Alfa Romeo 166 2.0 V6 TB Super

Suunnittelu ja tekniikka

Sukulaisuussuhde edellisen ison Alfan, 164:n kanssa, on siirtänyt 166 TB:lle monia teknisiä ratkaisuja. Moottori on oikeastaan eräänlainen epä-Alfa: kummassakin kannessa on vain imuventtiilien yläpuolella yksi yläpuolinen nokka-akseli, joka käyttää venttiilejä perinteiseen tapaan, jäykkien, mekaanisten painimien välityksellä.

Pakopuolta varten on sitten nostinkupit, työntötangot ja keinuvivut, tosin siten, että työntötangot liikkuvat poikkisuunnassa kannen yli. Näissäkin on mekaaniset säädöt.

Moottorin raaka-aineissa on enemmän perinnettä: kevytmetallivalua päästä häntään, luonnollisesti, sekä lohkossa erilliset, irrotettavat sylinteriputket. Muuta kehittynyttä tekniikkaa edustaa ahtimen tehostustoiminta, hetkellisesti suurin ahtopaine voi nousta vakiomaksimista 0,9 barista 1,0 bariin, mikä tuntuu tietysti kiihdytyksessä pehmeänä potkuna.

Moottorin kampiakselin vääntövärähtelyjä vaimennetaan kaksimassaisella vahtipyörällä. Massavoimia varten on hydraulisesti vaimentava kumityyny.

Sähköisessä kaasupolkimessa on kaksi toimintamallia, tavallinen sekä sport-asento. Sport-asennolla imuläppä aukeaa selvästi nopeammin ja moottori reagoi ärhäkkäämmin. Sähköiseen toimintaan liittyy luontevasti sekä sutimisenesto että vakionopeussäädin.

Alustatekniikka on osin uutta. Etupää on toiminnallisesti samanlainen kuin Alfa 156:ssa. Takana on sitä vastoin uusi monivarsituenta, jossa alhaalla on suuri, kevytmetallirakenteinen alatukivarsi. Rakenne on itseohjaava sekä erikseen joustavasti kiinnitetyn takapalkin takia hyvin vaimentava.

ABS-jarrujen toimintoja ohjaa myös kuorman tunnistava elektroniikka jo normaaleissakin hidastuksissa.

Kaksilitrainen V6-moottori on nykyaikaisella turbotekniikalla piristettynä toiseksi tehokkain Alfan V-moottoreista. Uudenlainen taka-akselisto edustaa hienostunutta alustatekniikkaa.

Suorituskyky

Kaksilitraisen V6-moottorin 151 turboahdettua kilowattia kuljettavat 1,5-tonnista sedania eleettömän ripeästi. Kori ei nyöki rajuissakaan kiihdytyksissä, vaihtamista säestää kevyt ja rauhallinen niiaus. Kiihtyvyys tuntuu ajettaessa tavanomaiselta, mutta mittarein mitattuna se on kiitettävää luokkaa. Alakierroksilla kiihtyvyys on jopa rauhallisen oloista, mutta käyntinopeuden ylittäessä 2 500 r/min, moottori herää kunnolla henkiin. Tällaisessa autossa nopeus ei tunnu, vaan se on katsottava mittarista.

Ohitustilanteissa nopeusmittaria kannattaa tarkkailla, sillä täysikaasukiihdytyksissä nopeutta kertyy herkästi enemmän kuin laki sallii.

Sitkeysarvot ovat hyvät. Tässäkin rajapyykkinä on 2 500 r/min – eli suurimman momentin kierrosluku – jonka jälkeen mielessä vilahtaa ajatus, että joku on huomaamatta vaihtanut pienemmän pykälän päälle. Maisema vilistää ohitse kiihtyvällä nopeudella.

Vaihteisto on kuusipykäläinen, joten ajamiseen tulee hieman erilainen rytmi kuin viisivaihteisella autolla. Viisivaihteisiin tottunut kokee ahaa-elämyksen, kun vitosella ajelleessaan huomaa vielä yhden vapaan pykälän. Alfan suurin vaihde ei kuitenkaan ole ylivaihde, vaan kuutosella voi ajella jo 70 km/h nopeudesta alkaen.

Käytännössä seitsemää kymppiä voi ajaa millä tahansa viidestä suurimmasta vaihteesta – kuljettajan mielentila ja ajotilanne määräävät vaihteen.

Vaihdekepin liikkeet ovat hieman epämääräiset ja kumimaiset. Vaihteet kytkeytyvät kuitenkin hyvin, kunhan osuu oikeaan koloon.

Polkimet ovat melko pystyssä ja niitä on opittava painamaan aivan jalkaterällä. Lisäksi kytkinpoljin menee alas painettuna hyvin lähelle lokasuojan sisäkaarta ja tällöin kengänpohja osuu helposti lokasuojaan eikä poljin painu pohjaan saakka.

Turboahtimen herättyä kiihtyvyys on urheilullisen terävää. Vääntömomentin huippu saavutetaan varsin alhaisilla kierroksilla, mikä tekee ajamisen vaivattomaksi. Kuusiportaisen vaihteiston suurin vaihde on käyttökelpoinen muuallakin kuin matka-ajossa.

Ajettavuus

Testin aikana alla oli kitkarenkaat ja niillä ohjauksen keskitunto on olematon eikä ohjaus keskitä kunnolla, joten auto jää ohjausliikkeen jälkeen kaartamaan. Ohjaus on nopea ja auto tottelee nöyrästi tehtyjä ohjausliikkeitä.

Perusajettavuus on neutraali, eikä se siitä muutu suuntaan jos toiseenkaan. Jousituksessa on sopiva sekoitus urheilullisuutta ja mukavuutta, joten Alfa 166 viihtyy hyvin niin kaarteisilla pikkuteillä kuin taajamissakin. Tiukoissa kaarteissa auto liimaantuu tiehen kiinni ja melkein pyytää kuljettajalta lisää nopeutta.

Jos luistoneston katkaisijaa on tullut näpelöineeksi, kaasun kanssa kannattaa liukaspintaisissa kaarteissa olla varovainen: turbopotku tuntuu. Kaasun keventäminen kaarteissa ei muuta neutraalia peruskäytöstä.

Rengasmelu on saatu tehokkaasti vaimennettua apurungoilla. Vaikka alusta on mukulakiveyksellä mukavan pehmeä, ei se ole liian veltto suurempiinkaan töyssyihin. 166 ylittää muhkurat kevyesti niiaten. Jousitus ei pohjaa herkästi kuormattunakaan.

Suurin sallittu talvinopeus – 100 km/h – tuntuu lähes kävelyvauhdilta. Suuntavakavuus säilyy hyvänä jääpolanteisella ja uraisella tiellä.

Jarrutunto on hyvä ja ABS-järjestelmä toimii moitteetta. Tehokas jarrutus kaarteessa ei vaikuta auton kulkusuuntaan, joten hallittavuus säilyy.

Alfa on yhtä aikaa urheilullinen ja mukava. Suuntavakavuus säilyy hyvänä talvisissakin oloissa.

Mukavuus ja tilat

Alfan alusta nielee tien epätasaisuudet pehmeästi. Jos 166:n urheilullista puolta ei pidä mielessään, Alfa tuntuu mukavuuspainotteiselta loistoautolta.

Ajoasennon saa muuten moitteettomaksi, mutta polkimien sijoittelulle ei voi mitään. Kytkinpoljin on ja pysyy lähellä lokasuojaa. Ohjauspyörän saa korkeus- ja pitkittäissäädöllä aseteltua haluamalleen kohdalle, kunhan ensin löytää lukitusvivun kojelaudan alta.

Etuistuimilla asento ja tilat ovat luonnollisestikin riittävät. Takaistuimella kaksi matkustajaa istuu mukavasti kuin kotonaan nojatuolissa ja keskikyynärnojalla voi asentoa vielä parantaa. Etuistuimen alareunan raudat verottavat jalkatilaa, tosin etuistuimet ovat useimmiten sen verran edessä, että jalkaterät mahtuvat vaivatta istuimen taaksekin.

Takaistuin on muotoiltu selkeästi kahdelle, joten leveästä korista huolimatta kolmella täysikokoisella matkustajalla on sivuttaissuunnassa melko ahdasta. Reunapaikoilla ulkoreunan puoleinen toppaus puristaa matkustajia keskelle päin.

Tavaratila on auton kokoon nähden melko vaatimaton. Juomakoreja menee ensimmäiseen kerrokseen kuusi kappaletta, mutta toiseen kerrokseen niitä ei matalan tavaratilan takia mahdu kuin kaksi. Nykyaikaisen pienen/keskikokoisen perheauton konttiin sopii jo toistakymmentä juomakoria. Kokonaan verhoillussa tavaratilassa on neljä kuormalenkkiä ja pieni säilytyslokero sivussa. Lisäksi lattiassa on kaksi kumilenkkiä, jotka estävät pienten tavaroiden vaeltelun. Takaselkänoja on kiinteä, mutta keskikyynärnojan takaa löytyy suksiluukku.

Alfa 166 on mukava ja hiljainen. Tilaa on auton käyttötarkoitusta ajatellen riittävästi. Leveästä korista huolimatta takaistuin on kolmelle ahdas.

Kustannukset, turvallisuus ja varusteet

Alfan kulutus on edellisiin testiautoihin verrattuna omaa luokkaansa, niin ovat tosin moottorin tehotkin. Alfan keskikulutus testin aikana oli 12,0 l/100 km, mikä tuntuu suurelta, jos lukuja vertaa suoraan pienemmän luokan perheautoihin. Kootun varaosapaketin hinta on melkoinen, se kipuaa yli kymppitonnin.

Koeajoautossa oli todella paljon varusteita. Osa niistä on lisävarusteita, ja ne nostavat auton hintaa melkeinpä kohtuuttomasti.

Suomen malleissa vakiona olevat etuistuinlämmittimet tuntuvat melko tehottomilta. Sähköikkunoiden ja peilinsäädön käyttökytkimet löytyvät ovipaneelista. Samassa paikassa on kytkin, jolla voi taittaa ulkopeilit korinmyötäisiksi. Lasinpesurissa on toiminto, jonka ansiosta pesunestettä ei tarvitse ruiskuttaa tuulilasille. Riittää kun pesurinviiksestä nykäisee kaksi kertaa, tällöin automatiikka ruiskuttaa nestettä lasille viitisen sekuntia samalla lasia pyyhkien.

Lukkiutumattomat jarrut, luistonesto, turvavöiden esikiristimet ja neljä turvatyynyä kuuluvat turvallisuusvarusteisiin. Sivuturvatyynyt saa 3 800 markalla. Toivelistalle jäävät vielä takaistuimen keskipaikan kolmipisteturvavyö ja pääntuki.

Tavaratilan saa avaimen lisäksi auki hansikaslokerossa olevalla sähkönapilla. Yliaktiivinen matkustaja ei saa avattua konttia tienpäällä, sillä luukku aukeaa vain auton ollessa paikoillaan. Sama koskee polttonestesäiliön kantta. Se avataan keskikonsolissa olevalla napilla.

Italian varusteissa olleesta Alfasta löytyy sellaisiakin varusteita, joilla ei ole vielä käyttöä Suomessa.

Keskikonsolissa on varsinainen tietokeskus, joka sisältää ajotietokoneen, GSM-puhelimen, radio/kasettisoittimen CD-ohjaimineen ja GPS -paikannuslaitteen.

2-litrainen turbokuutonen kuluttaa polttoainetta melkoisesti. Kaupunkikulutuslukema on kilpailijoihin verrattuna suuri. Hintaan nähden varusteita ja tyyliä saa paljon.

Loppuarvostelu

Alfa 166 on kaikin puolin ylellinen ja mukava. Tehokas moottori ja hyvin toimiva alusta tekevät autosta myös urheilullisen. Suorituskyky on kiitettävä. Moottorin voimavarat ja kiihtyvyys tuntuvat parhaiten ohituksissa: meno ei hyydy suuremmillakaan nopeuksilla. Matkustamossa viihtyy hyvin. Virtaviivaisesti muotoiltu kori ei leveydestään ja pituudestaan huolimatta tarjoa suurta tavaratilaa.

Oskari Pentti
Lehdessä 3/1999