Autotekniikan professori autojen vikasopan ytimessä

Autotejkniikan professori uusimman sopan ytimessä

Uusin vikasopan aineksiin lisätty mauste oli temppu, joka nähtiin USA:ssa helmikuun lopulla. Autotekniikan professori  David Gilbert , joka toimii Southern Illinois Universityssä ja ajohtaa yliopiston autolaboratoriota,  osoitti TV-ohjelmassa, kuinka hän sai Toyota Avalon –mallisarjan auton  ryöstäytymään kuljettajan hallinnasta. Tarvittiin vain kaasupolkimesta liikkeistä kertovien johtimien yhdistäminen uudella tavalla. Sen seurauksena kaasuttimen toimintaa valvova viantunnistamisjärjestelmä oli kyvytön tunnistamaan polkimessa olevaa vikaa - auto jatkoi kiihtymistään.

Amerikkalainen ABC News –tv-kanava näytti ”kokeen”. Kuten odottaa saattaa, kanava sai uutisellaan oitis valtavan katsojamäärän.

Toyotan vastaveto

Toyota ei muitta mutkitta niellyt kritiikkiä, jota sen valmistamia autoja ja yhtiön toimintatapoja kohtaan nyt esitettiin. 

Vastavetona Toyota järjesti oman demonstraationsa. Sen kohteeksi oli valittu kuusi autoa, joista neljä oli amerikkalaisia, yksi japanilainen ja yksi eurooppalainen: Ford Fusion, Chevrolet Malibu, Chrysler Town & County, Chrysler Crossfire, Subaru Outback ja BMW 325.

Toyotan näytöstä ei kuitenkaan nähty televisiossa. Sen sijaan asiasta kertoi Washington Post sanomalehti.

Toyotan näytöksen toteutti Exponent –niminen yritys. Sen edustaja Subodh Medhekar totesi esityksen jälkeen, että yhtä hyvin nja helposti olisi voitu yhdistellä muutamia sähköjohtoja rakennuksessa, jossa oltiin. Seurauksena olisi ollut tulipalo. Ilmeisesti tarkoituksena oli havainnollistaa sitä, että teknisesti ei ole vaikeaa saada syntymään vaaratilanteita ja vahinkoja.

Näytöksen jälökeen Toyota arvioi autotekniikan professorin järjestämää näytöstä. Se oli Toyotan mukaan temppu, jolla ei ole mitään tekemistä autojen valmistamisen kanssa. Siinä yhdistettiin johtimia, joita ei koskaan yhdistetä autoa valmistettaessa tai huollettaessa. Näin aikaansaatu auton ryöstäytyminen kuljettajan hallinnasta on täysin epärealistista, Toyotan edustaja totesi Washington Postille.

Myöhemmin Toyota järjesti lehdistötilaisuuden, jossa se totesi professori Gilbertin esittäneen vääriä johtopäätöksiä tutkimuksessa, joka koski autojen kiihtymistä ja hallintaa.

Professori puolestaan lähetti sähköpostia sanomalehdelle ja kertoi, että hän tapaa Exponent-yrityksen edustajia seuraavalla viikolla keskustellakseen seikoista, joita yritys oli esittänyt Washington Postille.
 

Toyota ja Lexus ovat joutuneet USA:ssa luupin alle, kun on ryhdytty uudelleen tutkimaan liikenneonnettomuuksia, joissa auton hallinnan menettäminen auton odottamattoman kiihtymisen seurauksena saattaa olla yhteydessä lähes 50:een kuolemantapaukseen vuodesta 2007 alkaen.

Liikenneturvallisuusvirasto NHTSA kertoo saaneensa myös valituksia Toyota-kuljettajilta, joiden autoihin on jo tehty takaisinkutsun vaatimat korjaustoimenpiteet. Yhteydenottajien kertoman mukaan vika ei olisikaan korjautunut. Tästä on päätelty, että varsinainen vian aiheuttaja ei ole kaasupolkimen rakenteessa vaan auton sähkölaitteissa tai niiden toimintaa ohjaavassa tietokoneohjelmassa.

Toyota puolestaan on kertonut amerikkalaiselle lehdistölle, että viimeisimmät valitukset koskevat hyvin pientä joukkoa autoja. Näiden autojen takaisinkutsukorjauksen tehnyt jälleenmyyjäkorjaamo ei ollut tehnyt kaikkia tarvittavia toimenpiteitä oikein. Tilanteeseen on puututtu.

Autojen kaasuttimen toimintaa ohjaavassa elektroniikassa ei sen sijaan ole vikoja, Toyota kertoi.
 

Eivätkö jenkit osaa ajaa autoa?

Maailman suurimman autonvalmistajan tilanne on tuskallinen. Nyt mätkitään merkkiä kuin vierasta sikaa. Pelissä ovat suuret panokset, sillä henkitoreissaan kamppaileva amerikkalaisten oma autoteollisuus käyttää jokaisen mahdollisuuden, joilla kilpailijoiden toimintaa voidaan heikentää. Apuna on kuluttajien erikoinen toiminta.

USA:ssa tuotevastuu on huomattavasti kovempi kuin Euroopassa. Juristit tarjoavat auliisti apuaan, jotta ne saisivat ajettavakseen joukkokanteita erityisesti tapauksissa, joissa vastapuolena on varakas yhtiö ja tapaukseen liittyy suuri määrä vahingon kärsijöitä. Auto massatuotteena on erinomainen mahdollisuus.

Juristit ottavat kuluttajan asian hoidettavakseen ehdolla, että saadusta korvaussummasta sopiva osuus pulitetaan asianajokustannuksina asiaa hoitaville. Kuluttajille ei muodostu riskiä, vaan hävityssäkin jutussa viulut maksaa pääasiassa asianajotoimisto.

Juristien riskiä pienentää tiedotusvälineiden tarjoama julkisuus. Kun odottamattomista vioista kerrotaan lisääntyvästi uutisia, kuluttajat herkistyvät aktiivisesti etsimään tilanteita, joiden syynä saattaisi olla vastaavanlainen autosta johtuva syy. Kuljettajien oma virheellinen toiminta on helppo unohtaa tai mahdollisuus oman toiminnan osuuteen vaaratilanteen syntymisessä saattaa jäädä kokonaan pohtimatta.

Vastaavanlaisia vika-turvallisuusepidemioita on autojen kohdalla Jenkeissä koettu ennenkin. Tätä edeltänyt massiivinen sota käytiin Firestonin ja Fordin välillä. Silloin maastureille aiheutuneiden ympäriajojen merkittäväksi syyksi "löydettiin" Firestonin renkaat.

80-luvun puolivälin jälkeen Audi oli helisemässä USA:ssa, kun sen Audi 100 -mallisarjan autoissa automaattivaihteiston väitettiin aiheuttaneen auton ryöstäytymisiä kuljettajan hallinnasta. Valmistajan ongelmat olisivat jääneet huomattavasti vähäisemmiksi, ellei Audin tekniikasta vastannut saksalaisinsinööri olisi antanut kohtalokasta lausuntoa. Hän totesi, ettei Audi omissa tutkimuksissaan ollut löytänyt vaihteistosta minkäänlaista vikaa. Sen sijaan hän arveli, että vika johtuu amerikkalaisista kuljettajista, jotka eivät osaa ajaa autoa. Silloin tuli pääsi irti.

Audin myynti kääntyi dramaattiseen ja jyrkkään laskuun. Sen aikana Audilla jouduttiin jo pohtimaan, onko vienti USA:n markkinoille jopa lopetettava.

Vaurioiden korjaaminen - myyntilukujen nostaminen takaisin aikaisemmalle tasolle - kesti vuosia, eikä imagovaurioita kyetty millään kampanjoilla nopeasti paikkaamaan. Jenkkien mielestä pahinta oli se, että heidät leimattiin saksalaisen insinöörin lausunnoissa osaamattomiksi auton käyttäjiksi. Jenkeissä kuitenkin kaikista uusista autoista oli jo tuolloin 90 % automaattivaihteisia.

Osa autojen vioista on UFO-ilmiötä

Kun kuluttajat opastetaan havainnoimaan vikoja, lähestytään aluetta, jossa tehdään sekä oikeita että virheellisiä havaintoja. Ainekset joukkohysterian syntymiseen eivät ole kaukana. Sellaisia on koettu niin autojen kuin UFOjenkin osalta.

1950-luvulla USA:ssa leviisi radio-ohjelmana esitetyn fiktiivisen kuunnelman seurauksena autoilijoiden keskuuteen tieto, että UFOt rikkovat autojen tuulilaseja. Hyvin nopeasti alkoi ilmestyä uutisia, kuinka selittämättömiä tuulilasien särkymisiä oli itse asiassa tapahtumassa eri puolilla maata. Yleiseksi selitykseksi miellettiin UFO. Tapausten määrä kasvoi kasvamistaan. Mutta UFOA ei kukaan onnistunut näkemään,  vaikka tuulilasi rikkoutui.

Todellisuudessa tuulilaseja ei ilmeisesti rikkoutunut yhtään tavanomaista enemmän. Julkisuuteen tulleet tiedot  ja yleinen keskustelu loivat mielikuvan siitä, että ilmiö oli saanut dramaattiset mittasuhteet.

Suomessakin rikkoutuu autojen tuulilaseja oudoilla tavoilla. Meillä ei kuitenkaan ole tavallista esittää syyksi UFOa. Paljon useammin selitystä etsitään tuulilasin ja auton korin jännitteistä,  tuulilasin raaka-aineiden vioista tai auton korille tapahtuneista vaurioista, joiden seurauksena tuulilasiin kohdistuu määrätyissä olosuhteissa suuria jännitteitä. Yksi tällainen tilanne saattaa syntyä aivan ehjällekin autolle,  kun kovassa pakkasessa auton jäiselle tuulilasille ohjataan hyvin lämmintä ilmaa. Tuulilasiin ilmestyy alareunaan halkeama.

Kun edellä ajavan tai vastaantulevan auton renkaasta sinkoutuu kivi tai renkaan nasta kopsahtaa lasiin rikkoen sen,  harva esittää väitteen, että vika on auton valmistajassa.

USA.ssa sen sijaan tutkittaisiin

• Oliko lasiin kohdistunut isku sellainen, että lasin pitää rikkoutumatta kestää iskemä. 
• Olisiko olisiko tuulilasin rikkoutuminen osoitettavissa tienpitäjän vasttulle kuuluvaksi.
• Liikenneturvallisuusvirasto järjestäisi massiiivisen tutkimuksen ja ryhtyisi keräämään aineistoa viimeaikaisista tuulilasien rikkoutumisista, niiden yleisyydestä eri automalleissa sekä aiheutuneista vaaratilanteista ja onnettomuuksista.
• Tiedotusvälineet kertoisivat asiasta, uutisoisivat tuulilasien rikkoutumisista ja tekisivät asiasta käänteineen raflaavia otsikoita.
• Asianaajat ryhtyisivät valmistelemaan joukkokannetta ja keräämään vastaavanlaisen vahingon kärsineiltä valtakirjoja.    

Jos jonkin automallin tuulilasien rikkoutumistapausten ja onnettomuusmäärien välillä olisi havaittavissa tavallista voimakkaampi yhteys, valmistaja joutuisi erittäin hankalaan tilanteeseen. Jos kuitenkin autonvalmistajan omat ja puolueettomat tutkimukset osoittaisivat, että epäilyksen alaisen mallisarjan tuulilasien rikkoutumisalttius ei eroa muista, vastakkain joutuisi kaksi hyvin erilaista "totuutta".  

TL-verkkotoimitus/ Jorma Viitanen; tiedot Toyotan akuuteista ongelmista Automotive News

• http://www.tuulilasi.fi/keskustelu/autojen-tyyppiviat/huonon-tuulilasin-takaa-loytyy-usein-huono-kuski