AKE ympäristöystävällisyyttä tutkailemassa

Seuravassa esitellään ensiksi AKE:n teettäämän tutklimuksen keskeisiä tuloksia. Sen jälkeen pohdin tulosten erikoisia piirteitä. Samaa asiaa on käsitelty myös Tuulilasin netin keskustelupalstalla.

Ympäristöystävällisyyttä etsimässä

AKEn kyselytutkimuksen perusteella viidennes vastaajista piti auton hintaa parhaimpana kohteena, jossa voitaisiin ottaa huomioon auton ympäristöystävällisyys. Seuraavaksi suosituimpia vaihtoehtoja olivat ajoneuvoveron porrastaminen päästöjen mukaan sekä biopolttoaineiden hinnan alentaminen.

• Vuotuinen ajoneuvovero porrastettava päästöjen mukaan

  Vuotuisen ajoneuvoveron porrastaminen auton ympäristöystävällisyyden perusteella nousi toiseksi tärkeimmäksi keinoksi vaikuttaa autoilun ympäristöystävällisyyteen. Kyselyn mukaan esim. 150 g/km hiilidioksidia tuottavan auton ajoneuvovero voisi olla 40-59 euroa ja 200 g/km tuottavan 80-99 euroa.

  Tutkimuksen mukaan noin 250-300 euron suuruinen ajoneuvovero vuodessa saisi autoilijat harkitsemaan yksityisautoilusta luopumista. Lähes viidennes ilmoittaa harkitsevansa yksityisautoilusta luopumista vasta, kun ajoneuvovero on yli 1 000 euroa. Ilman tämän ryhmän vaikutusta "kipurajana" olisi 150-200 €. Ajoneuvovero on nykyään 94,90 tai 127,75 euroa.

• Ympäristöystävällisyys ei vaikuta auton valintaan

  Vastaajista kolmasosa piti autoa valittaessa vähiten KIINNOSTAVANA asiana sen ympäristöystävällisyyttä. Määräävinä ominaisuuksia ovat hinta ja merkki. Myös auton ajettavuus nousi valintakriteerinä esimerkiksi polttoaineen kulutuksen ja auton turvallisuuden edelle, AKE kertoo.

  Kuitenkin samassa tutkimuksessa osoittautui, että suurin kannatus oli vaihtoehdolla, jossa ympäristöystävällisyys oli sidottu auton hintaan. Ympäristön kannalta edulliset autot ilmeisesti maksaisivat vähemmän, ja ympäristön kannalta pulmalliset autot maksaisivat enemmän? Kerrottiinko tämä vastaajille ennen vaihtoehtojen esittämistä?

• Polttoaineen hinnannousu ei jarruta ajokilometrejä

  Tutkimuksen mukaan vasta 2,23 euron suuruinen bensiinin litrahinta vähentäisi ajokilometrejä. 38 % vastaajista ilmoitti, että mikään hinta ei vähentäisi ajettuja kilometrejä.

  Ajokilometrit nousuun kääntävä hinta olisi sekin varsin alhainen - 0,95 euroa litralta. Sopivana hintana bensiinille pidettiin 0,98 euroa ja dieselin osalta 0,70 euroa litralta.

  AKE kertoo autoilijoiden ajattelevan, että ajot vähenevät vasta, kun polttoaineen hinta on euron yli nykytason.

• Päästöihin perustuva käyttövero saa kannatusta

  Vuotuisen ajoneuvoveron porrastaminen auton ympäristöystävällisyyden perusteella nousi toiseksi tärkeimmäksi keinoksi vaikuttaa autoilun ympäristöystävällisyyteen. Kyselyn mukaan esim. 150 g/km hiilidioksidia tuottavan auton ajoneuvovero voisi olla 40-59 euroa ja 200 g/km tuottavan 80-99 euroa.

  Tutkimuksen mukaan noin 250-300 euron suuruinen ajoneuvovero vuodessa saisi autoilijat harkitsemaan yksityisautoilusta luopumista!

  Lähes viidennes ilmoitti harkitsevansa yksityisautoilusta luopumista vasta, kun ajoneuvovero on yli 1 000 euroa. Ilman tämän ryhmän vaikutusta "kipurajana" olisi 150-200 €. Ajoneuvovero on nykyään 94,90 tai 127,75 euroa.

• Ei dieseleiden suosimista eikä tietulleja

  Kaikista vähiten tärkeänä autoilijat haluaisivat ympäristöystävällisyyttä huomioitavan dieseleiden suosimisena tai tietullien käyttöönotossa, AKE kertoo tiedotteessaan.

• Hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus - tuntematon alue

  Kahdeksan vastaajaa kymmenestä tiesi CO2:n tarkoittavan hiilidioksidia, mutta ei kuitenkaan tiennyt tavallisen perheauton päästömäärien suuruusluokkaa tai osannut suoraan yhdistää sitä polttoaineenkulutukseen. Vain noin puolet vastaajista tiesi automainonnassa matalan CO2-arvon kertovan auton ympäristöystävällisyydestä.

  AKE arvioi, että tulevaisuudessa on valistettava ihmisiä polttoaineenkulutuksen suorasta yhteydestä autojen hiilidioksidipäästöihin. Tärkeimpiä polttoaineenkulutukseen vaikuttavia auton teknisiä tekijöitä ovat moottorin koko ja auton paino. Tärkeä roolinsa on myös oman ajotavan parantamisella ja oikeilla reittivalinnoilla, totesi yksikönpäällikkö Olli Lindroos AKEsta.

  Saisiko lisää tietoja?

  Tutkimuksen toteutustapa

  AKEn tutkimus toteutettiin TNS Gallupin Gallup kanavalla ja Forumissa kesäkuussa 2007. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään muun muassa kansalaisten perustietämystä autoilun päästöistä ja ympäristöystävällisyyden vaikutuksia auton valintaan.

  Tutkimukseen osallistui 1 016 suomalaista ja virhemarginaali on ± 3,1 %.

  Älliä omituisuuksiin

  En ole nähnyt tutkimusraporttia, joten pohdin tutkimuksen tuloksia AKE:n tiedotteen pohjalta. Vaikutelmani on, että AKE:n tiedote ei kaikilta osin kulje yhtä jalkaa sen teettämän tutkimuksen tulosten kanssa.

• Vastaajat ovat kertoneet, että auton hinta on hyvin keskeinen auton valintaan vaikuttava tekijä.
• Vastaajat ovat myös kertoneet, että ympäristöystävällisyys tulisi sitoa auton hintaan.
• Auton ympäristöystävällisys ei ole kovinkaan KIINNOSTAVA asia autoa valittaessa..

  Mainitut kolme asiaa kuuluvat samaan kokonaisuuteen.

  Jos ympäristöystävällisyys sidotaan auton hankinnan ja käytön kustannuksiin, se vaikuttaa hyvin paljon autoilijan tekemiin valintoihin. Eri asia on se, onko ympäristöystävällisyys saatu yhtä kiinnostavaksi asiaksi kuin auton ajo-ominaisuudet.

  Vaikuttavuus ja kiinnostavuus ovat eri asioita. Auton ulkonäkökin (koridesign) on eri asia kuin auton ilmanvastuskerroin.

• Poltoaineen hinta ei vaikuta ajokilometreihin?

  Arvio on peräisin sautoilijoiden vastauksista. Ne ennakoivat huonosti ajokilometrien muutoksia polttoaineiden hintojen noustessa. Öljy-yhtiöt Suomessa ja muissa EU-maissa havaitsevat oitis, kuinka voimakas yhteys on hinnalla ja ajokilometreillä. Tuo yhteys oli ennen euroihin siirtymistä nykyistä vahvempi, mutta ei se ole kadionnut, vaikka tutkimuksen tulokset näyttäisivät sellaista kertovan.

  Kyselyyn vastanneista näyttää huomattava vastanneen asenteella, ettei tässä olla köyhiä eikä kipeitä. Koska tutkimuksen taustatiedoista ei kerrottu, kuinka paljon vastaajat ajavat, käyttävätkö he omaa autoaan työmatkaliikenteessä, mikä on työpaikan ja kodin välinen etäisyys ja mikä on heidän tuloytasonsa, jää moni seikka vaille vastauksia.

• Nousevat kustannukset näkyvät rahapussissa ja saavat pohtimaan auton käytön mielekkyyttä

  Tutkimustuloksissa on ilmeisiä sisäisiä ristiriitaisuuksia, joita AKE ei käsittele. Tulosten keskeinen sisältö näkyy kuitenkin selkeästi: kun autoilu muuttuu kustannuksiltaan kalliimmaksi, auton käyttöä aletaan pohtia. Se näkyy hyvin vuotuisen ajoneuvoveron kohdalla. Jos se nousisi kaksinkertaiseksi nykytasolta, joka viides alkaisi pohtia jopa auton käytöstä luopumista.

  Tutkimuksessa vastannut ei ilmeisesti joutunut pohtimaan, millä tavalla käyttömaksu vaikuttaisi, jos auton hankinnan veroa samaan aikaan alennettaisiin.

• Ei dieseleiden suosimista?

  Tutkimuksessa saatiin tulos, jonka mukaan dieseleitä ei pitäisi suosia. Tulos on johdonmukainen sen tosiseikan kanssa, että vastaajista hyvin suuri osa ei tuntenut hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen välistä yhteyttä.

  AKE ei kertonut, kuinka suuri osuus vastaajista ajaa itse dieselautolla, moniko sellaista on harkinnut seuraavaksi autokseen tai millainen on vastausten ja vuotuisten ajokilometrien välinen yhteys. Harmi, sillä juuri tällä alueella tutkimustulos on hyvin erilainen kuin useissa muissa tutkimuksissa viimeaikoina on saatu.

  Sen sijaan asenteet tietulleja kohtaan ovat muissakin tutkimuksissa olleet kielteisiä.

  Kyselyn tulosten tiedottamisajankohta

  AKE julkisti tutkimuksensa tulokset muutama päivä sen jälkeen, kun hallitus vuoden 2008 budjetin julkistaessaan oli kertonut päätöksestään muuttaa bensiinin ja dieselin hintoihin vaikuttavaa veroa.

  AKE:n tutkimuksen tulokset saattavat osaltaan johtaa ajatukseen, että autoilijat pitäisivät hallituksen tekemien pääätösten linjaa oikeana. Joidenkin mielestä maan hallitus toteutti autoilijoiden toivomuksia. Kumpikin johtopäätös on väärä.

  AKEn tutkimuksella ei mitattu autoilijoiden asennoitumista edessä olevaan polttoaineiden verojen korottamiseen. Kysely ei myöskään auta päätöksentekijää, jonka on tehtävä päätöksiä autoon kohdistuvan verotuksen kehittämisestä. Syynä on se, että tutkimusta ei ollut suunniteltu riittävän hyvin, jotta autoilun, ympäristön ja verotuksen monimutkaista vaikutusyhteyttä ylipäätään olisi voinut luotettavasti lähestyä.

  AKE sai tiedotettavaa, ja tutkimutulosten vuoksi autoilun ympäristövaikutukset nousivat hetkeksi keskeiseksi uutisaiheeksi.

  Ajatteleva lukija kuitenkin jäi ymmälle. Hän ehkä ajattelee: olihan tuo tietysti kiva tietää. Mutta tästäkö autoilun ja ympäristön välisessä yhteydessä syvimmiltään on kysymys?

  Jorma Viitanen