Hallitus ei ole karavaanarin kaveri

Autoilun verotuksen uusin tiekartta

Suomeen saatiin uusi hallitus juuri ennen juhannusta. Lopulta kuusi puoluetta löysi yksituumaisuuden hallitusohjelmassa ilmoitettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Paperissa kerrotaan heti alussa, mistä on kysymys:

” Valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Keinoina ovat taloudellisen kasvun vauhdittaminen, työllisyyden parantaminen, työurien pidentäminen, kotimaisen kysynnän tukeminen, verotulojen lisääminen sekä kohdennetut menojäädytykset ja säästöt.”

Samassa paperissa todetaan myöhemmin:

”Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus tavoittelee määrätietoisin toimin ja mahdollisimman nopeassa aikataulussa valtiontalouden tasapainoa" .
Hallitusohjelmassa ja veropoliittisesa linjauksessa kerrotaan, että  valtiontalouden vahvistamiseksi veropohjaa laajennetaan.
Toimenpiteiden vaikutukset on kuvattu veromuutosten osalta kahdessa liitteessä.

Silmänkääntötemppu

Autoilijoita koskeva maininta kertoo, että ” liikenteen polttonesteiden verotasoa nostetaan kahdessa vaiheessa yhteensä 10 %:lla painottaen hiilidioksidikomponenttia. Ympäristö- ja energiaverojen inflaatiokorotusten tarpeellisuutta arvioidaan vaalikauden puolivälissä”.

Myös auton käytön verottaminen on huomion kohteena, sillä ”autokannan uudistumista nopeutetaan tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi siirtämällä autoilun verotuksen painopistettä hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ajoneuvoveroa korottamalla".

Samassa yhteydessä on kiinnostava toteamus: ” Matkailuautot tuodaan autoveron piiriin tehtävän selvityksen perusteella.”

Hallitusohjelma kertoo myös, että  ”liikennejärjestelmän toimivuuden ohella entistä tärkeämmäksi painopisteeksi nousee liikenteen päästöjen vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen myös liikennepolitiikassa. Työmatkaliikennettä, joukkoliikenteen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta on parannettava arjen sujuvan liikkumisen turvaamiseksi".

Tässä toimenpidelistausta 79 sivuisesta ohjelmasta: 

•    Selvitetään satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa. 
•    Liikennepolitiikassa otetaan huomioon Suomen päästövähennystavoite liikennesektorille.
•    Liikenteen päästöjä vähennetään muun muassa tukemalla joukkoliikennettä, autokannan uudistumista sekä suosimalla vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa. 
•    Autoverotusta uudistetaan vähäpäästöisyys huomioiden tekniikkaneutraalisti.
•    Biokaasun liikennekäyttöä edistetään.
•    Kiinnitetään huomiota ajoneuvoteknologian ja biopolttoaineiden kehittämiseen ja niiden koko elinkaaren aikaisiin päästövaikutuksiin.

Hallitus kertoo myös aikeestaan  ”selvittää ajoneuvojen katsastusta koskevaa lainsäädäntöä siten, että alan kilpailu lisääntyy kuluttajansuoja, turvallisuus, katsastushinnat ja valvonta huomioiden”.

Hallitusohjelmaan sisältyy kaksi liitettä. Auton käyttöön ja liikenteeseen liittyvät asiat selviävät ensimmäisestä. Siinä kerrotaan, että

•    autoverotuksen arvioidaan tuottavan lisää 30 miljoonaa euroa, kun vähäpäästöisyys huomioidaan tekniikkaneutraalisti ja veropohja laajennetaan uudelle alueelle, matkailuautoihin;
•    ajoneuvoveron tuoton arvioidaan kasvavan 70 miljoonaa euroa, kun verotuksessa painotetaan käytön verotusta;
•    liikenteen polttonesteiden portaittainen veronkorotus tuo valtiolle 250 miljoonaa euroa. 

Matkailuautoille autovero

Hallitusohjelma ei kerro selkeästi, millä tavalla autoverotuksen muutos aiotaan toteuttaa. Yhtäällä kerrotaan, että auton hankinnan verotuksesta siirrytään käytön verotuksen suuntaan. Mistään ei kuitenkaan selviä, että auton hankinnan verotusta kevennettäisiin. Tuskin se on sattuma. Se saattaa merkitä sitä, että auton käytön verotusta kiristetään, mutta samaan aikaan hankinnan vero eli autovero pidetään ennallaan. Tällöin hankinnan suhteellinen vero-osuus alenee.

Hallitusohjelmassa ei kerrota myöskään, millaiseen kokonaismäärään uusien henkilöautojen autoverotuotto perustuu. Ohjelmassa sen sijaan todetaan, että autoverottomat matkailuautot tuodaan autoverotuksen piiriin.  Näin autoverotuksen alaa laajennettaisiin.  Kaiken kaikkiaan autoverotuksen avulla ilmoitetaan kerättävän 30 miljoonaa euroa nykyistä enemmän vuodessa.

http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf332889/fi.pdf

Millaisiin faktoihin uusin autoveron tuottolaskelma perustuu?

Minkäänlaista laskelmaa autoverotuksen laajentamisen tuomasta rahavirrasta ei ole esitetty. Esitetty summa 30 miljoonaa euroa on vain toteamus.

Osviittaa veron määräytymisen perusteista on nähtävissä, jos tutkimme, millä tavalla ajoneuvoverolakia eli auton käytön verotusta ehdotettiin sovellettavaksi matkailuautoihin pari, kolme vuotta sitten.

Hallituksen esitys oli, että matkailuautot saisivat samanlaisen ajoneuvoveron (käyttömaksun) kuin henkilöautotkin.  Lakiesityksen käsittelyvaiheessa valtiovarainvaliokunta piti vastoin hallituksen esitystä  perusteltuna, että matkailuautot rinnastetaan vastaisuudessa ajoneuvoveron osalta pakettiautoihin. Valiokunta ehdotti, että ajoneuvoverolain muuttamisesta annetun lain 10 §:n 3 momenttiin lisätään pakettiautojen ja erikoisautojen lisäksi myös matkailuautot. Näin myös tehtiin.

Nykyisin voimassaolevan autoverolain mukaan autoverosta on asetuksella säädettävin ehdoin vapaa pelastusauto, sairasauto, invataksi, eläinlääkintäauto, kuorma-auto sekä yksinomaan ruumiiden ja hautajaistoimintaan liittyvien kukkalaitteiden kuljetukseen käytettävä ruumisauto. Autoverosta on asetuksella säädettävin ehdoin vapaa myös matkailuauto, jonka oma massa on vähintään 1 875 kiloa.

Henkilöautojen ja pakettiautojen autovero on sidottu auton hiilidioksidipäästön määrään. Jos autolla ei ole ajoneuvorekisteriin merkittyä CO2-päästötietoa, veroperusteena on auton kokonaismassa.

Autoverolain liitteenä on taulukko, josta selviää, kuinka CO2-päästömäärä vaikuttaa autoveroprosenttiin. Itse autovero määrätään auton verotusarvosta, joka on auton hinnastohinta vähennettynä tavanomaisilla alennuksilla.

Uuden ajoneuvon autoverotuksessa tämä tavanomaisten alennusten määrä on 5,5 prosenttia ja 250 euroa, kuitenkin enintään 20 prosenttia.  Alennus lasketaan uuden ajoneuvon arvonlisäverollisesta, mutta autoverottomasta pyyntihinnasta. Autoveron määräytymisperuste on samanlainen henkilöautoille ja pakettiautoille.

Pakettiautojen alennettu autovero

Autoverolaki antaa kuitenkin mahdollisuuden keventää pakettiautojen autoverotusta. Tällainen myönnytys avautuu vain tietyin ehdoin: Ensiksikin tämä alennettu autoveroprosentti koskee pelkästään sellaisia pakettiautoja, joissa on vain kuljettajan istuin ja sen vieressä olevia istuimia. Toiseksi on tarpeen, että  jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

a)    Auton kantavuus on vähintään 680 kiloa mutta alle 1000 kiloa sekä moottoritehon (kilowatteina) ja kokonaismassan suhde enintään 0,05.
b)    Auton kantavuus on vähintään 1 000 kiloa sekä moottoritehon ja kokonaismassan välinen osamäärä on enintään 0,06.

Matkailuautot eivät täytä näitä ehtoja. Istuimia on aina enemmän kuin yksi rivi. Kantavuus on miltei poikkeuksetta selvästi alle 500 kiloa. Moottoritehon ja kokonaismassan välinen suhdeluku jää kuitenkin aina laissa esitettyä enimmäismäärää pienemmäksi.

Mutta mikään ei estä maan hallitusta tekemästä autoverolakiin muutosta. Onhan lakiin joka tapauksessa tehtävä muutos, jos matkailuautoille halutaan määrätä autovero. Samalla olisi mahdollista antaa erillismääräys, jossa annetaan matkailuautolle autoverosta alennusta samaan tapaan kuin pakettiautoillekin. Alennukseen oikeuttavat kriteerit olisi vain määriteltävä auton kantavuuden osalta lievemmiksi.

Paljonko autovero lisää matkailuauton hintaa?

Hallitusohjelmassa ei kerrota, kuinka autoverotuksen laajentaminen matkailuautoihin toteutettaisiin. Lähdetään liikkeelle siitä ajatuksesta, joka oli lakiesityksen perusteena, kun ajoneuvoverolaki tuotiin eduskuntaan. Silloin matkailuautoja pidettiin samanlaisina kuin muitakin henkilöautoja.

Alla olevasta taulukosta näkyy, millä tavalla Suomen suosituimman matkailuautojen mallisarjaan kuuluvan Adria Coral S 670 SLT:n hinta muuttuu, kun hallitus tekee autosta autoveron alaisen.

A.    Auton verottaminen henkilöautona

Tällaisessa tilanteessa auton myyjä antaa ostajalle auton COC-todistuksen. Siinä saattaa olla tieto siitä, mikä on tämän auton EU-mittauksen mukainen hiilidioksidipäästöarvo. Koska samanlaisia autoja on tänä vuonna mennyt muutamia ajoneuvorekisteriin siten, että autoissa on ollut CO2-päästötieto, käytetään sitä. Päästö on 230 g/km.

Nykyisin esimerkkiauto on autoveroton. Sen listahinta on Lahdessa olevan jälleenmyyjän ilmoittamana 66 650 euroa.
Jos autoon kohdistetaan CO2-perusteinen vero, päästöarvo 230 g/km johtaa 32,9 % suuruiseen veroon. Se lisätään nykyiseen autoverottomaan hintaan, jossa on jo mukana arvonlisävero.

Matkailuauton autoveron määräytymisperusteet ja veron suuruus nykyisen autoverolain perusteella

Matkailuauton autoveron määräytymisperusteet ja veron suuruus nykyisen autoverolain perusteella

Hiilidioksidiperusteen mukainen autovero johtaa siihen, että autoveron määräksi tulee 20 611,59 euroa. Vero määräytyy verotusarvosta. Se on auton listahintaa 5,5 % + 250 euroa pienempi summa, koska laissa otetaan huomioon tavanomaiset alennukset.

Jos saman auton COC-todistuksesta ei kuitenkaan löydy CO2-tietoa, autovero määrätään kokonaismassan perusteella. Tässä tapauksessa auton oma massa + kantavuus on yhteensä 3 500 kiloa. Autoverolain mukaan veroprosentti on 46,1 %. Autoveron määrä on yli 8 200 euroa enemmän.
Näin toteutettu verollepano johtaa siihen että matkailuauton ostajan tulisi maksaa autosta 91 530 euroa. Nykytilanteeseen verrattuna lisää maksettavaa tulisi noin 25 000 euroa. Edellisessä tapauksessa lisää maksettavaa olisi ”vain 16 700 euroa.

Mutta entäpä, jos valtiovarainvaliokunta päättäisikin olla armollisempi, ja rustaisi lakia muuttaessaan hieman pakettiauton veronalennusta lievemmät kriteerit matkailuautojen veroalennukselle. Silloin alennettu pakettiauton autovero johtaisi tilanteeseen, joka näkyy taulukon alemmasta osasta.              

Jos auton CO2-arvo on tiedossa, autoveron määrä olisi noin  8 900 euroa. Auton ov-hinta nousisi silloin noin 4 900 euron verran. Hintalapussa olisi hinta 71 545 euroa autoveroineen.

Jos verotus tapahtuisi kuitenkin massaperusteisesti CO2-tiedon puuttuessa, autoveron määrä olisi lähes 17 200 euroa. Hintalapussa autoverolliseksi hinnaksi ilmoitettaisiin 79 815 euroa. Se on noin 13 300 euroa enemmän kuin nykyisin samasta autosta on maksettava.

Hinnan nosto lisää myyntiä?

Kuvitellaan, että matkailuautojen autoverotus tapahtuisi samalla tavalla kuin henkilöautoja ja pakettiautoja nykyisin autoverotetaan. Oletetaan edelleen, että kaikki autot olisivat merkistä ja mallista riippumatta jokseenkin saman hintaisia kuin esimerkin auto. Kuvitellaan vielä, että niistä kaikista olisi saatavissa Trafin vaatima COC-todistukseen merkitty hiilidioksidipäästöarvo.

Hallitusohjelmassa kerrotaan, että autoverotuksen laajentaminen matkailuautoihin tuo lisää verotuloja 30 miljoonaa euroa. Montako
71 545 euron hintaista autoa on myytävä, joissa kussakin on arvonlisäveron lisäksi autoveroa uutena ostamisen kiihokkeena 20 612 euroa, jotta tuo hallitusohjelmassa ilmoitettu summa saadaan kasaan?

Vastaus on 1 455 autoa.

Määrä on selvästi suurempi, kuin se matkailuautojen määrä, joka ilman autoveroa olevia halvempia autoja myydään. Ja mikä on johtopäätös?
Hallituksen esitys on utopia. Se perustuu totaalisen väärään käsitykseen siitä, millä tavalla markkinat toimivat,  ja mitä suomalainen kuluttaja on valmis harrastukseensa uhraamaan.

Miksi hallitus ei ole karavaanarin kaveri?

Autoverotuksen suunnittelu on hyvin pienen piirin salamyhkäistä askartelua. Yhden käden sormiin mahtuu se virkamiesjoukko ja ministereiden poliittiset avustajat, jotka nyt hallituksen esittämän ohjelmaan taikatempun ovat kyenneet esittämään.

Tuntuu aivan siltä, että joku tai jotkut virkamiehet käyvät taistelua, niitä vastaan, jotka ovat halunneet avoimuutta ja selkeitä faktoja. Virkamiehen aivoituksiin tuntuu sisältyvän myös ajatus revanssista. Silloin ajatus kulkisi näin:
OK, jos ajoneuvoverolakia säädettäessä valiokuntavaiheessa matkailuautojen ajoneuvoveroa kevennettiin, niin niistetään nyt sitten karavaanariporukan nenä huolellisesti.

Epäilemättä virkamiehistö kansanedustajat selättää. Se on nähty lukuisia kertoja autoverolakia säädettäessä. Ja ministerit tuntuvat vähät välittävän.  Lautamatit ja Jyrkiboyt puhuvat yhtä, mutta hääräävät ihan muuta. Eivätkä Trafin virkamiehet tunnu asioista sen enempää olevan perillä. Taustatukea antaa vihreiden ympäristöryhmä.

Liioitteluako? Katsokaapa hallitusohjelmaa. Sinne on kirjoitettu selkeästi tavoitteeksi: yksityisautoilun vähentäminen. Aloitetaan vaikkapa matkailuautoista. Nehän ne vasta suuripäästöisiä ökyautoja ovat.

Käki verottomien pesässä

Voin esittää toisenlaisenkin tulkinnan nyt meneillään olevasta. Matkailuautojen pesään ilmestyi käki pari vuotta sitten. Sen nimi on pakettiautosta muutoskatsastettu veroton pakettiauto. Tällainen ajoneuvo ei täytä sellaisen matkailuauton kriteerejä, joitten pohjalta matkailuautojen verottomuus on alkujaan sorvattu ja mihin verottajan ymmärtämys riitti. Päinvastoin. Nyt kysymyksessä on vero-optimointi, jossa verottoman matkailuauton käyttöalue on saatu laajennettua pakettiautojen maailmaan.

Tällaisia autoja valmistavat ja myyvät olivat nokkelampia kuin autoverotuksen nikkarit ikinä kykenivät kuvittelemaan. Auton mittoja ja verottomuuden kriteerejä tulkittiin tavalla, jossa autoverotuksen ylin tietäjä sel'ätettiin.

Nyt vero-optimointi on johtanut siihen, että muutama suomalainen matkailuautojen valmistaja hyödyntää uskomatonta kilpailuetua. Autoja tuodaan Suomeen pakettiautoina. Niiden COC-todistuksessa on CO2-päästötieto, koska pakettiautoista kyseinen tieto on aina valmistajan annettava. Nerokkaiden mittasääntötulkintojen avulla pakettiautoista tehdään retkeilykäyttöön sopivia. Autot muutoskatsastetaan, ja niin verollisen pakettiauton sijaan ostaja saa verottoman ratkeilyauton ja pakettiauton yhdistelmän. Ja verottaja nuolee näppejään. Siltä jää saamatta pakettiauton autovero sekä massaperusteinen matkailuauton ajoneuvovero.

Vero-optimoitu veroton matkailuauto

Käki-ilmiö on saanut ilmeisesti niin suuret mittasuhteet, että verottaja on harmistunut. Sen sijaan, että asiallisesti pohdittaisiin, kuinka asia ratkaistaan, virkamiehistö haluaa mieluummin pistää koko karavaanariporukan jäähylle. Ajatus tuntuu olevan, että byrokratia tekee vastaiskun. Se näyttää, mistä ”kana pissii”.

MIksi puuttua asiaan?

Siltä varalta, että joku pohtii, miksi Tuulilasi-lehden toimittaja puuttuu asiaan, voin oitis myöntää: olen itsekin matkailuauton omistaja. Kyllä minua harmittaa se, että miltei ainoa alue, jossa on eletty ilman autoveroa, aiotaan siirtää autoverotuksen piiriin. EU:ssa pyritään aivan päinvastaiseen.
Ja harmittaa minua sekin, että virkamiehet ja eduskunta toimivat vastoin EU:n säännöksiä. Ajoneuvoveroa koskevissa määräyksissä on annettu kilpailuetu suomalaisille yrityksille, jotka tuovat Suomeen uuden pakettiautoksi tarjkoitetun auton, ja näppärästi muuntavat sen verottomaksi matkailuautoksi, jonka vuotuinen ajoneuvovero aina perustuu CO2-päästöön.

Niinpä en vain jäänyt harmittelemaan tapahtumaa. Pyysin oikeuskansleria tutkimaan, tekeekö Trafi ajoneuvoveron määräytymistä koskevat päätökset tasapuolisen verotuksen mukaisesti sekä onko kilpailun neutraalisuutta loukattu ajoneuvoverolaissa sekä Trafin antamissa määräyksissä.

Minua ei lainkaan harmita se, että jotkut ovat saaneet itselleen autoverottoman harrastukseensa sopivan retkeilyauton. Ei se aidon matkailuauton veroinen ole, mutta kyllä sellaiselle pakettiautosta rakennellulle autollekin oma käyttäjäkuntansa löytyy. Hienoja autojahan ne ovat.