AKL kysyy: autoverotuksen kokonaisuudistus vai jatkuva näpertely?

Autokauppiaat olivat koolla perinteisessä toimitusjohtajaseminaarissaan. Vanhan perinteen mukaan tapahtumassa kerrotaan seuraavan vuoden näköaloista. Samalla painotetaan seikkoja, joita autokauppa haluaa tähdentää valtiovallan suuntaan.

Tällä kerralla ehkä kiinnostavimman esityksen piti AKL:n toimitusjohtaja Pentti Rantala. Hän osoitti, että Suomessa on jouduttu tilanteeseen, joka on monella tavalla epätoivottava. Autoverotuksessa näperrellään, vaikka ympäristö muuttuu tavalla, jossa autoverotuksen kokonaisuudistus on edessä.

AKL:n toimitusjohtaja Pentti Rantala osoitti, että autoverotuksesta päättävän eduskunnan on tehtävä valinta: joko autoverotuksen keskeisimpänä tavoitteena on huomion kiinnittäminen verotuloihin – silloin autoverotusta uudistetaan näpertelemällä – tai sitten autoverotuksen uudistamisen tavoitteeksi otetaan ympäristöseikat, mikä johtaa kokonaisuudistukseen.

Valtio kerää autosta nyt veroja eri muodoissa. Hankintaa verottamalla (autovero + elvi + alv) ja vuotuisina ajoneuvoveroina kerätään nykyisin vain murto-osa kokonaisverotuloista. Dieselautosta joutuu maksamaan vuotuista maksua riippumatta siitä, ajetaanko autolla lainkaan, jos auto on rekisterissä.

Kaikkein suurimman veromäärän valtio kerää kuitenkin polttoaineita verottamalla. Moni autoilija ei havaitse, että hän maksaa autonsa vakuutusmaksujenkin kautta autoilustaan erityistä veroa.

Nykyverotuksen seuraus: Euroopan vanhin autokanta ja hyvin vähän dieseleitä

Suomen nykyinen autoverotus on johtanut tilanteeseen, jossa ajoneuvokanta on selvästi vanhempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Lähes puolet Suomen henkilöautoista on kymmenen vuotta vanhoja tai sitä vanhempia. Mikään muu EU-maa ei kykene kilpailemaan tässä suhteessa Suomen kanssa.

Mutta autoverotus, käyttömaksut ja dieselautojen vuotuinen vero ovat myös olleet vaikuttamassa siihen, että dieseleiden osuus uusien autojen myynnistä on tavattoman alhainen. Kun useissa maissa dieselit muodostavat noin puolet tai jopa enemmän uusien autojen myynnistä, Suomessa niiden osuus on edelleen alle 20 prosenttia.

Norjassa kiinnostava autoverouudistus

Auton verotusta ollaan uudistamassa eri tavoin Euroopan eri puolilla.

Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna hyvin kiinnostava muutos tapahtuu Norjassa, joka on kovan autoveriotuksen maa.

Vuoden 2007 alusta Norjan autoverotusta muutetaan. Hankinnan vero perustuu silloin kolmeen seikkaan: auton painoon, tehoon ja hiilidioksidipäästöihin (grammaa kilometriä kohti). Auton moottoritilavuus jää pois hankintaveroon vaikuttavana seikkana.

Mutta ehkä olennaisin muutos on se, että Norjassa autoilija joutuu tammikuusta alkaen maksamaan käyttömaksua, jonka perusteena ovat auton hiilidioksidipäästöt. Autot on jaettu päästöiltään neljään luokkaan: alle 120 g/km, 211–140 g/km, 141–180 g/km ja 181 tai enemmän g/km. Vuotuinen käyttömaksu on eri päästöluokissa seuraava:

0–120 g: maksu 40,20 Nkr
121–140 g: maksu 190,94 Nkr
141–180 g: maksu 502,47 Nkr
181 g ja enemmän: maksu 1 406,90 Nkr

Veroperusteiden muutoksen seurauksena autojen kiinnostavuus kuluttajan silmissä muuttuu tuntuvasti. Muutokset näkuyvät sekä uusien autojen hinnoissa että vuotuisissa käyttömaksuissa. Seuraavassa on esimerkkejä siitä, millä tavoin auton hankintahinnan muutos tuntuu autoilijan kukkarossa eri automallien kohdalla (muutos laskettuna euroissa).

Esimerkiksi seuraavissa automalleissa uusien autojen hinnat nousevat tuntuvasti:

Uusien autojen hinnat puolestaan laskevat esimerkiksi seuraavissa automalleissa

Norjalaiset eivät siis aio vieläkään luopua auton hankinnan verotuksesta. Siihen vain tuodaan ympäristöseikolla perusteltuja piirteitä, joilla ohjataan uusien autojen ostajien päätöksentekoa verotuksen avulla.

Ruotsin uusittu käyttöverotus muuttaa jo ostajien valintaperusteita

Ruotsissa auton käyttöä verotetaan eri tavalla kuin Norjassa tulee tapahtumaan.

Ruotsissa auton käyttäjän kannalta on edullisinta ajaa niin sanotulla ympäristöystävällisellä autolla. Tähän autoryhmään kuuluvat etanolia (E85-polttoaine), maakaasua ja sähköä käyttävät autot sekä hybridit. Myös bensiinikäyttöinen auto voi päästä tähän samaan edullisimpaan ympäristöautojen luokkaan, jos sen hiilidioksidipäästöt (yhdistetty EU-kulutus) ovat korkeintaan 120 g/km.

Ympäristöystävällisten autojen myynti on alkanut kasvaa tuntuvasti. Tammi–lokakuussa niiden osuus oli kaikista Ruotsissa myydyistä uusista henkilöautoista 12,7 %, kun vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli vain 4,4 %.

Ruotsi on perinteisesti ollut maa, jossa myydään isokokoisia ja painavia Volvoja ja Saabeja bensiinimoottorilla – dieseleiden osuus on siellä ollut jopa pienempi kuin Suomessa. Mutta uuden käyttöverotuksen seurauksena dieselautojen myynti on lähtenyt nopeaan kasvuun. Niitä myytiin tammi–lokakuun aikana 42 670 kappaletta, ja niiden osuus kaikista uusista henkilöautoista oli 18,2 %. Vuotta aikaisemmin osuus oli vain 8,9 %.

Miksi ekoautot nousevat nyt kiinnostavammiksi?

Pentti Rantala kysyi, miksi Ruotsissa on tapahtumassa nopea siirtymä ympäristöystävällisten autojen hankinnan suuntaan. Hän vastasi Ruotsi Autokaupan Keskusliitolta (MRF) saamillaan tiedoilla:

Keskeinen syy on se, että viranomaiset ovat käyttäneet porkkanoita piiskan sijaan. Yritysautoilijat, jotka ajavat ympäristöystävällisillä autoilla, ovat saaneet veroetuja. Eräissä kaupungeissa (Tukholma, Malmö ja Göteborg) ympäristöystävällisillä autoilla ajavat on vapautettu ruuhkamaksuista (tietulleista). Samoin he voivat saada pysäköintimaksuissa vapautuksia. Myös julkisen liikenteen ajokaistoja on annettu ekoautojen käyttöön.

Autoilu muuttuu väistämättä

Rantala esitti trendejä, jotka muuttavat vääjäämättä autoilun sisältöä.

Autojen valmistuksessa on runsaasti ylikapasiteettia. Se ylläpitää hyvin voimakasta valmistajien välistä kilpailua. Sen seurauksena autojen hintakehitys ei voi olla rajusti nouseva – ellei verotuksella sitten vaikuteta hintoihin.

Eurooppalaiset, amerikkalaiset ja japanilaiset valmistajat joutuvat ottamaan hyvin vakavasti Kiinan autoteollisuuden nousun. Eikä Kiina ole ainoa nouseva autojen valmistajamaa: myös Intian merkitys on kasvamassa.

Lähivuosina autoteollisuus kehittää autoja, joiden moottoreissa voidaan käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita. Biodiesel ja etanoli saavat lisää huomiota osakseen. Pitemmällä aikavälillä (joka tarkoittaa vuosikymmenien kehitystä) vety tulee kiinnostavammaksi.

Autoilun verotus muuttuu EU:n komission ehdottamaan suuntaan. Päästöillä tulee olemaan tuntuva vaikutus siihen käyttömaksuun, jonka autoilija vuosittain autostaan maksaa valtiolle.

Autoalan työpaikat säilyvät Suomessa, koska autoon liittyviä palvelut on saatava siellä, missä autoa käytetään. Autoala kuitenkin saattaa edelleen keskittyä Suomessa. Kehitys on kuitenkin rajumpaa tältä osin Keski-Euroopassa, jossa edelleen suuri osa autoliikkeistä on kooltaan pieniä, eivätkä monimerkkimyymälät ole yhtä tavallisia kuin Suomessa.

TL-verkkotoimitus, tiedot AKL:n toimitusjohtajaseminaarin mater.