Käytettyjen tuojat autokaupan ydinasiakaskunnaksi?

Ajoneuvorekisterin ja väestörekisterin tietoja yhdistelemällä on mahdollista piirtää kuva yksityishenkilöistä, jotka toivat Suomeen käytetyn tuontiauton vuonna 2006. Tällaista palvelua saa Kauppalehti 121 -nimiseltä yritykseltä, jonka markkinainformaatiopalvelu on nimeltään Strada+.

Kaikki Suomeen tuodut käytetyt autot eivät ole tuontiautoja. Muuttoautot eivät sisälly käytettynä tuotujen tilastoihin. Kaikki autot eivät ole yksityishenkilöiden tuomia, vaan osa autoista on yritysten tuomia.

Käytettynä auton tuoneet yksityishenkilöt eivät rajoitu vain jollekin tietylle alueelle. Tuontiautot herättävät kiinnostusta kaikkialla Suomessa, mutta suurin osa autojen tuojista asuu Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Jos verrataan käytettyjen tuontiautojen tuojia koko väestöön jakamalla heidät kymmeneen lukumäärältään yhtä suureen tulonsaajaryhmään, havaitaan tuojien keskittyvän voimakkaasti suurituloisimpiin ryhmiin (desiilit 10, 9 ja 8). Näiden tuojien tuomien autojen keski-ikä on selvästi alempi kuin muiden. Vastaavasti pienituloisimmat tuojat ovat tuoneet kaikkein vanhimpia autoja.

Tuojista noin 60 % sijoittuu ikäryhmään 30–49 vuotta. Heidän tuomansa autot eroavat suuresti keskimääräisestä tuontiautosta, jonka ikä on noin yhdeksän vuotta. Ydinjoukko on tuonut autoja, joiden ikä vaihtelee neljästä viiteen vuoteen.

Koska tuonti tapahtuu ulkomailta ja asiaan liittyy huomattava määrä osaamista, tuojilla on keskimääräistä korkeampi koulutustaso.

Sama asia tuli esille, kun teimme tutkimuksen autoverotukseen liittyvistä odotuksista. Tutkimuksemme vastaajista vajaat 10 % oli käytettynä autonsa tuoneita henkilöitä. Kun vertaamme heidän tietojaan autoverotuksesta muiden autoilijoiden tietotasoon, tuojien tietotaso on parempi. Tuojista 75 % arvioi, että heillä on hyvät tiedot autoverotuksesta, kun taas tavallisista autoilijoista 55 % piti tietojaan hyvinä.

Kuinka valtuutettu merkin edustaja suhtautuu tuojiin ja tuontiautoihin?

Käytettynä autonsa tuovat voisivat olla hyvin kiinnostava asiakasryhmä suomalaisille autokauppiaille. Kun tuontia oltiin EY-tuomioistuimen ja KHO:n päätöksen perusteella viimein vapauttamassa, osa uusien autojen maahantuojista ja vähittäiskauppiaista suhtautui hyvin torjuvasti tuontiin. Pelättiin kilpailun vaikutuksia.

Osa uusien autojen maahantuojista on alkuvaiheen jälkeen muuttanut suhtautumistapaansa. He oivaltavat, että tuojien joukossa on suuri osa autoilijoita, jotka voisivat olla merkittävä huollon ja varaosien ostajajoukko. Autoliikkeissä on myös havaittu kiinnostava ilmiö: tuojien joukossa ja heidän talouksissaan on henkilöitä, jotka ovat ostaneet uuden autonsa merkkijälleenmyyjältä. Nämä henkilöt saattavat olla myös merkkiliikkeen VIP-asiakkaita. Tuontiauto on talouden kakkos- tai kolmosauto. Myyjä ymmärtää, ettei asiakkaan hyljeksiminen ole missään tapauksessa järkevää.

Joidenkin automerkkien tuojat saavatkin nykyisin auton rekisteröimisen jälkeen merkin maahantuojalta kirjeen: heidät toivotetaan tervetulleiksi merkin palvelujen käyttäjien joukkoon. Syytä onkin, sillä moni käytettynä tuoduista autoista sisältää tekniikkaa, jonka korjaaminen onnistuu käytännössä vain merkkiliikkeen korjaamolla.

Valitettavasti joidenkin maahantuojien ja näiden edustajien suhtautumistapa on kuitenkin kautta linjan nuiva. Kaikkein räikeimmin asenne näkyy silloin, kun käytetyn tuontiauton omistaja tarjoaa autoaan vaihdossa merkin valtuutetulle myyjälle.

On automalleja, joiden omistajat ovat havainneet, että auto ei missään olosuhteissa kelpaa vaihtoon, vaikka se on ensin merkkiliikkeessä todettu loistokuntoiseksi. Syynä on autoon liittyvä ominaisuus, jota kartetaan kuin ruttoa: auto on tuotu käytettynä Suomeen – eikä se ole edes muuttoauto.

Jorma Viitanen, tilastotiedot Kauppalehti 121/ Strada+