Matkailuautojen omistajat pähkäilevän pulmaa, joka vaikuttaa suoraan sanoen aivan "kiinalaiselta". Tavoitteen toki useimmat ymmärtävät: matkailuautojen ostajat halutaan vero-ohjauksen avulla hankkimaan autoja, joiden CO2-päästö on mahdollisimman pieni siinä joukossa vaihtoehtoja, joista ostaja on kiinnostunut.

Ohjaus ei kuitenkaan toimi reilusti, sillä vain muutamissa autoissa on tuo CO2-päästötieto. Sen sijaan teknisesti varsin samanlaisissa autoissa ei sitä ole. Seurauksena on se, että jokainen autoa ostava havaitsee puuttuvan tiedon aiheuttavan harrastuskustannuksiin melkoisen eron. Ei ole vaikea oivaltaa, mihin tällainen tilanne johtaa: hyötyjiä ovat ne, jotka hankkivat auton
esimerkiksi Dethleffs, jolla on tuo tieto esittää.

Ensirekisteröintejä koskevat tiedot osoittavat, että useimmat auton viimeisen parin vuoden aikana ostaneet joutuvat maksamaan veron auton autonsa kokonaismassan perusteella. Aniharvan autosta tuo CO2-tieto löytyy, eikä tähän mennessä Trafi ole muita mutkitta hyväksynyt selittelyjä, jotka on annettu auton ensirekisteröinnin jälkeen.

Olisiko asiaan löydettävissä järkevä tulkinta?

Matkailuautojen valmistajat on vapautettu CO2-päästömittauksesta. Siitä seuraa, että auton vaatimustenmukaisuustodistuksessa (COC-todistus) ei ole ollut merkintää auton CO2-päästöstä, ellei valmistaja ole erikseen autoaan mittauttanut.
Niinpä ajoneuvorekisteriin ei ole päästötietoa voinut merkitä. Harmi, sillä tällä puuttuvalla tiedolla on huomattavia taloudellisia seurauksia.

Tutkin, millaisia matkailuautoja on ensirekisteröity Suomessa viimeisten 6 kuukauden aikana. Useimmiten CO2-päästötieto on sellaisissa matkailuautoissa, jotka on valmistettu Suomessa pakettiautosta. Auto on tuotu alkujaan pakettiautona Suomeen, jolloin sen COC-todistuksessa on CO2-päästötieto. Pakettiautojen valmistajien on tuo tieto ilmoitettava, joten valmistajatehtaat ovat viinmeisten parin vuoden aikana mittauttaneet autot.

Kun pakettiautosta tehdään Suomessa autoveroton matkailuauto, auto menee suoraan koritehtaalle satamasta. Korimuutos koskee auton sisäpuolista rakennetta. Samalla pidetään huoli siitä, että verottoman matkailuauton mittakriteerit täytetään. Niistä usein pulmallisin on se, että asuinosassa tulee olla 40 % matkalla asuinosan pituudesta yhtenäinen 190 cm korkea tila.

Suomessa valmistettu veroton matkailuauto perustuu korkeaan umpipakettiautoon. Sen ansiosta tuo 190 cm korkeusmittaa koskeva säännös saadaan täytettyä. Parasta on se, että auton COC-todistuksessa on tieto CO2-päästöstä. Kun muutkin verottomuuden ehdot on täytetty, auto viedään katsastusasemalle ja rekisteröidään matkailuautoksi.

Sama  ei onnistu silloin, kun pakettiauto siirtyy matkailuautojen valmistamiseen erikoistuneelle ulkomaiselle matkailuautoja valmistavalle tehtaalle. Miksi ei? Se onkin kiinnostava kysymys, johon minulla ei ole (vielä) vastausta. Voisiko olla niin, että
matkailuautojen valmistaja ei yksinkertaisesti ole pyytänyt matkailuautoksi muunnettavan pakettiauton COC-todistusta sellaisena, että siinä on mukana CO2-päästötieto?

Ennen kuin vastaus kysymykseen saadaan, kannattaa katsoa varsinaisia matkailuautoja, siis niitä, joiden asumisosan kori on valmistettu matkailuautotehtaalla.

Varsinainen matkailuauto valmistetaan useimmiten Fiatin alustalle. Autossa on Fiatin moottori ja alusta. Ainakin suuremmissa
 matkailuautoissa (kokonaispituus noin 7m tai yli ) on 2,3 -litrainen Fiatin dieselmoottori. Akseliväli on aina sama 4035 mm. Vaihteistokin on sama. Akselipainot ovat samoja. Eikä ihme, sillä liikkumisesta huolehtiva perusauto on saman valmistajan tekemä.
Auton omamassa on yleensä hieman alle 3000 kiloa, ja kokonaismassa yltää noin 3500 kiloon.

Katso video:

CO2-päästöjen koukerot

Matkailuautojen CO2-päästöt.

Jos auton rekisteritietoihin on merkitty CO2-päästötieto, ja se on suuruudeltaan 230 grammaa, auton vuotuinen ajoneuvoveron perusvero on 205 euroa 86 senttiä.
Jos taas tuo tieto puuttuu rekisteritiedoista, veron suuruus on noin 485 euroa. Tiedon puuttumisen hinta on joka vuosi noin 280 euroa.

Niinpä, mutta voivathan autot olla niin erilaisia, että eivät ne suinkaan kaikki ole päästöiltään 230 grammaa. Tottakai, mutta otetaan esimerkki autoista, joissa tuo CO2-tieto on ollut, ja joiden CO2 on merkitty ajoneuvorekisteriin.

Matkailuautot, joissa on sama alusta ja moottori, mutta varsinaisen matkailuauton valmistaja on eri tehdas. Kaikissa autoisssa yhtä lukuunottamatta ón sama CO2-arvo

Tavallinen auton käyttäjä on varmasti hämmentynyt. Sen voi helposti päätellä, kun seuraa keskustelua, mitä käydään SF-Caravanin nettipalstalla tästä asiasta. Eikä hämmennys rajoitu sinne. Myös matkailuautoja myyvät yritykset sekä katsastustoimipaikat ovat melkoisen ymmällä tilanteesta, johon olemme joutuneet.http://www.karavaanarit.fi/ajankohtaista/etuteltan-puheet/matkailuautot/?x26555=75202563

Harrastemoottoripyöräilijöiden yhteisö SMOTO ry ja amerikkalaisten autojen harrastajien yhteisö FHRA ry olivat mukana luomassa sääntöjä, joiden mukaan moottoripyörien ja autojen rakenteluun saatiin lisää arkijärkeä. Uusien ohjeiden ansiosta katsastustoimipaikoilla on aikaisempaa helpompi määritellä, mikä käy ja mikä ei käy. Samalla harrastustoimintaan on saatu selkeyttä.

Toivottavasti Trafissa löydettäisiin keino, jolla jokseenkin samanlaisten autojen CO2-päästötiedot voitaisiin merkitä ajoneuvorekisteriin ilman, että jokainen auto jouduttaisiin viemään ulkomaille mitattavaksi. Tällä hetkellä Suomessa ei ole ainuttakaan tutkimuslaitosta, joka
on mainittu EU-päästönormien mukaisia mittauksia tekevien hyväksyttyjen tutkimuslaboratorioiden luettelossa.