Yleisesti ottaen mitä kielteisemmin rikkomuksiin suhtaudutaan, sitä harvemmin niihin syyllistytään. Vakavimpana liikennerikoksena pidetään rattijuopumusta. Tavallisimpiin rikkomuksiin on syyllistytty hieman aikaisempaa useammin ja harvinaisempiin harvemmin. Eniten on yleistynyt lievällä ylinopeudella (alle 15 km/t) ajaminen. Aiempaa harvemmin ajetaan ilman turvavyötä ja ajo-oikeutta.
Liikenneturvan tutkimus
Liikenneturvan seurantatutkimuksessa selvitettiin kuljettajien asennoitumista liikennesääntöihin ja niiden noudattamista vuosina 2002 ja 2009. Tarkastelun kohteena olivat suhtautuminen ylinopeuteen, rattijuopumukseen, ajokortitta ajamiseen, turvavyön käyttämättä jättämiseen, ajamiseen ja kävelemiseen päin punaista liikennevaloa, liian lähellä ajamiseen sekä keltaisen viivan ylittämiseen ohitustilanteessa. Vastaajat arvioivat rikkomusten vakavuutta, niiden tekemistä omamalla kohdalla sekä syitä tekemiseen.
Kehityssuunta on se, että yleisimpiin rikkomuksiin syyllistytään hieman aikaisempaa useammin ja harvinaisempiin aikaisempaa harvemmin.
Liikenneturvan tutkimus osoitti, että asenteet eivät aina heijastu käyttäytymiseen. Se näkyy käytännössä mm. siten, että asenteiden tasolla suhtautuminen rattijuopumukseen on tiukentunut, mutta rattijuopumus ei ole merkittävästi vähentynyt.
”Osa kuljettajista pitää rikkomuksia erittäin vakavina, mutta syyllistyy niihin silti. He käyttäytyvät asenteensa vastaisesti”, toteaa Liikenneturvan tutkimusjohtaja Sirpa Rajalin.
Tutkimusaineisto on koottu itsearviointiperiaatteella TNS Gallupin internetpohjaisena kyselynä 18-vuotiaitten aikuisten autoilijoiden keskuudessa syksyllä 2009 ja syksyllä 2002. Vastaajat eivät olleet samoja henkilöitä näissä tutkimuksissa. Vastaajien ajomäärät eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan tutkimuksia keskenään verrattaessa.
Millaisiksi liikennerikkomukset koetaan?

Liikennerikkomusten yleisyys ja syyt
- Joka kymmenes autoilija kertoi ajavansa usein pientä ylinopeutta.
- Vain kuusi sadasta kertoi, ettei koskaan aja ylinopeutta.
- Huomattavaa ylinopeutta (yli 15 km/t) sanoi ajavansa silloin tällöin joka neljäs autoilija.
- Kovaa ajamiseen liittyviä rikkomuksia, kuten punaista päin ja lähellä perässä ajamista
sekä ohituksia keltainen viivan ylittäen, tehtiin runsaasti, vaikka niitä pidettiin vakavina rikkomuksina.
- Esimerkiksi niistä miehistä, jotka pitivät punaista päin ajamista vakavana rikkomuksena,
kaksi kolmesta oli ajanut päin punaista.
Liikennerikkomuksiin usein syyllistyvät arvioivat yleensä muidenkin kuljettajien toimivan samalla tavalla. Usein rikkomuksiin syyllistyvät yliarvioivat ilmiön yleisyyttä muiden kuljettajien keskuudessa. Harvoin syyllistyvät puolestaan aliarvioivat sitä.
Ylinopeudella ajamisen syyksi esitetään tavallisimmin kiire ja halu ajaa liikennevirran mukana. Naiset perustelivat miehiä useammin kovaa ylinopeuttaan tunnetilalla ja tilanteen vaarattomuudella. Ihmiset purkavat liikenteessä erilaisia tunteita, varsinkin aggressioita. Naiset näyttäisivät tutkimuksen mukaan tunnistavan tunnetilan sääntörikkomuksensa syyksi.
Kolmenlaisia kuljettajia ja erilaisia ajotyylejä
Tutkimusaineistosta löytyi kolme erilaista kuljettajaryhmää. Yksi noudattaa lakia riippumatta siitä, miten lakiin itse suhtautuu (lainnoudattajat). Toinen ryhmä toimii asenteensa mukaisesti (johdonmukaiset). Kolmas ryhmä rikkoo liikennemääräyksiä, vaikka asenteiden tasolla he pitävät rikkomusta erittäin vakavana tai vakavana (ristiriitaiset).

Liikennesääntöjen noudattaminen ja niiden rikkominen on tavallisesti tietoista toimintaa, ja se liittyy kuljettajan ajotyyliin. Siinä on kyse kuljettajalle tyypillisestä tavasta ajaa. Ajotyyli on kehittynyt vuosien kuluessa vakiintuneeksi ja varsin pysyväksi. Ajotyylillään kuljettaja ilmaisee persoonallisuuttaan ja asenteitaan muita tienkäyttäjiä kohtaan sekä toteuttaa elämässään tärkeitä tavoitteita ajotavoitteiden ohella.
esim. Honda Civic
Tilaa uutissyöte Tuulilasin aihealueesta.
Kommentit
2 kommenttiaAinoa syy miksi ylinopeuden ajaminen taajamien ulkopuolella on kriminalisoitu, on nopeuden toteamisen ja sakottamisen helppous valtion tulojen maksimoinnissa. Liikenteen valvonta on mennyt aivan liikaa valtion tulojen maksimointiin. Se ryvettää koko asenneilmaston.
Lisäksi kysymys oletko koskaan ajanut päin punaisia, tai ylinopeutta, ovat melko absoluuttisia. Se ei oikeasti kerro mitään. "Kerran ajoin 105 satasen alueella.." ja heti ollaan rikollisia.
Onneksi poliisit osaavat ajatella päällään ja hyvissä oloissa pieni ylitys sallitaan. 100 alueella 110 todellinen gps nopeus on muutenkin vielä sallitun rajoissa, minun autossani moinen on 120 kohdalla. Sen lujempaa harvoin tuleekaan ajettua.
Rattijuoppojen ja huumehörhöjen tunnistaminen ei olekaan niin helppoa, koska sitä ei välttämättä normaalissa ajossa erota. Lisäksi liikenteessä on paljon selviä kuskeja, joiden hoksottimet ja taidot ei vaan riitä liikenteessä. Vanhuksia ym.
Kaikki tietää vaarallisiin risteyksiin laitettujen sakkoautomaattikameroiden häiritsevän ihmisten keskittymistä olennaiseen, eli muun liikenteen seuraamiseen. Nopeus on siinä epäolennaista.. Noihin kameroihin ei taatusti kukaan "oikea kaahari" ole kärähtänyt, koska he tietävät mitä tekevät ja ovat hereillä kaasun ja jarrun kanssa. Toisaalta tunnen useita kameraan kärähtäneitä henkilöitä, jotka eivät koskaan syyllistyisi mihinkään rikokseen, pappia, opettajaa ym.. Kyllä poliisitkin tämän tietävät ja ovat julkisesti myöntäneetkin. Kohta ei oikeita poliiseja käytetä ollenkaan kun kameroita on joka nurkalla ja kaikilla sirut niskassa..
Maanteillä suomalaiset ajavat uppiniskaisesti samaa 80+ tai 100+ riippumatta olosuhteista ja auton kunnosta. Oli sitten pilkkopimeää tai aurinkoista, vauhti on sama ylin sallittu. Jos tästä idioottimaisesta kontrolloinnista luovuttaisiin, tuskin vauhdit hirveästi nousisivat, ehkä huonolla kelillä jopa laskisivat. Nämä rajoitukset kun on säädetty 70-80 luvun autoille.
Tuhat kertaa vaarallisempaa on taajama-alueilla päin punaisia ajaminen ja puhelimeen puhuminen. Puhumattakaan kaikista luvattomista kuskeista ml. juopot ja huumeveikot. Lähes jokaisissa valoissa joku ajaa päin punaisia ja aivan liian suuri osa puhelin korvallaan. Näitä vaan on hankalampi todeta ja siten sakottaa.
Rangaistukset urpoilusta pitäisi korottaa toiseen potenssiin ja määrätä heille yhdyskuntapalvelua. Sakoista yli puolet menee nykyään hävikkiin sillä osa kansasta ei enää ole käytännössä rikosoikeudellisessa vastuussa sakkojen suhteen, ulosoton ym varattomuuden vuoksi.
Fakta on se, että uusilla tehokkailla autoilla mukava matkanopeus on jotain muuta kuin 15 vuotiaalla (-96) raaserilla.
Puhelimeen puhuminenkin on hieman kakspiippuinen miekka, sillä automaatin ja manuaalin ero puhelimen kanssa on melkoinen.
15+ km/h ylinopeuden vakavuus riippuu ihan siitä, missä ja milloin ajetaan. On aivan eri asia ajaa esim. 55-60 perjantai-iltana vilkkaan kaupunkin keskustassa 40:n alueella vesisateessa pimeällä kuin 135-140 sunnuntai-aamuna moottoritiellä 120:n alueella kuivalla valoisaan aikaan.
Samansuuruinen ylinopeus voi olla joko erittäin vakava tai erittäin lievä.