Eduskunnan liikennevaliokunta haluaa hidasta autoveron rakennemuutosta

Seuraavassa oleva teksti on eduskunnan liikennevaliokunnan käsitys siitä, sopiiko EU:n ehdotus Suomeen autoverotusta kehitettäessä. Luettavuuden helpottamiseksi olemme lisänneet vaöliotsikoita sekä muuttaneet tekstin kappalejakoa.

LIIKENNEVALIOKUNNAN KANTA

Lausuntonaan liikenne- ja viestintävaliokunta ilmoittaa, että Suomen tulee kiirehtiä portaittaista siirtymistä uudemman, ympäristöystävällisemmän ja turvallisemman autokannan hankkimista kannustavaan verotusjärjestelmään.

Perustelut

Valiokunta pitää tärkeinä EU:n tavoitteita sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentamiseksi tärkeinä.

Ottamatta kantaa ehdotuksen finanssipoliittisiin ja veroteknisiin aspekteihin valiokunta käsittelee asiaa lähinnä siltä kannalta, miten ehdotus vaikuttaa autokannan kehittymiseen ja sitä kautta liikenneturvallisuuteen, sisämarkkinoihin, autoilijoiden asemaan sekä liikenteen ympäristövaikutuksiin.

Komission ehdotus tarkoittaa, että jos jäsenvaltiolla on hankintavero käytössä, siihen on sisällytettävä hiilidioksidikomponentti, vaikka koko hankintaverosta on sinänsä luovuttava viimeistään vuonna 2016.

Myös käyttöveroon tulee sisällyttää hiilidioksidikomponentti.

CO2-perusteinen vero mieluummin osaksi käytön verotusta

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa tehdyt selvitykset osoittavat, että hiilidioksidikomponentin sisällyttäminen käyttöveroon on veroteknisesti varmemmalla pohjalla kuin sen lisääminen hankintaveroon.

Valiokunta toteaa, että uuden verokomponentin lisääminen veroon, joka sinänsä on poistettava viimeistään siirtymäkauden jälkeen, ei ole hallinnollisesti paras mahdollinen vaihtoehto.

Ehdotus on Suomen kannalta kannatettava erityisesti siksi, että nykyinen henkilöautojen verotuksemme autoverolla ja ajoneuvoverolla ohjaa vain heikosti valitsemaan autokantaan hiilidioksidipäästön suhteen edullisia automalleja.

Valiokunta toteaa, että hiilidioksidi on tieliikenteen päästöistä jäänyt merkitykseensä nähden vähälle sääntelylle, käytännössä vain viestinnän keinojen varaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen ei ennusteta kasvavan kovin paljon, mutta vuonna 2005 tämän päästön on arvioitu olevan noin 9,5 % suurempi kuin se oli vuonna 1990, ja ilman uusia toimia päästö kasvaa vuoteen 2012 mennessä noin 11 % vuoden 1990 tason yläpuolelle. Sen jälkeen sen ennustetaan hitaasti vähenevän. Henkilöautojen hiilidioksidipäästö on nyt noin 4,6 % vuoden 1990 tason yläpuolella ja sen on ennustettu alenevan tuolle tasolle noin vuonna 2015.

Hankintaverosta luopuminen ongelma lähinnä valtiontaloudelle

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että nykyisestä hankintaverosta luopuminen on ongelma lähinnä valtiontaloudellisista syistä. Siihen liittyy ympäristön kannalta myös se ongelma, että luopumisen seurauksena autokanta saattaa kasvaa ja lisääntyneen liikennesuoritusten myötä hiilidioksidipäästöt saattavat kasvaa. Valiokunta toteaa, että autokannan kasvun myötä liikenteen ongelmat ja ympäristöhaitat myös lisääntyvät. Osaltaan tämänlainen kehitys on direktiiviehdotuksen päämäärien vastainen.

Asiantuntijakuulemisessa on tosin todettu, että autokannan kasvu ei välttämättä johda liikennesuoritteen kasvuun, vaan lopputuloksena voi myös olla se, että sama liikennesuorite toteutuu suuremmalla autokannalla. Nämä vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavissa. Komissio näkee kuitenkin, että tehokkaan vuotuisen vero-ohjauksen avulla kielteiset vaikutukset voidaan pitää kurissa.

CO2-perusteinen lisä ajoneuvoveroon

Suomen osalta hiilidioksidikomponentin sisällyttäminen vuotuiseen ajoneuvoveroon tarkoittaisi nykytilanteeseen verrattuna huomattavaa edistysaskelta, koska nykyiseen käyttöveromalliin ei sisälly ympäristöohjausta. Asiantuntijakuulemisen mukaan vaikuttaa siltä, että ympäristöohjauksen lisäämiselle on tässä tapauksessa varsin laajaa tukea yleisellä taholla.

Valiokunnan huomiota on edelleen kiinnitetty siihen, että ajoneuvoveroon liittyy valtiontalouden intressin ohella myös liikennepoliittisia sekä myös aluepolitiikkaa ja tasa-arvoa sivuavia tavoitteita, joten kompensaation aste olisi linjattava poliittisella tasolla.

Toisaalta on nähtävissä, että ajoneuvoveron perusveron nykyisellä keskitasolla (noin 100 euroa autoa kohti vuodessa) ei voida saada toimivaa taloudellista ohjausta, joka todella vaikuttaisi hankittavien automallien valintaan.

Direktiiviehdotuksen tarkoittama hiilidioksidiohjailu edellyttää ajoneuvoveron perusverolle nykyistä korkeampaa keskitasoakin, jotta automallien välille voidaan saada riittävät erot. Tasoltaan nykyistä korkeampi ajoneuvoveron perusvero vaikuttaisi myös niin, että elinkaarensa loppupäässä olevien autojen poistuma autokannasta nopeutuisi. Tämä vähentäisi osaltaan hiilidioksidipäästöjä sekä myös parantaisi liikenneturvallisuutta.

CO2-perusteinen vero asteittain koko autokantaan

Valiokunta katsoo, että hiilidioksidiperusteisen verotuksen ulottaminen kerralla koko autokantaan on ongelmallista, koska silloin jo korkean hankintaveron maksaneista autoista joudutaan myös maksamaan korkeampaa käyttöveroa.

Jos verotuksen piiriin toisaalta otetaan vain uudet autot, ohjausvaikutus jää pieneksi ja tämän lisäksi voi syntyä kannustimia pitää vanhoja autoja käytössä entistä pitempään.

Valiokunta katsookin, että valmistautuen vuodeksi 2016 ehdotettuun hankintaveron poistamiseen tulee pyrkiä asteittaiseen siirtymiseen käyttöveron käyttöönotossa siten, että uudempien autojen osalta samalla lasketaan hankintaveroa kun käyttöveroa ruvetaan perimään tai korotetaan. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tämäntapainen kannustava järjestelmä on ympäristönäkökohdista katsottuna tuloksellisin.

Valiokunta katsoo, että tulee kehittää autojen verotusta hiilidioksidiperusteisen verotuksen suuntaan siten, että järjestelmä hyödyntäen hankintaveron laskua ja käyttöveron ohjausvaikutusta kannustaa siirtymistä uudempiin autohin. Tämän vuoksi valiokunta katsookin, että Suomen tulee lähtökohtaisesti suhtautua myönteisesti komission ehdotukseen.

Tämäntapaisella verotuksella voidaan saavuttaa myönteisiä ympäristövaikutuksia esimerkiksi autokannan uudistumisen kautta. Autokannan uudistuminen vaikuttaa myönteisesti myös liikenneturvallisuuteen. Valiokunta katsoo kuitenkin, että verojärjestelmän uudistamisen tulee tapahtua asteittain kohtuullisen siirtymäkauden aikana, jotta vältytään kielteisiltä vaikutuksilta niin autoilijoiden osalta kuin valtiontalouden kannalta.

TL-verkkotoimitus