Perävaunutunnistus - osa auton ESP-järjestelmää
Ford on laajentanut autojensa ajonvakautusjärjestelmään liittyvää perävaunutunnistusta. Kun auton ajonvakautusjärjestelmään liittyy perävaunutunnistin, auton ESP tarkkailee auton pyörien luistoja, kiihtymistä ja ohjauskulmia. Perävaunutunnistus ottaa huomioon lisäksi myös perävaunun liikkeet. Auton etenemisen suuntaa verrataan pyörien ohjauskulman muutokseen. Kun ne osoittavat, ettei yhdistelmä liiku vakaasti vaan heilahtelee (niin sanottu wobbling-ilmiö), Auton ESP+ -järjestelmä puuttuu tilanteeseen..
Kun ajoneuvoyhdistelmä heilahtelee, eikä kuljettaja puutu asiaan, auto ryhtyy korjaamaan tilannetta. Auton ja perävaunun muodostaman yhdistelmän heilumisliikettä vaimennetaan heilahdusliikkeen vastapuolella olevaa pyörää tai pyöriä jarruttamalla. Rajuissa heilahduksissa alennetaan myös moottorin tehoa.
Ford käyttää ESP:n laajennuspiirteestä (josta käytetään merkintää ESP+) Englannissa nimitystä Trail Sway Control. Alkukirjaimista syntyy myös lyhenne TSA (trailer safety assist). Tällaisen ominaisuuden voi auton ostaja hankkia uuteen autoonsa valinnaisvarusteena, joka liittyy vetokoukkuun.
Suomenkielinen TSA -kirjainyhdistelmän käännös "perävaunun vakautusjärjestelmä", josta puhutaan auton tiedoissa, antaa virheellisen kuvan siitä, kuinka järjestelmä toimii. TSA ei nimittäin aktiivisesti puutu lainkaan perävaunun heilahteluun. Sen sijaan se mukauttaa auton liikkeitä perävaunun heilahduksiin. Niinpä ratkaisu eon erilainen kuin alempana kuvattu AL-Ko Koberin ATC-järjestelmää, joka aktiivisesti puuttuu perävaunun heilahteluun.
Kun auton ESP+/ TSA - järjestelmän havaitsemat heilahdusliikkeet eivät ole kovin voimakkaita, ESP ryhtyy ajon vakauttamiseen vain auton etujarrujen avulla. Jos taas kyseessä on voimakas heilahtelu, järjestelmä pudottaa auton moottorin väännön nollaan, ja käyttää auton kaikkien pyörien jarruja vakauttakseen koko ajoneuvoyhdistelmän liikkeitä.
Ford Kugaan ensimmäiseksi tuotu perävaunutunnistus on nyt saatavana myös uuteen Focukseen, C-MAXiin ja Grand C-MAXiin. Myöhemmin tänä vuonna saman ominaisuuden saa myös Rangeriin ja mallivuoden 2012 Kugaan.
- Perävaunua vedettäessä kuljettajan täytyy mukauttaa ajotapaansa yhdistelmän vaatimuksiin sekä kiinnittää huomiota yhdistelmän nopeuteen. Esimerkiksi ajokeli ja muiden autoilijoiden käyttäytyminen tiellä voivat joskus saattaa perävaunua vetävän kuljettajan vaikeuksiin. Näissä tapauksissa ESP:n perävaunutunnistimesta on selkeästi apua, kertoo Ford.
Suomessa Ford Kugan perävaunutunnistus ESP:n lisäominaisuutena maksaa autoveroineen heinäkuussa 2011 Fordin suositushinnaston mukaan 90 euroa. Kiinteä vetokoukku, jonka mukana autoon samalla saa perävaunutunnistusominaisuuden, maksaa autoveroineen 1012 euroa. Jos haluaa irrotettavan koukun, hinta veroineen (TSC mukaan lukien) on 1 245 euroa. Focuksen osalta hintoja ei ole tätä kirjoitettaessa vielä kerrottu.
Perävaunun oma ajonvakautusjärjestelmä - ATC
Saksalainen AL-KO Kober -yhtiö tunnetaan matkailuvaunujen ja matkailuautojen alustojen, jousituksen ja turvallisuusominaisuuksien kehittäjänä. ATC ( Active Trailer Control) on perävaunun oma järjestelmä, joka aktiivisesti vakauttaa perävaunun kulkua kriittisissä liikennetilanteissa.

ATC toimii nerokkaan yksinkertaisesti. Samaan tapaan kuin autossa ESP vavoo ajon vakautta, perävaunussa ATC seuraa perävaunun
tai matkailuvaunun sivuttaisliikettä koko ajan. Jos perävaunussa alkaa tapahtua heilahdusliikkeitä, ATC:n ohjausyksikkö havaitsee sen silmänräpäyksessä. Lisäksi ATC reagoi turvallisuusriskiin nopeammin kuin auton oma ajonvakautus tai siihen liittyvä perävaunutunnistus,
koska järjestelmä on asennettu sinne, missä heiluriliike tapahtuu herkimmin ja tuntuu voimakkaimmin.
Kun ATC havaitsee perävaunun heilahdusliikkeen, se jarruuttaa perävaunua nopeasti ja pehmeästi. Auton kuljettajan ei tarvitsee tehdä mitään. Muutaman sekunnin jarrutus riittää yhdistelmän oikaisemiseen ja vakauttamiseen.
Suomessa Kaha Oy toimii AL-KO:n Trailer Control - järjestelmän ja muiden AL-KO:n valmistamien perävaunuihin ja matkailuautoihin tarkoitettujen alustaan, jousitukseen ja turvallisuuteen liittyvien tuotteiden maahantuojana.
Perävaunun kitkavetopää
Perävaunu kiinnitetään auton vetokoukkuun perävaunun aisan päässä olevan kiinnitysmekanismin avulla, joka samalla lukitsee vetokoukun vetoaisan päähän. Perävaunun tätä osaa kutsutaan vetopääksi. Vetokoukun kuula sijaitsee vetopään sisällä. Tämä auton ja perävaunun kiinnitysmekanismi on "sarana" auton ja perävaunun muodostamassa yhdistelmässä.
Jos kitkapinnat puristuvat vetoauton kuulaa vasten tarkasti asetetulla paineella, se vaikuttaa vaimentavasti kaikkiin nyökkäyksiin ja heilahteluun. Siksi eräät matkailuvaunujen valmistajat ryhtyivät jo vuosia sitten lisäämällä vetokoukun kuulan ja vetopään välistä kitkaa vetopään ominaisuuksia kehittämällä. Tarkasti vetokoukun kuulaa vastaan paineella puristuvat kitkapinnat vaimentavat peävaunun heilahtelua ja nyökkäyksiä.

Kun kitkavetopäällä varustun matkailuvaunun ja auton yhdistelmä katsastetaan Saksassa erikseen, Saksassa tällaisen katsastetun yhdistelmän suurin mahdollinen nopeus saa nousta 20 km/h korkeammaksi kuin se nopeus, joka sallitaan tavalliselle auto+ matkailuvaunu -yhdistelmälle. Saksaa lukuunottamatta muissa maissa ei tällaista "ylimääräistä" kitkalisän antamaa korkeampaa maksiminopeutta tunneta.Saksassa perävaunussa tulee silloinolla myös 100 km/h nopeutta osoittava tarra perävaunun takaosassa.
Yhä useammat matkailuvaunun hankkijat ovat havainneet kitkavetopään erittäin hyödylliseksi turvallisuuden lisääjäksi. Siksi suuressa osassa uusia matkailuvaunuja kitkavetopää on vaunun vakiovaruste.
Kuljettajan vastuussa perävaunun liikkeistä
Teknologian tarkoituksena on lisätä turvallisuutta, mutta se ei poista kuljettajan vastuuta. Ylinopeus, huonosti kiinnitetty tai väärin lastattu kuorma sekä liian matala rengaspaine voivat kaikki vaikuttaa perävaunun vakauteen. Liukkaat tai uraiset tiet ja sivutuuli ovat myös huomioon otettavia asioita. Tottumattomalle kuljettajalle perävaunun vetäminen saattaa helposti tuottaa yllätyksiä.
Muitstettavaa perävaunua vedettäessä
• Varmista, että perävaunu on kiinnitetty kunnollisesti vetokoukkuun. Huolimaton kiinnitys johtaa siihen, että perävaunu saattaa irrota vetoautosta töyssyn, kuopan tai voimakkaan kaartamisen seurauksena.
• Kiinnitä perävaunun turvavaijeri vetoautoon
• Tarkista sekä vetoauton että perävaunun rengaspaineet ja valot.
• Varmista, että perävaunun kuorma on tasapainossa ja kuorma on hyvin sidottu kiinni.
• Huomaa, että perävaunun aisapainon maksimia (useimmiten 75 kg) ei sitä saa ylittää.
• Mukauta ajonopeutesi ajo-olosuhteisiin sopivaksi, ja ennakoi hyvissä ajoin edessä olevaa liikenne.
• Ole varovainen kaistanvaihdoissa ja jyrkissä kaarteissa sekä vältä äkkinäisiä ohjausliikkeitä.
• Varsinkin matkailuvaunua vedettäessä kiinnitä huomio sivutuuleen, joka suojaisalta alueelta avoimelle tienosuudelle siirryttäessä saattaa tarttua voimakkaasti perävaunuun. Se on huomattavasti autoa alttiimpi sivutuulelle suuren pinta-alansa vuoksi.
• Kiinnitä huomioi vastaantuleviin kuorma-autoihin ja busseihin, sillä niiden kori muodostaa suuren ilmapatjan joka heilauttaa vastaantulleeaan perävaunua tuntuvasti.
• Seuraa peileistä takana tulevaa liikennettä, erityisesti ajoneuvoyhdistelmääsi ohittamaan lähteviä rekkoja ja busseja. Niiden sivuuttaessa ajoneuvoyhdistelmän ilmapatja pyrkii työntämään yhdistelmää sivusuunassa. Lisäksi suurikokoisen ajoneuvon perässä on ilmatyhjiö. Sen seurauksena yhdistelmä siirtyy hetken päästä ilmatyhjiötä kohti. Ajoneuvoyhdistelmä joutuu tällöin helposti heilahdusliikkeeseen.
• Perävaunu lisää uraisilla teillä auton heilahdusliikkeiden voimakkuutta. Ilmiö on sitä voimakkaampi, mitä enemmän auton pyörien raideväli eroaa perävaunun pyörien raidevälistä, sillä ajoneuvoyhdistelmän pyörät reagoivat eriaikaisesti uriin. • Ajoneuvoyhdistelmän vaaratilanteet syntyvät paljon nopeammin sadesäällä, kun uraisilla teillä urien pohjille kertyy paljon vettä. Alenna nopeutta riittävästi.
• Ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan on seurattava hyvin aktiivisesti myös jalankulkijoita ja pyöräilijöitä ajoradan piennaralueella ja sen läheisyydessä. Nopeasti etenevä perävaunuyhdistelmä ja autoa levempi perävaunu muodostaa helposti ilmapatjan, joka jalankulkijaa tai pyöräilijää sivuuttaessaan saattaa järkyttää näiden tasapainoa.
• Ajoneuvoyhdistelmä leikkaa sitä voimakkaammin kaarteissa ajoneuvon kulkurataa, mitä pidempi ajoneuvoyhdistelmä on (mitä kauempana vetoauton takapyörät kulkevat perävaunun pyöristä). Ilmiö korostuu, jos perävaunu on autoa selvästi leveämpi. Leikkaamista tapahtuu sekä sisäkaarteissa ja käännöksissä että ulkokaarteissa. Kaupungissa on katujen risteyksissä käännyttäessä seurattava tarkoin peilien avulla, missä perävaunu kulkee ja leikkaa ajoradan reunoja.
ADAC testasi
Viime kesänä (elokuussa v. 2010) saksalainen autoilujärjestö ADAC testasi henkilöautojen ESP-järjestelmään liittyviä perävaunutunnistimia. Testin tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin auton ESP, joka tunnistaa perävaunun, kykenee vaimentamaan vedettävän perävaunun heilahdusliikkeita.
Testissä oli mukana viisi maasturia ja viisi farmariautoa. Niihin jokaiseen kiinnitettiin perävaunuksi 1600 kiloa painava matkailuvaunu.
Testissä mikään autoista ei saanut arvosanaa "erinomainen". Maastureiden tulos oli hieman parempi kuin farmareilla. Kaiken kaikkiaan tulos oli "hyvä".

Testissä havaittiin, että sekä VW Passat -farmarin että VW Tiguanin ESP toimi ajoneuvoyhdistelmän heilahduksia vaimentaessaan liiankin tehokkaasti. Auton jarrutus oli niin nopeaa ja tehokasta, että yhdistelmän heilahtelu lisääntyi. Tämä johtuu siitä, että perävaunussa on työntajarrut. Vetoauton äkillinen voimakas jarrutus aikaansaii perävaunussa lähes lukkojarrutuksen, mikä voimisti heilahtelua.
Parhaiten testissä menestyi BMW X1. Myös Volvon XC60 ESP toimi yhdistelmässä hyvin, mutta ESP puuttui tilanteeseen melko myöhään vaikkakin sitten riittävän tehokkaasti. Testattujen autojen joukossa oli myös Ford Kuga. Myös se sai testissä ESP:n perävaunutunnistuksensa ominaisuudesta arvosanan "hyvä".
ADAC varottaa testin perusteella autoilijoita, jotka ovat hankkineet ESP:n lisäominaisuudeksi perävaunutunnistimen. Jos yhdistelmä joutuu heilahteluliikkeisiin, on varottava vastaamasta niihin vastaohjausliikkeillä. Mutta myös kaasupolkimen painaminen syvemmälle saattaa olla vaarallista.
ADAC on testannut aikaisemmin myös matkailuvaunuun suunniteltua AL-KOn ajonvakautusjärjestelmää. Testissä vetoauton ESP:ssä ei ollut perävaunutunnistinta.
Perävaunun oma ajonvakautus toimi hyvin. Sellaisen hinta asennettuna on Saksassa noin 600 euroa, eikä Suomessakaan järjestelmään liity autoveroa, koska matkailuvaunu on autoveroton ajoneuvo. Ratkaisu saattaa tulla edullisemmaksi kuin auton ESP:n perävaunutunnistin.

esim. Honda Civic
Tilaa uutissyöte Tuulilasin aihealueesta.
Kommentit
0 kommenttia