan että Autoliitto esittivät kielteisen kantansa veron korottamiseen. Eikä Autoalan Keskusliittokaan ole tyytyväinen.

Esityksen taustaksi kerrotaan, että ajoneuvoverotuksen ja sitä koskevan lain muutoksen syynä on hallitusohjelmassa esitetyn todettujen  päämäärien toteuttaminen:

•     Autoilun verotuksen painopistettä siirretään hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ajoneuvoveroa korottamalla
•     Samalla halutaan ”nopeuttaa autokannan uudistumista tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi
•     Halutaan parantaa liikenneturvallisuutta
•     Suositaan vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa
•     Lisätään valtion verotuloja
•     Parannetaan ajoneuvoveron ohjausvaikutusta veron nykyistä tekniikkaneutraalia rakennetta noudattaen.

Lakiesityksessä on piirteitä, jotka ovat myös hallitusohjelman tavoitteiden vastaisia. Esitys  johtaa ajoneuvoveron kiristämiseen. Alin veron määrä nostetaan nykyisestä 19 eurosta 43 euroon vuodessa. Alin vero määrätään silloinkin, kun autolla ei ole CO2-päästöjä lainkaan (0 grammaa kilometrillä). Ylin veromäärä pysyy nykyisessä 606 eurossa vuodessa. Sitä sovellettaisiin, kun ajoneuvon hiilidioksidipäästö on  400 grammaa kilometrillä tai enemmän.

Korotus on päästön määrästä riippuen 23 - 92 euroa. Pienimmillään korotus on aivan vähäpäästöisimmillä ajoneuvoilla ja suurimmillaan ajoneuvoilla, joiden päästö on noin 300 grammaa kilometrillä. Keskimääräisellä rekisterissä olevan, 180 grammaa kilometrillä päästävän auton veronkorotus olisi 50 euroa vuodessa.  Vähältähän se tuntuu, kun miettii sitä absoluuttisesti. Mutta kun hallitus toistelee ehtimiseen inflaation hillitsemisen tärkeyttä, tässä kohdassa se ummistaa silmänsä. Korotus on hulppeat 40 prosenttia nykyisestä!

Kokonaismassan perusteella määräytyvään veroa korotettaisiin 50 eurolla kaikissa painoluokissa. Syynä on se, että massaperusteisen taulukon rakenne säilytettäisiin ennallaan. Alin veron määrä nousee 75 eurosta 125 euroon ja ylin veron määrä 485 eurosta 535 euroon. Mitä vähemmän CO2-päästöä, sitä suurempi korotus, tosin pienemmällä verolla pääsee, jos todistus CO2-päästöstä on esittää (ja Trafi sen hyväksyy).

Lakiin halutaan lisätä säännös, jonka mukaan sähköautojen veron määrä on alin ajoneuvoverolain liitteen taulukossa 1 säädetty veron määrä (43 euroa vuodessa). Verotuskäytännössä sähköautoista kannetaan jo nykyisin alin laissa säädetty vero, joten kyseessä olisi verotuksessa sovellettavan käytännön kirjaaminen lakiin. Sähköautojen verotus säilytettäisiin edelleen ajoneuvoveron nykyisen tekniikkaneutraalin rakenteen mukaisena.
 
Ajoneuvoverolipun lähettämistä koskevaa säännöstä halutaan muuttaa siten, että verolippu postitettaisiin jatkossa rekisteriin tallennettuun osoitteeseen. Yksityishenkilöillä ei olisi enää mahdollisuutta ilmoittaa rekisteriin erillistä laskutusosoitetta. Oikeushenkilöt voisivat kuitenkin edelleen ilmoittaa laskutusosoitteen. Lakiin lisättäisiin informatiivinen maininta siitä, että verolippu voidaan lähettää myös sähköiseen laskutusosoitteeseen.

Lakiin halutaan myös lisäys: Jos tietojärjestelmässä (ajoneuvorekisterissä) ei ole merkintää veron suorittamisesta, eikä veron maksamista voida muuten varmistaa, verovelvollisen täytyy valvontatilanteessa esittää  näyttö veron maksamisesta esimerkiksi rahalaitoksen antamalla tositteella tai tiliotteella.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2012 alusta.

Verotaulukot uusiksi

Ajoneuvoveron määrä on 19—606 euroa vuodessa ajoneuvon ominaishiilidioksidipäästöstä riippuen. Veron määrä on 19 euroa vuodessa, kun ajoneuvon päästö on enintään 66 grammaa kilometrillä, ja 606 euroa, kun päästö on 400 grammaa kilometrillä tai enemmän. Enimmäis- ja vähimmäisveron välillä veron määrä on määritetty erikseen jokaiselle hiilidioksidigrammamäärälle.

Kokonaismassan perusteella määräytyvä perusvero on 75—485 euroa vuodessa. Vero on 75 euroa, kun ajoneuvon kokonaismassa on enintään 1 300 kilogrammaa ja 485 euroa, kun kokonaismassa on 3401 kilogrammaa tai enemmän. Kokonaismassaan perustuva vero on määritetty sadan kilogramman välein.

Matkailuautot kuuluvat henkilöautojen tavoin M1-luokkaan. Matkailuautojen perusvero määräytyy samalla tavalla kuin henkilö- ja pakettiautojen vero. Koska matkailuautot on niiden vähäisten valmistusmäärien vuoksi vapautettu EU-tyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöjen mittaamisesta, niiden vero määräytyy pääsääntöisesti kokonaismassan mukaan.

Ajoneuvoverolain taustainformaatiossa kerrotaan, että matkailuautojen keskimääräinen ajoneuvoveron perusvero on 430 euroa vuodessa. Sen sijaan siellä ei kerrota, että keskiarvoa alentavat retkeilyautot. Ne ovat kooltaan pienempiä ja keveämpiä. Tavallisen matkailauton tyypillinen massa on hyvin lähellä 3 500 kiloa. Siksi niistä joutuu maksamaan ajoneuvoveroa suurimman massan perusteella eli 485 euroa vuodessa. Uusi veron määrä olisi maksimimassaltaan 3500 kilon matkailuautosta 535,56 euroa vuodessa.

Lakiesityksen mukaan kaikkien massaperusteisten pakettiautojen ja henkilöautojen veroa nostettaisiin 50 eurolla. Nurinkurista on se, että esitys kohtelee kaltoin niitä, joilla on uudempi matkailuauto, josta on ajoneuvorekisteriin merkitty CO2-päästötieto. Korotus on CO2-päästön ollessa 230 g/km määrältään noin 77 euroa eli 34 %. Ympäristöperusteet ovat saaneet väistyä rahan keräämisen tieltä. Uusi veron määrä on 276 euroa. Se on tuntuvasti vähemmän kuin aivan samanlaisen auton vero, josta tuo CO2-tieto puuttuu!

Ajoneuvoverolakia uudistettaessa ei  teknisesti aivan samanlaisten autojen erilaiseen verokohteluun ole tulossa minkäänlaista korjausta. Ei ihme, että Helsingin hallinto-oikeudessa on käsiteltävänä ainakin 300 valitusta, jotka koskevat ajoneuvoverotusta. Myös oikeuskanserille on asian vuoksi lähetetty kirjeitä asian tutkimiseksi.

Ajoneuvoveron määrä ja verotuotto

Ajoneuvoveron perusveron tuotto oli vuonna 2010 noin 350 miljoonaa euroa. Tästä 310 miljoonaa euroa koostui henkilöautoilta kannettavasta verosta ja 40 miljoonaa pakettiautojen verosta. Vuoden 2011 verotuotoksi on ennustettu 400 miljoonaa euroa. Verotuoton kasvu johtuu pääasiassa päästöperusteisen perusveroon siirtymisestä vuonna 2010.

Perusveron muuttaminen päästöperusteiseksi toteutettiin henkilöautoilla verotuottoneutraalisti siten, että niiden keskimääräinen verorasitus pyrittiin pitämään ennallaan. Pakettiautojen keskimääräinen vero sen sijaan nousi, mikä pääasiassa selittää perusveron tuoton kasvun.

Ajoneuvoveron toinen osa on käyttövoimavero. Sitäkin hyvin monet pakettiautojen ja kaikki matkailuautojen omistajat joutuvat maksamaan ensi vuonna tuntuvasti enemmän, koska useimmiten he ajavat dieselillä.
Eikä sekään riitä. Myös polttoaineiden verotuksessa tehdään muutoksia. Diesel-polttoaineen litrahinta nousee, koska veron määrää litrahinnassa nostetaan. Veronkorotus on riippumaton polttoaineen hinnasta.

Verottaja muistuttaa tietysti, että ajoneuvoveron käyttövoimavero (dieselvero) laskee, jos ajaa henkilöautolla tai kuorma-autolla. Totta, mutta pakettiautojen ja matkailuautojen käyttövoimavero ei laske. Se pysyy ennellaan.

Jotakin positiivista (toimituksen kommentti)

Autoilun kirityvä verotus sisältää vuodelle 2012 seikan, joka osoittaa valtiovarainministeriön pohtineen, mitä hallitusohjelman toteamus matkailuautojen siirtämisestä autoverotuksen piiriin merkitsee. Autoverolaki, joka verotaulukoiden muutoksin tulee voimaan 1. huhtikuuta 2012, ei sisällä matkailuautojen autoveroa.

" Emme me sentään niin tyhmiä ole, että lypsävän lehmän tappaisimme", totesivat asiaa pohtineet  virkamiehet.

Katso ajoneuvoverolain muutosesitystä:   http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.52/1319208412_274208&${TRIPPIFE}=PDF.pdf