Ranskalainen Alexandre Darracq valmisti autoja Ranskassa viime vuosisadan alussa. Vuonna 1904 Darracqin osuus Ranskassa valmisetuista autoista oli yli kymmenen prosenttia. Menestys teki mahdolliseksi toiminnan laajentamisen, ja Darracq solmi lisenssisopimuksia Englantiin, Saksaan ja Italiaan. Vuonna 1906 hän perusti Italiaan yhdessä itaialaisten sijoittajien kanssa yhtiön nimeltä Società Anonima Italiana Darracq (SAID).
Vuonna 1909 Darracq-autot kävivät heikosti kaupaksi, ja eräs sijoittajista, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Ugo Stella perusti erään toisen sijoittajan kanssa yhtiön nimeltä A.L.F.A., nimi on lyhenne sanoista Anonima Lombarda Fabbrica Automobili.
Ensimmäinen uuden yhtiön ilman Darracqia tuottama auto oli 24HP, jonka valmistus alkoi 1910. Vuonna 1914 A.L.F.A. valmisti prototyypin 40/60 GP. Siinä oli nelisylinterinen moottori kahdella yläpuolisella nokka-akselilla, neljä venttiiliä sylinteriä kohti ja kaksoissytytys.
Vuonna 1915 yhtiön johtoon tuli napolilainen yrittäjä Nicola Romeo, joka muutti yhtiön tuottamaan sotatarvikkeita samana vuonna ensimmäiseen maailmansotaan liittyneelle Italialle sekä liittoutuneille.
Sodan jälkeen Romeo sijoitti voitot veturi- ja rautatievaunutehtaisiin, eikä hänellä ollut aluksi tarkoitus jatkaa autotuotantoa. Tehtaalla oli kuitenkin valmiina yli sadan auton osat, ja niitä ryhdyttiin kokomaan vuonna 1919. Yhtiön nimi muutettiin Alfa Romeoksi vuonna 1920.
Vuonna 1928 armeijan tilaussopimukset päättyivät, ja Alfa Romeo meni vararikkoon. Tämä merkitsi Nicola Romeolle lähtöä yhtiöstä. Vuonna 1932 Mussolinin johtama Italian valtio pelasti Alfa Romeon, ja yhtiö valmisti joukko upeita ja kalliita urheiluautoja varakkaille ostajille.
Sodan jälkeen kalliit urheiluautot eivät vähään aikaan tulleet kysymykseen. Alfan tehtaita oli pomitettusodan aikana, olivathan ne tutttaneet lentokoneita Mussolinin ilmavoimille.
Kilpa-autoilu oli aina ollut Alfa Romeon tärkeimpiä kiinnostuksen kohteita, ja yhtiö palasi siihen. Vuonna 1950 Giuseppe Farina voitti ensimmäisen Formula ykkösten maailmanmestaruuden, ja Juan Manuel Fangio täydensi menestyssarjaa seuraavana vuonna.
Vuonna 1952 Alfa Romeo kokeili etuvetoista ja poikitaismoottorista autoa. Projekti 13-61 ei kuitenkaan talousvaikeuksien takia koskaan tullut tuotantoon.
Talouden selkärankaa muodostaneiden tavallisten mallien kuten Giuliettan lisäksi mallistoon tuli myös menevämpiä ja kalliimpia urheilumalleja. Silti talouden kanssa oli jatkuvia vaikeuksia.
Mukaan liittyi myös aluepolitiikkaa. Alfa Romeo perusti uuden tehtaan Napoliin valmistamaan uutta etuvetomallia, jonka nimeksi tuli tehtaan eteläisen sijoituspaikan mukaan Alfasud. Se ei ollut mikään menestys, joten valtion omistaman autonvalmistajan touhut herättivät Italiassa laajaa närkästystä. Lopulta Italian valtion omistama ja mm. Alfa Romeota hallinnut Finnmeccanica myi raskaasti tappiollisen Alfan Fiatille 1986.
Alfasudiin liittyy myös erikoinen yhteistyövaihe.
Vuonna 1983 esiteltiin Alfa Romeo Arna. Kyseessä oli Napolin tienoilla valmistettu auto, jossa oli Nissan Cherryn kori ja takajousitus, mutta bokserimoottori, voimansiirto ja etujousitus olivat peräisin Alfasudista. Autoa valmistettiin vuoteen 1987 saakka, mutta menestys jäi kehnoksi.
Kyseessä oli aika onneton yhdistelmä. Autoon oli valittu kummankin valmistajan heikoimmat ominaisuudet. Alfasudin bokserimoottorissa ei ollut paljon kehumista, ja myös vaihteisto oli onnettoman jäykkä ja raskaskäyttöinen. Nissanin muotoilu ei ollut kovin lennokasta, ja sen käyttämä taka-akselistorakenne oli suoraan sanoen aika kelvoton. Heikko menestys ei siis ollut yllätys muille kuin valmistajalle.
Fiat perusti uuden yhtiön nimeltä Alfa Lancia Group pyörittämään Alfa Romeon ja Lancian valmistusta. Mallistoa ryhdyttiin uudistamaan, ja ensimmäiseksi markkinoille tuotiin ns. Tipo 4 -mallisto, johon kuuului Alfa Romeo 164:n lisäksi Fiat Croma, Lancia Thema ja Saab 9000. 164 merkitsi suurta periaattellista muutosta Alfan mallistoon, sillä se oli ensimmäinen etuvetoinen "oikea Alfa" eli Milanossa valmistettu. Linjaa jatkoivat 155 ja Alfasudin korvannut 145/146.
Fiat aikoo edelleen pitää maineikkaan merkin hengissä. Nykyinen mallisto perustuu pitkälti Fiatin tekniikkaan, mutta urheilullisuus on silti määräävä tekijä suunnittelussa.
TL-verkkotoimitus

esim. Honda Civic
Tilaa uutissyöte Tuulilasin aihealueesta.
0