Chrysler Sebring 2.0 CRD Touring

Kun automalli kokee täydellisen uudistuksen, ulkomuotoihin jätetään yleensä joitakin koukkuja edeltäjästä, jolloin merkkiuskolliset omistajat voivat vaihtaa autonsa turvallisin mielin uuteen. Chryslerilla on kuitenkin ajateltu toisin: ylemmän keskiluokan malli pistettiin niin totaalisesti uusiksi, että vuonna 2000 esitellystä Sebringistä ei ole jäljellä kuin keulamerkki.

Uuden Sebringin muodot ovat erikoiset, katsoi autoa mistä kulmasta hyvänsä. Pitkälle eteen venyvä puskuri, korkea vyötärölinja ja pyöreä stumppiperä vaativat hetken totuttelua, mutta ainakin persoonallisuutta riittää.

Sebring on kutakuinkin samanpituinen kuin edeltäjänsä. Akseliväliä on kaksi senttiä enemmän, leveyttä on tullut lisää viisi senttiä ja korkeutta peräti 10 cm. Ei siis ihme, että edeltäjä näyttää uutuuden rinnalla lähes coupémaiselta. Sedanin rinnalle esiteltiin hiljattain myös kaksi­ovinen avomalli, joka ei ehdi Suomeen ainakaan ensi kesäksi.

Sebring on rakennettu samalle perustalle kuin Jeep Compass ja Dodge Caliber – tosin pohjalevyä on suuremman akselivälin myötä venytetty. Etupyörien ripustus on toteutettu joustintuin, takana käytetään monivarsituentaa.

Moottorivalikoima on aiempaa kattavampi. Edeltäjämalliakin myytiin kaksi- ja 2,4-litraisilla bensanelosilla, mutta uuden Sebringin samankokoiset voimanlähteet ovat kokonaan uusia – ja ennestään tuttuja mm. Caliberin keulalta. Ensi syksynä myyntiin saadaan myös edellismallissa käytetty 2,7-litrainen bensa-V6.

Dieselmoottori edustaa Se­bring- paletissa uutta suuntaus­ta. Kaksilitrainen pumppusuutinkone on omaa sukua VW, ja se on bensakoneiden tapaan käytössä muissa DaimlerChryslerin amerikkalaishaaran tuotteissa.

Moottori-vaihteistopaketit on mietitty tehtaalla valmiiksi: pienempää bensakonetta myydään ainoastaan viisivaihteisella manuaalilla, neljä desiä suuremman myllyn parina on nelivaihteinen automaatti. Dieselmallissa on puolestaan aina kuusivaihteinen käsiaski.

Mielenkiintoinen yhdistelmä

Ison jenkkiauton ja eurodieselin yhdistelmä kuulosti niin mielenkiintoiselta, että otimme juuri CRD-version ensitutustumisen kohteeksi. Heti ensimetreillä oli helppo havaita, että alla on poikkeuksellisen paljon jenkkirautaa. Vilkaisu rekisteriotteeseen kertoi oleellisen: omamassaa on kertynyt yli 1,6 tonnia!

Puhdikas dieselmoottori ei kuitenkaan kiloista lamaannu vaan liikuttaa Sebringiä iloisesti – kunhan kierrokset ensin hilautuvat vetoalueelle. Hieman tyhjäkäynnin yläpuolella kone on turbodieselien tapaan melko kuollut, joten taajamassa kannattaa pitää käsi valmiina vaihdekepillä.

Kuutosvaihde on välitetty hyvin pitkäksi, mutta se jaksaa viedä autoa 80 km/h alueella ongelmitta. Kahdeksankympin vauhdissa rundikellossa on noin 1 750 r/min, mistä Sebring lähtee kiihtymään ilman jyrinöitä.

Suorituskykyä ei siis voi moittia, mutta moottorin ääni olisi voitu eristää paremminkin. Nyt nakutus kantautuu ohjaamoon niin voimakkaana, että mieleen tulee aivan toisenlainen auto kuin hienostunut sedan. Onneksi dieselrohina kiusaa lähinnä taajamassa ja kiihdytyksissä; tasakaasulla se uppoaa muun ajomelun joukkoon.

Tien päällä Sebring etenee vakaasti – myös alle sattuneessa takatalven loskakelissä. Jousitus on tuhdin oloinen, ja hallintalaitteet jatkavat samaa topakkaa linjaa. Ohjausta ei ole tehostettu liian kevyeksi, pikemminkin päinvastoin – kääntely vaatii jopa keskivertoa enemmän voimaa. Voimakkaassa kiihdytyksessä oh­jaus vetelee sen verran, että ratista on syytä pitää hieman tarmokkaammin kiinni. Myös sinänsä sujuvasti toimiva vaihdekeppi vaatii määrätietoiset otteet, ainakin noin tuhat kilometriä ajetussa esittelyautossa.

Laatuvaikutelma on muuten hyvä, mutta kuopissa alustasta kuului selvää kolinaa ja moottori­jarrutuksissa voimansiirto ulisi pienillä vaihteilla kuuluvasti.

Vakuuttava laite

Edellä tuli jo kehuttua Sebringin jykevyyttä maantiellä, ja myös ajoasento puoltaa matka-ajoa. Melko kovaksi topattu istuin on tarpeeksi suuri ja tar­joaa hyvän tuen. Takana tilaa on riittävästi kahdelle raavaalle miehelle, mutta kolmannen kivutessa kyytiin tunnelma tiivistyy selvästi. Aivan luokkansa tilavim­pien joukkoon Sebring ei siis yllä.

Myös tavarankuljetukseen on olemassa kätevämpiäkin autoja. Kontin etuosa on selvästi takaosaa matalampi, mutta kyytiin saa silti sovitettua 10 juomakoria. Nostokynnys on korkea.

Takaselkänoja kääntyy kahdessa erisuuruisessa osassa, eikä pääntukia tarvitse irrottaa. Kontin ja matkustamon väliin jää pieni kynnys. Suksiluukku puuttuu, mutta eteen kääntyvä apukuskin selkänoja tuo apua ainakin satunnaisiin kuljetuksiin.

Varustetasoja on kaksi. Jo edullisempi eli Touring sisältää mm. etu- ja sivuturvatyynyt etumatkustajille sekä turvaverhot, ajonvakautuksen, kuskin penkin sähkösäädöt, automaatti-ilmastoinnin, vakionopeudensäätimen, cd-radion ja kevytmetallivanteet. Lista on sen verran kattava, että Limited-tason ekstroiksi jäävät enää parempi audiojärjestelmä, nahkaverhoilu, muutamat koristeosat sekä suuremmat pyörät.

Sebring on yllättävän vakuuttava laite, eivätkä hinnatkaan tunnu pahalta: mallisto ulottuu 2.0 Touringin 28 990 eurosta 2.0 CRD Limitedin 38 990 euroon. Vanhojen Sebring-omistajien ohella ostajakandidaatteja saattaa löytyä myös niiden Chrysler Neonilla ajavien joukosta, joille Dodge Caliberin muodot ovat liian futuristiset.

Jussi SaarinenLehdessä 5/2007