Cadillac CTS

Tilanne on tuttu monen automerkin kohdalla: perinteet eivät takaa menestystä. 1950-luvulla Elvis vatkasi lanteitaan ja Cadillac sai siivet. 70-luvulla iski öljykriisi, ja rokin Kuningas menehtyi. Hyvä, ettei Caddyäkin kuopattu samalla.

1980-luvulla Cadillac menestyi Pimp-Mobilena – vuosia ennen kuin eräs tuning-ohjelma nosti pahan sanan trendikkääksi. Huomattavan iäkäs ostajakunta ei auttanut trendikkään imagon luomisessa. Jupit ja rahakkaat halusivat 90-luvulla näyttäytyä saksalais- ja japanilaismerkkien ratissa. Amerikkalainen näkemys ylellisyydestä ei vakuuttanut edes jenkkejä.

2000-luku herätti GM:n uudelleen jahtaamaan haluttavampaa asemaa luksus- ja edustuspirssien luokassa. Vuonna 2002 esitelty ensimmäisen sukupolven CTS avasi Caddyn nykyisen muotoilusuunnan tuotantoautoissa: sen ulkokuori puhutteli, mutta sisustus jätti vielä toivomisen varaa. Tästä huolimatta CTS oli menestys, ja monen mielestä se on pelastanut koko merkin. Oma osansa suosiossa on ollut varmasti myös Matrix-elokuvan takaa-ajokohtauksilla.

Toisen sukupolven CTS jatkaa samoilla linjoilla, mutta kokonaisuus on tyylikkäämpi ja tasapainoisempi. Vaikka pohjalevy on sama kuin edeltäjässä, sitä on modernisoitu rajusti. Moottoripalettiin lisätty uusi suorasuihkutteinen 3,6 litran bensa-V6 vakuuttaa paperiarvoillaan. Sen rinnalla myydään huokeampaa 2,8-litraista veekuutosta.

Uutta on myös neliveto, joka jakaa normaalisti voimasta 25 % etu- ja 75 % taka-akselille. Tilanteen mukaan vetotapa voidaan muuttaa kokonaan pitoa enemmän tarjoavalle akselille. Perusversio on edeltäjän tapaan takavetoinen.

Jousitusversioita ja varustetasoja on kaksi. Jenkeissä myytävä edullisin taso ei tule lainkaan Eurooppaan, mikä tarkoittaa sitä, että CTS:ssä on valmiina huomattava määrä erilaisia vempeleitä ja ylellisyyttä. Vakiona ovat mm. kuskin istuimen sähkösäädöt, nahkapäällysteinen kojelauta, automaatti-ilmastointi, kaksoisksenonvalot ja peruutustutka – näin alkuun…

Ohjaus vakuuttaa

Uuden CTS:n sisustus pistää asiat järjestykseen: parannus edeltäjään on huomattava. Tyyli on lähempänä eurooppalaista kuin koskaan aikaisemmin. Myös laatuvaikutelma on kohdallaan. Nahan saumoista näkee, että ne on punottu käsin. Puulistakaan ei kiiltele entiseen malliin. Keskikonsoliin sijoitetut säätimet ovat hyvin sekä kuljettajan että matkustajan ulottuvilla.

Kuskin istuin on mukavuuspainotteinen, mutta tarjoaa riittävästi tukea. Penkin säätövarat on tehty amerikkalaiseen makuun, eli koripalloilijallakaan ei lopu jalkatila kesken. Vaikka auton koko ei ole juuri kasvanut edeltäjään verrattuna, ohjaamo on avaramman oloinen. Vaikutelma syntyy sirommasta ja matalammalle sijoitetusta kojelaudasta.

Takapenkille on puolestaan saatu lisää tilaa siirtämällä etuturvavöiden yläkiinnityspiste selkänojasta B-pilariin. Pääntilaa on mukavasti, mutta matalahko istuma-asento jättää reisituen vajaaksi. Tavaratila on kookas, mutta lastausaukon pienuus verottaa käytön helppoutta.

Tien päällä hyvä ensivaikutelma vahvistuu entisestään. Ajoimme ensin mukavuuspainotteisemmalla jousituksella, joka osoittautui sopivan jämäkäksi. Tämä Cadillac ei seilaa laivan lailla. Sporttisempi jousitus tekee aggressiivisemmasta ajosta hauskempaa, mutta kovuus syö jo mukavuutta. Jos työmatka ei kulje Nürburgringin tai Alastaron kautta, suosittelen mukavampaa vaihtoehtoa.

Suurimman yllätyksen tuottaa kuitenkin auton ohjaus. Rattia ei tarvitse kääntää varttikierrosta ennen kuin etupyörissä tapahtuu jotakin, ja palaute on tunnokkaan tarkkaa. Ohjaus on ZF:n käsialaa, eli alihankkija on sama kuin esimerkiksi Bemareissa...

Seuraavaksi huomio kiinnittyy melutasoon. Pohjois-Kalifornian syheröiset asfalttitiet ovat huonossa kunnossa, joten alakerrasta – etenkin renkaista – kantautuu korviin turhaa melua. Sille ei voi mitään. Mutta kun asfaltti paranee, CTS kulkee kuin sukkasillaan: suhinat ja kohinat ovat kurissa.

Tämä tarjoaa mahdollisuuden nauttia 10 kaiuttimen hifisarjasta: äänentoisto on laadukas. Plussaa annamme lisävarustelistan usb- ja iPod-liittymistä sekä 40 gigan kovalevystä, jolle voi tallentaa vaikka radio-ohjelmia.

Positiivinen yllätys

Kokonaisuus on vaikuttava. Harvoin olen yllättynyt näin positiivisesti amerikkalaisen auton ratissa. Ensi vuoden alussa esitellään vielä CTS-V-versio, jonka V8 tarjoaa kuskin kiusattavaksi yli 500 hevosvoimaa.

Jatkossa CTS-mallisto laajenee entisestään. Tuotantolinjalle saadaan ainakin kaksi uutta korimallia, joista toisen voi arvailla olevan farmari. Eurooppalaisille tärkeä uutuus on myös 2,9-litrainen diesel, joka saadaan myyntiin vuonna 2009. Cadillac on tosissaan.

Vesa EskolaLehdessä 12/2007