Autovero poistuu ja tiemaksut tilalle - tulevaisuus arvioitavana

Mikä esitys?

Valtioneuvoston kanslia pyysi valtioneuvoston kansliapäälliköitä laatimaan tulevaisuuskatsauksen toimialaltaan puolueiden käyttöön vuoden 2011 hallitusneuvotteluita varten. Tulevaisuuden näkökulman tulisi ulottua ainakin 2020-luvulle asti.

Liikenteen ja viestinnän tulevaisuuskatsaus on laadittu virkatyönä ministeriössä. Siihen on pyydetty avoimesti ehdotuksia ja sen sisällöstä on aktiivisesti keskusteltu toimialan sidosryhmien kanssa valmistelun eri vaiheissa.

Tulevaisuuskatsaus on luonteeltaan vaihtoehtoisia malleja luotaava - ei päätöksiä linjaava. Katsauksessa on esitetty vaihtoehtoja, jotka eivät edusta liikenne- ja viestintäministeriön kantoja liikenne- ja viestintäpolitiikan kysymyksiin. Asiakirjaa ei ole valmisteltu ministereiden johdolla eikä sitä ole muutenkaan käsitelty poliittisesti.

Liikenneministeriö on pyytänyt eri tahoja ottamaan kantaa suunnitelmaan, jossa lähtökohtana on kolme erilaista tulevaisuusskenaariota.  Ne ovat Edistyvä Suomi, Aktiivinen Suomi ja Rohkea Suomi. Autojen ja liikenteen verotus on niissä toteutettu eri tavoin.

Mietintö ja siihen tulleet kannanotot ovat pohjana seuraavan hallituksen ohjelmassa. Liikenteen osalta keskeisiä kysymyksiä ovat  liikenneturvallisuus, tiehankkeet, älykäs liikennejärjestelmä, joukkoliikenne sekä ruuhka- ja tiemaksut . Viimemaainitut korvaavat autoveron ja ajoneuvoveron.

Skenaariot

• Edistyvä Suomi kehittäisi liikenne- ja viestintäpolitiikkaa rationaalisesti nykypohjalta olemassa olevia vahvuuksia hyväksi käyttäen. Voimavarat säilyisivät nykytasolla ja ne myös suunnat-taisiin pääosin entisellä tavalla.

• Aktiivinen Suomi painottaisi liikenne- ja viestintäpolitiikkaa uudella tavalla. Muun muassa talouden rakennemuutoksen ja ilmastopolitiikan haasteisiin pyrittäisiin aktiivisesti vastaamaan teknologista kehitystä hyväksi käyttäen. Rahoitus säilytettäisiin pääosin nykytasolla, mutta sitä suunnattaisiin uusiin painopisteisiin.

• Rohkea Suomi tekisi suurempia valintoja ja priorisoisi toimia vielä vahvemmin. Ohjelma vaatisi eräissä kohdin jonkin verran uutta rahoitusta. Lähtökohta olisi kuitenkin edelleen se, että toimet toteutetaan resursseja uudelleen kohdentamalla.

Näämä skenaariot ja niissä esitetyt vaihtoehtoiset ratkaisut on kokonaisuudessaan luettavissa oheisista liitteistä.

Autovero ja ajoneuvovero pois – kilometrimaksu tilalle

Kahdessa suunnitelmaan sisältyvässä visiossa autovero- ja ajoneuvovero poistuisi. Aluksi autoveroa alennettaisiin vuodesta 2012 alkaen. Kuitenkin valtiolle aiheutuva tulovirran menetys korvattaisiin kilometrimaksulla. Tieliikenteen kokonaisverotasoa ei kuitenkaan nostettaisi selviää liikenteen hinnoittelua koskevista ehdotuksista.

Mietinnössä todetaan, että ihmisten valintoihin voidaan parhaiten vaikuttaa sellaisilla veroilla ja maksuilla, jotka perustuvat käytön määrään. Polttoainevero on tällainen; mitä enemmän ajat, sitä enemmän maksat. Polttoainevero onkin yksi keino vaikuttaa liikenteen määrään ja sitä kautta esim. liikenteen päästöihin. Polttoaineveroon liittyy kuitenkin se ongelma, että sen suuruutta ei voida vaihdella ajan tai paikan mukaan. Esimerkiksi ruuhkaongelmia ei voida helpottaa korottamalla polttoaineveroa, koska verosta tulisi kohtuuton siellä, missä joukkoliikenteen riittämättömän palvelu-tason vuoksi on käytännössä pakko liikkua henkilöautolla.

• Henkilöautoliikenteen verotuksen ohjausvaikutusta voidaan lisätä siten, että nykyiset kiinteät verot (autovero ja ajoneuvovero) korvataan kilometriperusteisella tiemaksulla. Tiemaksun etuna on, että sen suuruutta voidaan vaihdella alueen, liikennetilanteen ja muiden tekijöiden, esim. päästöjen suhteen.
• Valtakunnallinen kilometriperusteinen tiemaksu on mahdollista ottaa käyttöön vielä 2010-luvun kuluessa, nopeimmillaan jopa vuonna 2017, jos Suomi haluaa olla maksun ensimmäisten käyttöönottajien joukossa.

• Tiemaksuun valmistaudutaan alentamalla autoveroa asteittain ja korvaamalla verotulojen vä-hennys vastaavalla ajoneuvoveron korotuksella. Tieliikenteen verotuksen kokonaistaso määri-tellään halutun ohjausvaikutuksen saavuttamiseksi.

Joukkoliikenne

Helsingin seudun kilpailukyvyn takaamiseksi on seudun liikennejärjestelmän toimivuus
ensiarvoisen tärkeää. Keskeiset keinot tähän ovat hinnoittelun ja joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen.

Jos valtakunnallisen tiemaksun käyttöönotto viivästyy, on seudun ongelmat mahdollista ratkaista erillisellä ruuhkamaksulla, joka voidaan ottaa käyttöön nopealla aikataululla esimerkiksi vuonna 2016. Sen tuotto ohjataan Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Tämä edellyttää, että liikennejärjestelmän rahoitusperiaatteista ja rahoitusta koskevasta päätöksenteosta sovitaan valtion ja seudun kuntien kesken. Valtion rahoituksen ohjaamista varten voi olla tarpeen perustaa budjetin ulkopuolinen valtion liikennerahasto.

Liikennepolitiikassa huomio väylistä palvelukonsepteihin

Liikennepolitiikassa huomio käännetään liikenneväylistä käyttäjälähtöisiin palvelukonsepteihin ja toimenpidekokonaisuuksiin, joilla ylläpidetään matkojen ja kuljetusten toimivuutta pitkäjänteisesti.

•    Liikennepolitiikan suunnittelussa otetaan käyttöön ns. neliporrasperiaate. Se tarkoittaa, että liikennejärjestelmän toimivuus ja laatu pyritään käytettävissä olevilla resursseilla ylläpitämään mahdollisimman lähellä tavoiteltua tasoa yhdistelemällä erityyppisiä keinoja pitkävaikutteiseksi, tehokkaaksi kokonaisuudeksi.
• Liikenteen kysynnän ohjaus tiemaksuin, liikennetarpeen vähentäminen maankäytön suunnittelulla ja joukkoliikenteen palvelukyvyn nostaminen ovat neliporrasperiaatteen mukaisia ensisijaisia toimia liikennejärjestelmän kehittämisessä

Liikenteen verotuksella parempaan ohjailuun

Liikenteen verotuksen tavoitteena on perinteisesti ollut kerätä tuloja valtiolle. Liikenne- ja
ympäristöpoliittiset tavoitteet ovat olleet toissijaisia.

• Liikenteen hinnoittelua eli vero- ja maksupolitiikkaa voidaan kuitenkin käyttää myös tehokkaana liikennepoliittisena välineenä. Taloudellisilla ohjauskeinoilla vaikutetaan ihmisten liikkumistottumuksiin: kulkumuodon valintaan sekä matkan ajankohtaan. Näin erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla, joissa on mahdollista järjestää kilpailukykyinen joukkoliikenne, ja joissa kevyellä liikenteellä saavutetaan lähipalvelut.

• Hinnoittelu tehostaisi liikennejärjestelmän toimivuutta ja vähentäisi liikenteen aiheuttamia haittoja. Liikennepolitiikan näkökulmasta tieliikenteen nykyverotuksen keskeinen ongelma on, että merkittävä osa siitä on kiinteää, eli se kohdistuu auton hankkimiseen ja omistamiseen. Kiinteät verot eivät kuitenkaan yleensä ohjaa ihmisten valintoja liikennepoliittisten tavoitteiden kannalta toivotulla tavalla. Pahimmillaan ne ohjaavat jopa väärään suuntaan.

Liikenteen ilmastovaikutukset

Valtioneuvoston vuonna 2008 hyväksymä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia asettaa liikenteelle 15 prosentin päästövähennysvelvoitteen.

• Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian vähennystoimenpiteet kohdistuvat lähes yksinomaan tieliikenteeseen ja erityisesti henkilöautoiluun. Arvioitu vähennys perustuu ensisijaisesti vähäpäästöiseen ajoneuvoteknologiaan ja biopolttoaineiden käytön lisäämiseen.

Liikenneturvallisuus

Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään (2006) edellyttänyt, että liikenneturvallisuustavoitteet otetaan huomioon kaikessa liikennepoliittisessa päätöksenteossa.

• Turvallisuusnäkemys ohjaa liikennejärjestelmän kehittämistä ja liikenneturvallisuutta painotetaan investointihankkeiden valinnassa ja hankkeiden sisällön määrittelyssä. Lähtökohtana on liikennejärjestelmä, joka mahdollistaa turvalliset matkat ja kuljetukset. Liikenneturvallisuusvision mukaisesti Suomen tieliikenteessä tavoitellaan tilaa, jossa kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä lähenee nollaa.

OTA KANTAA

Valtioneuvosto haluaa saada kannanottoja luonnokseen.

Jotta katsauksesta tulisi mahdollisimman kattava, katsauksen luonnos on viikon julkisesti kommentoivana liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla osoittessa lvm.fi.

Sinäkin voit ilmasita käsityksesi. Lähetä arviosi elokuun loppuun mennessä. Sen jälkeen saapuneita kannanottoja ei oteta huomioon.

• Halukkailla on mahdollisuus kommentoida luonnosta ja lähettää palautetta 31.8.2010 mennessä osoitteeseen info@lvm.fi
  Ministeriö toteaa: "Valitettavasti tämän jälkeen tulleita kommentteja ei voida enää ottaa huomioon".
• Autoverokeskustelijoiden kannattaisi nyt osoittaa kommenttinsa ministeriölle
   http://www.tuulilasi.fi/keskustelu/auto-ja-verotus/autovero-poistumassa

TL-verkkotoimitus