Harmaatuotu 10 % aitoa tuontiautoa halvempi

Entä Suomessa?

Hampurissa ratkaistu riitatapaus on kiinnostava. Saksalainen oikeusistuin myönsi harmaatuotuihin käytettyihin autoihin liittyvän ominaisuuksia, joita muissa käytetyissä ei ole. Nämä ominaisuudet tekevät autosta omistajalleen "huonomman", vaikkei autoissa olisi teknisesti eroja. Siksi harmaatuotu käytetty auto oli kaupantekohetkellä (v. 2002) arvoltaan edullisempi kuin samanlainen käytetty, joka oli tullut virallisen maahantuojan tuomana uutena autona Saksan markkinoille. Oikeus viittasi asiantuntijan tapaan psykologisiin seikkoihin.

Psykologiset olosuhteet vaikuttavat käytettyjen hintoihin silloin, kun markkinoilla on riittävästi sellaisia ostajia, jotka olettavat tuontiautot muista eroaviksi. Vaikka käytetyt autot olisivat teknisesti aivan samanlaisia, harmaatuotujen hinta laskee, jos niiden uskotaan olevan huonompia. Markkinahintoihin voidaan jopa pyrkiä vaikuttamaan tekemällä tuontikäytetyistä hyljeksittäviä. Ilmiö voi toimia myös vastakkaiseen suuntaan. Usko laatuerosta voi myös nostaa hintaa. Taustalla oleva mekanismi on sama kuin osakemarkkinoilla. Faktat vaikuttavat eräissä tilanteissa paljon uskomuksia vähemmän.

Hampurissa oikeus päätteli, että harmaatuotuihin liittyi alempi hintatatso kuin samanlaisiin muihin käytettyihin. Saksassa harmaatuotujen käytettyjen markkinat ovat hyvin paljon pienemmät suhteessa Suomessa vallitseviin käytettyjen markkinoihin ja harmaatuonnin merkitykseen.

EY-tuomioistuin

EY-tuomioistuin korosti Siilinin tapauksessa, että käytettyä tuontiautoa on verotettava ottaen huomioon kaksi olennaista seikkaa. Toinen on autojen samanlaisuus. Se määriteltiin viimekädessä ostajien tietojen, käsitysten ja tarpeiden perusteella. Kyse ei siis ole pelkästään teknisistä seikoista. Ratkaisevaa on kuluttajan tekemä arvio. Se voi perustua myös vääriin käsityksiin - uskomuksiin.

Toinen EY-tuomioistuimen osoittama seikka koski autoveron määräämistä. Vaikka Suomessa autoja saa verottaa maan oman lainsäädännön perusteella, tuonnin kohteena olevaan autoon ei saa määrätä autoveroa enempää kuin on jäljellä samanlaisessa Suomessa jo olevassa käytetyssä autossa. Jos näin tehdään, lainsääädäntö muodostaa kilpailua rajoittavan olosuhdetekijän. Sellainen estää kilpailua ja vapaata kauppaa.

Kaksihintaiset käytetyt ja Tulli

Suomessa Tulli ei toistaiseksi ole katsonut käytettyjen tuontiautojen muodostavan omaa erityisryhmää käytettyjen autojen markkinoilla. Tulli pyrkii määrittelemään tuontiautolle yhtä korkean veron kuin samanlaisessa "Suomi-autossa" on jäljellä markkinahinnassa.

Moni seikka viittaa siihen, että tosiasiassa käytetyt tuontiautot muodostavat jo aivan oman erillisluokan käytettyjen markkinoilla. Mistä sen voi päätellä? Eräät autoliikkeet eivät halua ottaa sellaisia osana kauppahinnan maksua vaihdossa. Toiset hinnoittelevat systemaattisesti harmaatuodut alemman hintaisiksi kuin samanlaiset uutena Suomeen tulleet käytetyt. Myös kuluttajien keskuudessa harmaatuotuihin kohdistuu usein epäluuloja. Osa korjaamoista on sanonut jopa hyljeksivänsä tuontiautoja. Kaikki tämä vähentää tuontikäytetyn haluttavuutta ja hintaa Suomessa.

Kun käytetyt tuontiautot maksavat Suomessa vähemmän kuin samanlaiset käytetyt mutta Suomeen uutena tulleet, harmaatuoduille vakiintuu oma alempi hintatasonsa. Niissä on myös autoveroa vähemmän kuin alkuperäisissä käytetyissä Suomi-verrokeissa.

Harmaatuotujen käytettyjen alempi markkinahintataso tulisi ottaa huomioon Tullin autoveropäätöksissä. Tätä seikkaa ei voinut havaita heti tuonnin vapauduttua, mutta nyt asia on toinen. Tämän vuoden aikana käytettyjä henkilöautoja tuodaan Suomeen noin 40 000 kappaletta. Tuontiautojen alempaa hintatasoa voi siksi mitata.

Autoveropäätöksiä saaneet saattavat ryhtyä valittamaan saamistaan verotuspäätöksistä, ellei Tulli muuta verotusta vallitsevia markkinaolosuhteita - siis kaksihintajärjestelmää - vastaavaksi. He saattavat myös vaatia Tullilta selvitystä siitä, minkä markkinahinnan mukaan verotuspäätös tehtiin. Silloin haetaan vastausta kysymykseen siitä, mikä on Tullin arvio markkinahintojen erosta harmaatuodun ja samanlaisen Suomeen uutena tulleen käytetyn auton välillä.

Kaksihintajärjestelmä tietysti lisää Tullin työmäärää.

Moitteetonta ja oikeudenmukaista verotusta?

Tullin ylin johto kertoi televisiossa marraskuun alussa, että sen tekemät autoveropäätökset ovat olleet 15. toukokuuta alkaen moittettomia. Samalla kehotettiin kansalaisia olemaan valittamatta päätöksistä!

EY-tuomioistuin korosti KHO:lle antamassaan ennakkopäätöksessä, että kansalaisella tulee olla oikeus saada tietää verotuksen perusteet ja myös mahdollisuus valittaa asiasta. Ennen uuden autoverolain voimantuloa Tulli itse korosti, että sen päätöksistähän voi aina valittaa. Myös eduskunnassa moni kansanedustaja korosti tämän seikan merkityksellisyyttä.

Jos harmaatuodun ja "Suomi-käytetyn" hintaero markkinoilla olisi vaikkapa 10 %, voitaisiinko tällainen "mittausvirhe" hyväksyä vain siksi, että se lisää entisestään Tullin työmäärä ja päänsärkyä sekä kohdistaa Tullin resurssit yhteiskunnan kannalta väärin?

Olisiko hallinto-oikeuksilla muuta, olennaisempaa tehtävää, kuin selvittää autoverotukseen liittyviä mittavirheitä ja käytetyn auton hinnanmäärityksen erityisongelmia Tullin jäljiltä?

Lillukanvarsien sijasta autoverotus tulisi uusia.

Jorma Viitanen