Classic Motorshow - historiaa merkkivuosin, ajonäytöksiä ja junakyytiä
Lahden Messukeskuksessa 7. ja 8. toukokuuta järjestettävä Classic Motorshow pyrkii tapansa mukaan tuomaan näytteille moottoriajoneuvohistoriaa mahdollisimman monitahoisesti. Tuota päämäärää palvelevat kohdalle osuvat merkkivuodet tällä kertaa aivan erityisen hyvin.

Samalla kun Porsche muistelee 60-vuotista läsnäoloaan Suomen markkinoilla, juhlii Lada 40-vuotistaivaltaan täällä. Vähän samanhenkinen pari löytyy myös automalleista, jotka tänä vuonna kohtaavat puolen vuosisadan virstanpylvään. 50 vuotta sitten näkivät päivänvalon niin korskea Jaguar E-type kuin myös nerokkaan minimalistinen Renault 4, eli "Tipparellu".
Jaguar E-type esiteltiin yleisölle Geneven autonäyttelyssä maaliskuussa 1961. Se oli nopein tuotantoauto, mitä koskaan oli nähty. Kaikkein suurimman vaikutuksen teki silti E-typen tuolloin futuristinen, mutta ajattoman klassiseksi osoittautunut muotoilu. Kotimainen Jaguar-harrastajien kerho juhlistaa tapahtumaa osastolla, joka somistetaan ajan henkeen aina 60-luvun näyttelyille tyypillisten mallityttöjen asusteita myöten. Osastolle tuodaan kaikkiaan kuusi E-typeä, jotka kattavat mallin kaikki pääversiot.

Renault 4 ei välttämättä ollut samanlainen katseenvangitsija kuin Jaguar E-type, mutta se vaikutti miljooniin ihmisiin vielä henkilökohtaisemmalla tasolla. "Tipparellua" pidettiin aluksi pienenä farmariautona, mutta ajan saatossa se on alettu nähdä enemmänkin myöhempien aikojen "hatchback"-mallien edelläkävijänä. Harvoin tullaan muistaneeksi, että se myös oli ensimmäinen etuvetoinen Renault. Club Renault de Finlanden osastolla on esillä eri versioita "Tipparellun" yli kolmikymmenvuotiselta tuotantokaudelta, mukaan lukien meillä harvinainen "Plein Air" avomalli.
Porschelle on 60 vuoden mittaan karttunut vankempia kiinnekohtia Suomeen kuin äkkiseltään osaa ajatellakaan. Valmistettiinhan täällä sekä Boxsteria että Caymania ja sen lisäksi kotimainen Racing Team AAW näytteli kohtalaisen merkittävää roolia saksalaismerkin kisahistoriassa. Porsche Club Finlandin ja merkin nykyisen maahantuojan Oy AutoCarrera Ab:n yhteisellä osastolla muistetaan kaikkea tätä ja esillä on myös yksi ensimmäisistä tänne vuonna 1951 saaduista 356-malleista. Traagisen tarinan omaava yksilö on vasta äskettäin entisöity.

Ladan maahantuonti Suomeen käynnistyi sen valmistuksen alkamista seuranneena vuonna 1971 ja myöhemmin Samarakin ehti kuulua Uudenkaupungin autotehtaan tuotevalikoimaan. Lada Kerhon osastolla korostetaan nimenomaan merkin Suomi-historiaa. Näytteille tuodaan Uudessakaupungissa tehty Euro Samara sekä useampia vanhempia tuontimalleja, joiden varustetaso jossain määrin poikkesi Neuvostoliiton kotimarkkinoille tarkoitetuista versioista.

Ajonäytöksiä
Classic Motorshow -tapahtuman ( 7.-8.5.2011) ajonäytöksessä ovat tällä kertaa vuorossa 60-luvun rata-autot. Suomeen saatiin ensimmäinen tarkoitusta varten rakennettu moottorirata kesällä 1966, jolloin Keimolan ”moottoristadion” avattiin. Jo vuotta myöhemmin vihittiin käyttöönsä Ahvenisto Hämeenlinnassa. Näiden lisäksi kilpailtiin noihin aikoihin myös Artukaisten lentokentällä sekä katuradoilla muun muassa Ounasvaaralla ja Puijolla. Lahdessa päästään näkemään iso liuta noilla areenoilla menestyneitä menopelejä.
Kotimainen ratakalusto painottui 1960-luvun puolivälissä hyvin vahvasti vakioautoihin, mutta myös Volkswagenin tekniikkaan perustunut Formula Vee sai täällä nopeasti jalansijaa.

Classic Motorshowssa lähdetään Teivaanmäkeen kiihdyttämään muun muassa pienellä Fiat Abarthilla, tietenkin Mini Cooper S:llä, NSU 1200 TT:llä, Ford Cortina Lotuksella ja BMW 1800ti:llä. Mutta pari erilaista Formula Veetäkin asettuu viivalle.
Autoja ajavat enimmäkseen niiden omistajat, mutta joitakin tähtivieraitakin saadaan istumaan rattiin. Fiat Abarthia piiskaa samanlaisella autolla monet Suomen mestaruudet voittanut Ahti Vaara, Mini Cooperille antaa kyytiä Matti Brännare ja Classic Motorshow’n kestovieras Simo Lampinenkin viihdyttää taas yleisöä. Simon autona on Triumph Spitfire, jollaisen prototyypillä hän voitti luokkansa Le Mansin 24 tunnin ajossa 1965.
Rata-autoja ei ole rakennettu sora-alustoja varten, joten tällä kertaa vedetään vauhdikkaasti vain Teivaanmäen nousun asvalttipäällysteinen alkuosa, johon kuitenkin mahtuu kaksi tiukkaa mutkaakin. Sekä lauantaina että sunnuntaina järjestetään kaksi näytöstä, alkaen kello 12.00 ja 16.00.
50-luvun höyryjunakyytiä
Kahdesti päivässä lähtee myös höyryveturin kiskoma juna Salpausselän seisakkeelta kohti Heinolaa. Lähtöajat ovat noin klo 11 ja klo 16. Edestakaiseen matkaan kuluu nelisen tuntia. Junassa käteisellä myytävien menopaluulippujen hinnat ovat aikuisille €25, alle 14-vuotiaille lapsille €15 ja perheille €60.
Junan veturina on nyt Tampellan 1947 valmistama ns. Pikku-Jumbo, joka palveli varaveturina aina vuoteen 1970 saakka. Sen vetämissä puuvaunuissa pääsee hyvin aidosti 50-luvun rautatiematkan tunnelmaan. Kyydit järjestää Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry yhdessä veturin ajokuntoon kunnostaneen Haapamäen Museoveturiyhdistyksen kanssa.

esim. Honda Civic
Tilaa uutissyöte Tuulilasin aihealueesta.
Kommentit
0 kommenttia