Autokaupan musta aukko imaisi yritysautoja ja nuorempia ostajia v. 2009

Finanssikriisi kohteli ostajaryhmiä eri tavoin 

Uusien henkilöautojen markkinat supistuivat nopeasti ja jyrkästi vuoden 2009 aikana. Vuoden alkaessa kahdentoista kuukauden myynti oli  noin 130 000 auton tasolla. Edellisvuodesta markkinat olivat kasvaneet noin 14 000 autolla.

Sitten alkoi jyrkkä lasku. Tammikuussa 2009 jäätiin edellisestä tammikuusta  lähes 10 000 autoa. Sama suuntaus jatkui, ja kevään suurista myyntikuukausista huhtikuu ja toukokuu jäivät 7 000 - 8 000 autoa edellisvuoden vastaavia kuukausia pienemmiksi.

UUSIEN HENKILÖAUTOJEN ENSIREKISTERÖINTI 12 KK JAKSOILLA 12/2003 -12/2009

• Kaikki tässä artikkelissa tuotetut tiedot ovat peräisin ajoneuvorekisteristä, ja niiden tuottaminen on tehty Media 121/ Strada+ -ohjelmistolla.

Taustalla jylläsi finanssikriisi, joka tuntui sekä autoteollisuudessa että autokaupassa. Eikä Suomi ollut poikkeus muun maailman kehityksestä.

Markkinoiden kuukaudesta toiseen jatkunut laskusuuntaus oli omiaan luomaan mielikuvaa, että Suomessa markkinat olisivat supistuneet kautta linjan samalla tavalla. Käsitys on kuitenkin virheellinen. Olosuhteiden muutos tuntui eri tavoin ostajaryhmissä. Eniten autokaupan jyrkkään laskuun vaikutti se, että yritys- ja yhteisölohkoon meni hyvin paljon vähemmän autoja kuin edellisvuonna.
 

Suuri kato yritysautoissa

Edellisvuoteen verrattuna yritysautojen menetys vuonna 2009 oli yli 24 000 autoa. Markkinoista katosi 49 %!  Autot olivat nimenomaan yritysten hankintoja. Valtion rekisteröimien autojen määrä oli vain 408 kappaletta. Edellisvuodesta määrä supistui vain 35 autoa. Kuntien rekisteröimien autojen määrä oli 511, mikä oli 13 autoa edellisvuotta enemmän.

Yritysautojen lohkosta huomattava viipale muodostuu autokaupan itselleen rekisteröimistä autoista. Niistä suurin osa on ollut esittelyautoja, mutta autokauppa on myös merkittävä työsuhdeautojen käyttäjä. Osaa esittelyautoista käytetään samaan aikaan myyjien työsuhdeautoina.

Kun autokauppa alkoi hiljentyä, uusien autojen nopeisiin toimituksiin tarkoitettuja myyntivarastoja pienennettiin. Samaan aikaan  esittelyautojen määrää supistettiin. Myös myyntiverkostoja kevennettiin. Työsuhdeautojen määrä hieman väheni. Autokaupan omat sopeuttamistoimenpiteet näkyvät osaltaan yritysautojen määrän vähenemisenä vuoden 2009 ensirekisteröintitilastoissa.

Yksityisostajat vanhenivat

Yksityisostajat muodostivat vuoden 2009 uusien autojen ostajista 58 %. Edellisvuoteen verrattuna heidän ostamiensa autojen määrä putosi 25 000 kappaletta. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoittaa kuitenkin, että eri ikäryhmiin kuuluvia ostajia katosi hyvin eri tavoin.

Yksityisostajien keski-ikä nousi vuonna 2009.  Kun aikaisemmin markkinoiden kasvaessa ostajien keski-ikä oli hieman alentunut, nyt markkinoilta katosi erityisesti 40 -59 –vuotiaita ostajia, Heitä oli määrällisesti eniten - yhteensä lähes 14 000 ostajaa.

UUSIEN AUTOJEN OSTAJAT ERI IKÄRYHMISSÄ V. 2008 ja V. 2009

Kato ei ollut samanlainen kaikissa ostajaryhmissä. 60-vuotiaitten ja sitä vanhempien ostajien hankkima automäärä putosi vain noin 4 000 autoa.

40-vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat ostajat muodostivat vuonna 2008 yhteensä 78 % kaikista uusien autojen yksityisostajista. Vaikka heitä poistui markkinoilta paljon, jäljelle jääneet ostajat muodostivat suhteellisesti autokaupalle viime vuonna aikaisempaa suuremman ostajajoukon, - nyt jo  82 % kaikista yksityisostajista. Tämän  ikäklusterin sisällä suurmmat ryhmät olivat 60-64 vuotiaat (ostot miltei 8 000 autoa) ja lähes yhtä suuri 55-59 –vuotiaiden ryhmä (7 750 autoa).

Tuloryhmittäinen tarkastelu osoittaa, että samaan aikaan yksityisostajien tulotasossa näyttäisi   tapahtuneen merkittäviä muutoksia. Eniten uusia autoja hankkivat keskituloiset ja hieman sen alapuolella olevat tulonsaajat. Markkinoilta sen sijaan katosi suhteellisesti eniten suurituloisia. Mutta miten näitä tietoja olisi tulkittava?

Suurituloisten köyhtyminen siirsi  ostoja?

Yksi mahdollinen merkilliseltä tuntuvien tuloryhmätietojen tarkastelun tulkinnassa  perustuu  suurituloisimpien osake- ja rahasto-osuuksien ralkkuihin. Tällaista varallisuutta suurituloisilla on eniten. Kun tällaisen omaisuuden arvo putosi jyrkästi vuonna 2009,  tällaisissa tulonsaajaryhmissä ehkä oltiin aikaisempaa haluttomampia auton uusimiseen.

AUTOHANKINTOJEN MÄÄRÄN MUUTOS TULONSAAJADESIILEITTÄIN v. 2009

Suurituloisimmat hankkivat tyypillisesti keskikokoisia ja suurehkoja autoja. Viime vuosina niiden  uusimisrytmi on ollut  tiuha. Nyt osa näistä kuluttajista ehkä koki varallisuustasonsa laskeneen, vaikka he tuskin olivat laajassa mitassa ryhtyneet realisoimaan varallisuuttaan. Koska kuitenkaan ei ollut välitöntä tarvetta auton uusimiseen, auton vaihtamista siirrettiin.

Keskituloisten ja hieman sitä vähemmän ansaitsevien keskuudessa osakkeiden ja rahasto-osuuksien omistaminen on vähäisempää. Siksi tällaisen omaisuuden arvon aleneminen ei vaikuta samalla tavalla kulutusalttiuteen. Lisäksi ostettavat autot ovat halvempia,  ja niitä myös uusitaan harvemmin. On siis ajateltavissa, että näissä tuloryhmissä on ollut suurempi tosiasiallinen tarve autojen uusimiseen. Eräät www. Autotalli.com – yrityksen teettämät tutkimukset käytettyjen autojen ostajista näyttäisivät viittaavan samanlaisiin ilmiöihin merkkiliikkeiden käytettyjen autojen ostajakunnassa.

Jos tarkastellaan kuitenkin ylintä tulonsaajien kymmenystä, joka osti 12 % yksityishenkilöiden autoista, havaitaan kiinnostava seikka: Kaikkein vähiten ostajia katosi tulonsaajien ylimmän kymmenyksen sisällä niiden joukosta, jotka kuuluvat ikäryhmään 60-64 vuotta. Tässä joukossa edellisvuodesta myyntiään kasvattivat eniten Toyota Avensis, Volvo XC60, Opel Insignia ja Audi A3.

Tätä autoa myytiin sekä vanhan että uuden korimallin avulla erittäin hyvin yksityisostajille, jotka kuuluvat ikäryhmään 60-64 vuotta ja joiden tulotaso on hyvin korkeasteella ei kuvaa kovin hyvin

Uusien autojen ostajien ryhmittely tulonsaajaryhmiin perustuu veronalaisten tulojen perusteella tapahtuvaan luokitteluun. Se saattaa vääristää käsitystä siitä, millaisia ovat uusien autojen ostajat.

Viime vuosien aikana eniten ansaitsevien keskuudessa palkkatulojen suhteellinen osuus kaikista tuloista on vähentynyt, mutta osinkotulojen osuus ja määrä on kasvanut. Myös perintöverotusta on kevennetty. Tällaisia tuloja saaneet eivät tyypillisesti kuulu nuorimpiin ikäryhmiin. Sen sijaan heitä on paljon vanhemmissa ikäryhmissä.

TL-verkkotoimitus/ Jorma Viitanen; tilastotiedot Strada+/ Media 121 Oy