Keski-Suomessa kehitetään liiketoimintakonseptia perinteisen nurmirehun jalostamiseksi biokaasuksi. Tavoitteena on saada maaseutu tuottamaan kotimaista liikennebiokaasua, sähköä ja lämpöä. Mahdollisuudet ovat mittavat. Nurmirehusta voitaisiin Suomessa tuottaa MTT:n asiantuntija-arvion mukaan vähintään 6 TWh liikennebiokaasua. Määrä vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuotuista polttoainetarvetta. Tuotantomäärä ei vaaranna ruuan ja rehun tuotantoa Suomessa.
Kehitystyö tehdään useiden biokaasualan asiantuntijoiden yhteistyönä. Syksyllä käynnistyneessä ENKAT-hankkeessa tuotetaan teknis-taloudellisesti toimiva malli energiakasveja hyödyntävästä biokaasulaitoksesta ja tuotantoketjusta. Kasvimassaa jalostavan biokaasuprosessin olosuhteita tutkitaan vuoden kestävällä reaktorikoeajolla sekä laboratoriokokeilla.
Kiinnostus energiakasveihin pohjautuvaan biokaasuntuotantoon on lisääntymässä. Energiakasveissa on ylivoimaisesti suurin potentiaali biokaasuprosessiin soveltuvista materiaaleista. Peltohehtaari tuottaa vuodessa enemmän hyödynnettävää kasvustoa kuin metsähehtaari. Suomessa olisi 500 000 ha nykyään hyödyntämätöntä peltoa käytettävissä energiantuotantoon. Perinteinen nurmirehun viljely biokaasuntuotantoon pitäisi pellot viljelykelpoisina ja sopisi hyvin monipuolistamaan viljelykiertoa. Biokaasuprosessi toimii matalassa prosessilämpötilassa ja on hyvin energiatehokas. Niinpä kasvimassa jalostuu hyvällä hyötysuhteella liikennepolttoaineeksi. Lisäksi kasvien sisältämät ravinteet saadaan hyödynnettyä takaisin viljelykiertoon.
Koko tuotantoketju on mahdollista toteuttaa biokaasukäyttöisellä koneketjulla. Valtra on kehittänyt biokaasutraktorin, mikä on aiemmin ollut puuttuva lenkki täysin kotimaisiin ja uusiutuviin resursseihin nojautuvassa liikennebiokaasun tuotantoketjussa. Biokaasutraktorin myötä tuotantoketjussa ei tarvita lainkaan fossiilista energiaa. Hankkeessa selvitetäänkin biokaasutraktorin vaikutus liikennebiokaasun tuotantoketjun ympäristöystävällisyyteen.
Jyväskylä Innovation Oy:n koordinoimaa ENKAT-hanketta toteuttavat biokaasualan yritykset Watrec Oy ja Metener Oy sekä Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Hanke on pääosin rahoitettu Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämällä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. Hanketta rahoittavat myös Gasum Oy ja Valtra Oy. Hankkeen budjetti on noin 200 000 €, ja hanke kestää toukokuuhun 2013 saakka.
esim. Honda Civic
Tilaa uutissyöte Tuulilasin aihealueesta.
Kommentit
2 kommenttiaKun tämä biokaasu syötetään maakaasuverkkoon jakeluun, niin siitäkin siis maksetaan 500 % korotettu kaasuvero? Jos näin on, täytyy sanoa, että Suomen päättäjät ovat hullumpia kuin kukaan olisi edes voinut arvella.
Eikös EU:n kanssa ole sovittu, että biokaasu on tuosta yliverottamisesta vapaa? Jos Suomi kuitenkin luistaa yhteisesti sovitusta, niin siitä pitää tehdä kantelu. Tällä hetkellä fossiilinen maakaasu maksaa Gasumin asemilla 1,30 € / kg ja biokaasu 1,42 € / kg. Aluksi on varmaan niin, että investointien kuoletuksen takia biovaihtoehto on vähän kalliimpi, mutta myöhemmin asia ehkä muuttuu, kun tuotantoa ja yrittäjiä tulee alalle lisää. Toisaalta maakaasun tarjontakin lisääntyy maailmalla, joten kilpailu senkun kiristyy. Hyvä asia kaasuautoilijalle kuten minulle.