EU-komission huomautus Suomelle leasingvuokrattujen autojen verotuksesta

AUTOMARKKINAT | 14.12.2005

TL-verkkotoimitus

Suomi on 18.10.2005 vastaanottanut komissiolta virallisen huomautuksen, joka koskee toisessa jäsenvaltiossa leasingvuokrattujen ajoneuvojen verotusta. Komissio väittää, että Suomen järjestelmä on palveluiden vapaan liikkuvuuden vastainen, koska Suomessa asuva henkilö voi käyttää toisessa jäsenvaltiossa leasingvuokraamansa ajoneuvoa Suomessa verotta ainoastaan seitsemän päivän ajan ja tämän jälkeen autovero on maksettava täysimääräisenä leasingsopimuksen pituudesta riippumatta.

Asian tausta ja merkitys

Suomessa asuvien henkilöiden Suomessa käyttämät ajoneuvot tulee pääsääntöisesti rekisteröidä Suomessa, jollei laissa ole säädetty tästä nimenomaista poikkeusta. Ennen rekisteröintiä ajoneuvosta tulee suorittaa autovero.

Henkilön omaa käyttöä varten hankittua ajoneuvoa, joka ilmoitetaan Suomessa verotettavaksi, saa kuitenkin käyttää väliaikaisesti veroja suorittamatta enintään kolmen kuukauden ajan. Muussa tapauksessa ajoneuvon siirtoa varten voidaan myöntää siirtolupa, joka annetaan käyttötarpeen edellyttämäksi ajaksi.

Yhteisöjen tuomioistuin katsoi asiassa C-451/99 Cura Anlagen*), että jäsenvaltio saa edellyttää toisessa jäsenvaltiossa leasingvuokratun ajoneuvon rekisteröintiä ja verotusta sen käyttövaltiossa. Kolmen päivän määräaika ajoneuvon rekisteröimiseksi katsottiin tuomiossa kuitenkin suhteettoman lyhyeksi. Tuomioistuin piti suhteellisuusperiaatteen vastaisena myös sitä, että ajoneuvosta on suoritettava käyttövaltiossa polttoaineen kulutukseen perustuva vero, jonka suuruus ei muutu rekisteröinnin pituuden perusteella.

Suomen järjestelmässä autovero maksetaan aina kokonaisuudessaan riippumatta ajoneuvon Suomessa käytön kestosta**. Valtiovarainministeriössä tutkitaan kuitenkin parhaillaan ns. vientipalautusjärjestelmän käyttöönottoa, jonka puitteissa osa maksetusta autoverosta olisi mahdollista saada takaisin palautuksena ajoneuvon Suomesta viennin yhteydessä. Järjestelmä tultaisiin ulottamaan ainakin leasingvuokrattuihin ajoneuvoihin.

Yhteisöjen tuomioistuimessa on tällä hetkellä kaksi komission Suomea vastaan nostamaa kannetta, joiden kohteena on Suomen ajoneuvojen verotusta ja rekisteröintiä koskeva järjestelmä. Toinen koskee Suomessa asuvien henkilöiden ulkomaiselta työnantajalta käyttöönsä saamien työsuhdeajoneuvojen verotusta (asia C-232/03) ja toinen Suomen siirtolupajärjestelmää (asia C-54/05).

Määräaika Suomen vastauksen antamiselle päättyy 18.12.2005.

*) Asia C-451/99 Cura Anlagen GmbH, tuomio 21.3.2002, 41-42 kohta.
**) Vero on luonteeltaan puhtaasti fiskaalinen eikä ympäristöperusteinen kuten Cura-tapauksessa.

Suomen kanta ja vastauksen päälinjat

Suomen kanta

Suomi katsoo, että Suomen lainsäädännössä asetetut rajoitukset ajoneuvon väliaikaiselle verottomalle käytölle Suomessa eivät ole ristiriidassa palveluiden vapaan liikkuvuuden kanssa.

Siltä osin kuin virallinen huomautus koskee autoveron määrää ja sen suhdetta ajoneuvon Suomessa käytön kestoon, valtiovarainministeriössä tutkitaan parhaillaan mahdollisuutta muuttaa lainsäädäntöä ainakin leasingvuokrattujen ajoneuvojen osalta.

Perustelut

Ajoneuvojen verotus ja rekisteröinti perustuu Suomessa asuinvaltioperiaatteeseen. Kaikki Suomessa asuvien henkilöiden Suomessa vakituisesti käyttämät ajoneuvot rekisteröidään ja verotetaan Suomessa. Yhteisöjen tuomioistuin on hyväksynyt periaatteen asiassa Cura Anlagen. Periaate soveltuu yhtä lailla leasingajoneuvoihin kuin muihinkin ajoneuvoihin.

Yhteisöjen tuomioistuin katsoi vastaavassa tilanteessa asiassa Cura Anlagen, että jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa rekisteröinnin yhteydessä säätää niin lyhyestä määräajasta, että asetettujen velvollisuuksien noudattaminen on mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa.

Yksityishenkilön tuodessa Suomeen toisesta jäsenvaltiosta leasingvuokratun ajoneuvon tarkoituksenaan rekisteröidä se Suomeen, ajoneuvoa saa käyttää Suomessa ajo- ja siirtoluvalla ennen ensirekisteröintiä väliaikaisesti verotta enintään kolmen kuukauden ajan. Kolme kuukautta on riittävä aika ajoneuvon rekisteröintiin ja verotuksen toimittamiseen Suomessa.

Myös normaalin enintään seitsemän päivän siirtoluvan voimassaoloaika on koettu menettelyn soveltamisalalla yleisesti riittäväksi. Voimassaoloajan osoittautuessa riittämättömäksi, siirtolupa voidaan painavasta syystä myöntää myös pidemmäksi aikaa. Lupa voidaan myös tarvittaessa uusia. Suomen lainsäädäntöä ei siten voi pitää tältäkään osin suhteettomana.