Chrysler Neon 2.0 LE A

Suunnittelu ja tekniikka

Uusi Neon on ensimmäinen Chrysler, jonka suunnittelussa on käytetty hyväksi virtuaalitodellisuutta. Sisätilojen hahmottelun jälkeen suunnittelijat istahtivat virtuaalisesti virtuaaliautoon, jolloin huomattiin, että kaikki ei ole aivan kohdallaan. Esimerkiksi tuulilasin alareunaa siirrettiin 76 mm eteenpäin, etuistuinten siirtovaraa lisättiin 21 mm ja tuulilasinpyyhinten pyyhintäalaa kasvatettiin.

Kaksilitrainen moottori on periaatteessa samanlainen kuin edeltäjänsäkin. Imusarja on uudessa versiossa valmistettu nylonista ja varustettu 20-litraisella vaimennuskammiolla. Venttiilikotelo, jakopää ja uudelleenmuotoiltu valurautainen pakosarja pienentävät osaltaan moottorin käyntiääntä. Vääntömomentti on kasvanut 3 newtonmetriä ja 90 prosenttia suurimmasta väännöstä saadaan 2 000 r/min jälkeen. Moottoriin on lisätty neljäs kannatin vähentämään värähtelyjä ja vääntöheilahduksia. Smart Starter -rele on estämässä jo käynnissä olevan moottorin käynnistysyritykset.

Jousitus on samantyyppinen kuin edeltäjässä, mutta sitä on muutettu. Edessä joustovara on kasvanut 10 mm ja takana 30 mm. Jouset ovat vastaavasti lisääntyneiden joustovarojen ansiosta pehmeämmät samoin kuin rajoitinkumit. Molemmilla akseleilla on kallistuksenvakain. Etuvakain on edellismalliin verrattuna jäykempi.

Etujarrulevyjen halkaisijaa on kasvatettu ja sähköinen jarrupaineenjako taka-akselilla huolehtii tasapainoisesta pysähtymisestä. ABS-jarrujen yhteydessä vakiovarusteena oleva luistonesto toimii 56 km/h nopeuteen asti.

Uusi Neon on ensimmäinen Chrysler, jonka suunnittelussa on käytetty virtuaalitekniikkaa. Kaksilitrainen moottori on perusratkaisuiltaan edeltäjänsä kaltainen. Moottorimelun torjumiseksi imu- ja pakosarjoja on muutettu. Jousituksen liikevaroja on kasvatettu mukavuuden parantamiseksi.

Suorituskyky

Kaksilitrainen moottori kehittää 98 kilowatin tehon, jonka voimin alle 1 300-kiloisen auton luulisi liikkuvan jopa sporttisesti. Kolminopeuksinen automaattivaihteisto kuitenkin vie moottorista parhaan terän. Paikaltaan lähdettäessä alku tuntuu vaisulta, mutta kun moottorin kierrosluku ylittää 2 500 r/min rajan kiihtyvyys paranee.

Kolmivaihteisuus pakottaa välityssuhteiden valinnassa aikamoiseen kompromissiin kiihtyvyyden ja polttoaineenkulutuksen välillä. Tiheämpi välitys merkitsisi parempaa suorituskykyä, mutta silloin polttoainetalous kärsisi. Maantieajossa kulutusta voi toki pienentää suurimman vaihteen pitkällä välityssuhteella, mutta tällöin käyttöominaisuudet kärsivät vaihteiston kelatessa edestakaisin jo pienillä kaasupolkimen painalluksilla.

Neonissa välityssuhteiden valinta on onnistunut kohtuullisesti.

Nopeuden ollessa yli 100 km/h kaipaisi ohituksiin lähdettäessä hivenen lisää potkua. Automaatti vaihtaa kyllä nöyrästi kakkoselle, mutta kiihdytyksen alkuun odottaa räväkämpää lähtöä ja tiheämpää välitystä. Alle 80 km/h nopeudella elektroniikka hakee pesään vielä ykkösvaihteen jolloin kiihdytyksen alkukin tuntuu hyvältä.

Satasen nopeuden automaattivaihteinen Neon saavuttaa 12,3 sekunnissa, mikä on puoli sekuntia paremmin kuin valmistajan ilmoitus.

LE-varustetasossa on lukkiutumattomat jarrut vakiovarusteena. Niiden vaatima poljinvoima on kohtuullinen ja jarrutunto säilyy hyvänä. ABS-jarrujen yhteydessä taka-akselillakin on levyjarrut. Jarrutuspinta-alaa on riittävästi, eivätkä jarrut häivy useankaan voimakkaan jarrutuksen jälkeen. Kun takana on rumpujarrut, jarrutusalaa on 408 cm2. Levyjarruin varustettuna pinta-ala on lähes kolminkertainen, 1 119 cm2.

Moottorin arvojen ja massan perusteella arvioituna Neon on suorituskykyinen auto. Automaattivaihteisto verottaa kuitenkin osansa menohaluista samoin kuin kompromissi kolmen vaihteen välityssuhteissa. Kiihtyvyys on kuitenkin perheautolle riittävä ja automaattivaihteisto takaa ajamisen helppouden.

Ajettavuus

Neonin perusajettavuus on lähellä neutraalia, ehkä hivenen yliohjaavalla puolella. Jousitus on verraten kova ja ajamiseen mutkaisilla teillä tulee urheilullinen leima.

Korin kallistelu on vähäistä ja hyväpintaisella tiellä ajamisesta nauttii. Kaarteissa olevat töyssyt ja irtosora tosin heilauttavat auton perän melko herkästi sivulle.

Jäykän jousituksen ja kallistuksenvakaimien takia heilahdukset pidonvaihteluissa tuntuvat äkkinäisiltä, kun renkaan pito käy vähiin.

Ohjaus on nopea, mutta sitä vaivaa keskialueella pieni epätarkkuus eikä ohjaustuntokaan ole paras mahdollinen. Ohjauspyörän kehältä ei kunnolla tunne, missä asennossa pyörät ovat.

Pujottelussa perä pompahtaa sivulle ja ajamisesta tulee kulmikasta. Sama kiusaa väistökokeessa. Perä irtoaa rajanopeutta lähestyttäessä äkkinäisesti, ja vain oikea-aikainen vastaohjaus estää perää pyyhkäisemästä keilarivistöä mukaansa.

Maantieajo Neonilla on vaivatonta. Urat eivät juurikaan muuta auton kulkusuuntaa eikä sivutuulikaan kallistele koria.

Soratiellä yliohjaavuus korostuu entisestään. Perä luistaa kaarteissa melko herkästi eikä rengas pysty jäykän jousituksen takia seuraamaan tienpintaa.

Nimismiehenkiharalla myös etujousituksen kovuus tulee esille: Neon etenee kaarteessa nelipyöräluistossa. Soralla perä lähtee luistoon rauhallisemmin kuin kestopäällysteellä ja luisto on helposti hallittavissa. Jarrupainejako etu- ja taka-akselin välillä toimii hyvin eikä kaarrejarrutuskaan tuota ongelmia.

Jäykkä jousitus antaa ajamiseen urheilullisen leiman ja Neonilla ajelee mielellään hyväkuntoisilla mutkapätkillä. Soralla ja töyssyissä peräluisto saattaa yllättää.

Mukavuus ja tilat

Urheilullisen jämäkällä jousituksella on varjopuolensa. Jäykkä jousitus verottaa mukavuutta epätasaisilla teillä. Poikittaisryppyjen ylittäminen tömäyttää autoa terävästi ja mukulakiveyksellä ajaminen on pompottavaa.

Sivuikkunoiden kehyksistä huolimatta tuulensuhina kantautuu melko voimakkaasti ohjaamoon, vaikka valtaosa maantienopeuksien melusta tuleekin renkaista. Kiihdytettäessä oman lisäsäväyksensä tuo myös moottorin melko karhea käyntiääni.

Kuljettajanistuimen korkeussäädöstä huolimatta 190-senttisellä kuljettajalla on pääntilaa niukasti ja ohimo heiluu lähellä oviaukon yläreunan toppauksia. Muuten tilaa etuistuimilla on riittävästi ja hallintalaitteet hyvin kuljettajan ulottuvissa. Sähkökäyttöisten etuikkunanostinten käyttökytkimet ovat ovipaneelissa.

Takaistuintyyny on melko matalalla eikä siten tarjoa kunnollista reisitukea. Sivusuunnassa tilaa on kolmellekin matkustajalle kohtuullisesti, vaikka istuin onkin selkeästi tarkoitettu kahdelle. Sivusuunnassa liikkumista vaikeuttaa melko taakse työntyvä keskikonsoli. Matalan korin ja takapäästä voimakkaasti alaspäin taipuvan katon takia pääntila on niukka ja 180-senttisen matkustajan päälaki hipoo takaikkunaa.

Neonin äärimittojen arvioiminen on hankalaa, koska konepelti taittuu melko voimakkaasti etureunastaan alaspäin. Korkealla oleva takaikkunan alareuna peittää tavaratilan kannen. Yläreunastaan mustatun takaikkunan takia näkymä taustapeilistä on rajattu.

Tavaratilan kuormausaukko on pieni ja painavien tavaroiden kuormaamista vaikeuttaa varsin korkea nostokynnys. Tavaratilanluukussa on vanhan malliset saranat, jotka työntyvät tavaratilan sisään. Laajennetun tavaratilan käyttöä hankaloittaa 12 sentin porras, joka syntyy alas kallistetuista selkänojista. Tavaratilan lattian pudotus on tuonut sen verran lisää korkeutta konttiin, että sinne mahtuu yhdeksän juomakoria edellismallin seitsemän sijaan.

Kova jousitus ja rengasmelu heikentävät mukavuutta. Pääntila on niukka niin etu- kuin takaistuimillakin. Äärimittojen arvioimisen vaikeus hankaloittaa pysäköintiä ahtaissa paikoissa. Malliuudistuksen myötä tavaratila on suurentunut 37 litraa.

Kustannukset, turvallisuus ja varusteet

Moottorin iskutilavuuteen nähden Neon on kohtuuhintainen. Sille ei löydy kaksilitraisella moottorilla ja automaattivaihteistolla varustettuna samanhintaista kilpailijaa.

Varaosapaketille kertyy hintaa keskivertoa enemmän, vaikka varaosien yhteenlasketussa hinnassa ei ole tuulilasin hintaa, koska sitä ei ollut vielä saatavissa.

Testissä olleessa LE-mallissa on vakiona kaksi etuturvatyynyä, ABS-jarrut ja luistonesto. Sivuturvatyynyjä ei ole saatavilla, ei myöskään pääntukea ja kolmipisteturvavyötä kaikille takamatkustajille.

Pikkutavaroille säilytystilaa on riittävästi. Mukitelineitä etuistuimille löytyy haluttaessa kolme, sillä irrotettava tuhkakuppi on siirrettävissä mihin tahansa kolmesta mukitelineestä tai esimerkiksi hanskalokeroon piiloon. Keskikyynärnojan kansi taittuu 180 astetta taaksepäin ja kannen kääntöpuolella on mukiteline takamatkustajille.

LE-mallissa keskuslukitus toimii kaukosäädöllä, ja niinpä tavaratilan saa auki avaimen lisäksi sen avulla. Äänimerkin voi ohjelmoida halutessaan piippaamaan lyhyesti lukkiutumisen merkiksi. Tuiki tarpeelliset istuinlämmittimet ja valoautomatiikka eivät kuulu Neonin varustukseen. Valoautomatiikan saa 590 markan hinnalla. Tähän hintaan ei kuitenkaan sisälly asennusta. Etuistuinlämmittimistä joutuu maksamaan 1 285 markkaa.

Neonissa rahalleen saa hyvän vastineen, sillä mikään sen kilpailijoista ei pysty samaan hintaan tarjoamaan automaattivaihteistoa ja kaksilitraista moottoria. Halvemman hinnan vastapainoksi joutuu tosin hyväksymään kilpailijoita ahtaammat tilat.

Loppuarvostelu

Neon on muuttunut melkoisesti, mutta se on silti samanhenkinen auto kuin edeltäjänsä. Neon tarjoaa hivenen kilpailijoitaan vähemmän tilaa, mutta automaattivaihteisto ja kaksilitrainen moottori ovat sen valtteja.

Kolmevaihteinen automaattivaihteisto vie kuitenkin moottorin parhaan tehon alakierroksilla. Neonia voisi luonnehtia pikemmin urheilulliseksi kuin mukavuuspainotteiseksi autoksi, joka erottuu massasta positiivisesti muotoilullaan.

Oskari Pentti
Lehdessä 10/1999