Kestotesti 30 000 km – Opel Corsa 1.2i Comfort Easytronic

Opel Corsa, yksi maailman suosituimmista pikku-autoista, elää kolmatta elämäänsä. Edellisen kerran Corsasta julkaistiin Kestotestin loppuraportti reilut kahdeksan vuotta sitten, jolloin 30 000 km:n testissä oli 1.4 Si GLS. Loppuvuodesta 2000 Suomeen rantautunutta nyky-Corsaa myytiin viime vuonna reilut tuhat kappaletta.

Corsan moottorit ovat uuden sukupolven tuotteita. 1,2-litrainen neloskone on kehitetty Opelin säästökolmosesta. Koska Kestotestiin haluttiin automatisoidulla mekaanisella vaihteistolla varustettu Corsa, ”talousmoottori” tuli väkisin kylkiäisenä: Easytronic on tarjolla vain 1.2i 16V -koneen yhteydessä.

Automatisoidun mekaanisen vaihteiston käyttö vaatii samanlaista totuttelua kuin perinteisellä automaatilla ajo. Kun vaihteistoon tottuu, käynnistys, liikkuminen ja pysähtyminen sujuvat yhtä rutinoidusti kuin hengitys. Easytronic ei käynnisty, jos vaihteenvalitsin ei ole vapaa-asennossa ja jalka jarrulla.

Easytronic lähtee tasamaalla liikkeelle siististi, sillä auto alkaa ryömiä, kun jalka irtoaa jarrulta. Mäkilähdöt eivät suju yhtä helposti. Auto pyrkii valumaan taaksepäin, joten tiukoissa paikoissa on pakko turvautua käsijarruun. Ruuhkissa manuaaliasento säästää kuljettajan hermoja, sillä automaatilla meno on nykivää: osajarrutuksessa moottori vetää vastaan ja vaihde ehtii siirtyä vapaalle ennen kuin on taas aika mennä.

Vaikka tehoton moottori ja automaatti tuntuvat kaukaa haetulta yhdistelmältä, tulee tälläkin toimeen. Ja jos Easytronic-vaihteistoon on sijoittanut satoja euroja – testin alkaessa laatikon sai 1 238 eurolla, mutta vuodessa sen hinta on noussut 1 700 euroon – vaihteistoa kannattaa jo pelkästään mukavuussyiden vuoksi käyttää automaattiasennolla.

Manuaaliasennosta puhuminen on sikäli väärin, että myös M-ohjelmalla elektroniikka puuttuu vaihtamiseen, jos moottorin käyntinopeus nousee tai laskee liikaa. Easytronicissa välityssuhteiden valinta tapahtuu kolmen sähkömoottorin yhteistyönä: sähköhydraulinen yksikkö ohjaa yksilevykytkimen käyttöä, erilliset moottorit vaihteen valintaa ja -siirtoa. Tehtaan mukaan automatisoitu vaihto tapahtuu nopeimmillaan 240 millisekunnissa. Järjestelmä pystyy tarvittaessa pudottamaan useamman pykälän kerralla.

Easytronicin ihmetykset

Easytronicin yhteydessä on hyväksyttävä vaihteensiirron tietty hitaus. Jos autolla on pakko ohittaa rivakasti, vaihde kannattaa ennen H-hetkeä hakea manuaalisesti – tosin kick down -alaspäinvaihto toimii sekä automaatti- että manuaaliasennossa.

Mikäli kaasua painaa varomattomasti, meno ”kuolee” hetkeksi. Kun tällainen tilanne osuu ohituksen tai kaistanvaihdon yhteyteen, kuljettajan sydän saattaa lyödä muutaman kerran tyhjää – kiihtyykö auto vai jäädäänkö tähän?

Ongelma korostuu liukkaalla, sillä kuljettaja survaisee lievässä paniikissa helposti lisää kaasua, jolloin pyörät lyövät kiihdytyksen alkaessa tyhjää. Paikaltaan lähdettäessä sutimisen saa pidettyä kurissa käyttämällä Easytronicin liikkeellelähtöapua, joka kytkee vaihteiston automaattitoiminnolle ja lähettää auton liikkeelle kakkosvaihteella.

Jos järjestelmän kytkimeen ei kosketa ja vaihteiston annetaan olla automaattiasennossa, liikkeellelähtöapu pysyy päällä sytytysvirran katkaisemiseen saakka. Järjestelmän heikoin lenkki on käyttäjä, joka unohtaa kytkeä aputoiminnon päälle – järjestelmän voi poistaa käytöstä ajon aikana muttei kytkeä.

Easytronicin kanssa tulee parhaiten toimeen tilanteet ennakoimalla. Vaikka vaihteisto on oppivainen, se ei sovi nykivää ajoa harrastavalle – ei, vaikka auto vaihteensiirron hitauden vuoksi luonnostaan nyökkiikin vaihtamistilanteissa. Auton lievä niiailu ei ole miellyttävää, mutta siihen tottuu helposti.

Kulutussäästöihin pääsee Easytronicilla vain sellainen kuljettaja, joka ei omatoimisesti osaa käyttää ajotilanteeseen parhaiten sopivaa vaihdetta. Taloudelliseen ajoon tottunut huomaa, että automatiikka vaihtaa pienemmälle, kun siihen ei moottorin käyntinopeuden puolesta olisi vielä mitään syytä.

Tuulilasi 4/01:n kahden 1,2-litraisen Corsan vertailutesti osoitti, että erilaisesta vaihteistosta johtuvat kulutuserot ovat lähes kaikissa ajotilanteissa merkityksettömän pienet.

Easytronic tulee käyttäjälleen manuaalia kalliimmaksi silloin, kun autolla liikutaan paljon kaupungissa ja ajo on nykivää. Perinteistä nestevaihdeautomatiikkaa selvästi edullisempi sähköohjattu vaihteensiirto ei siis tuo ajoon taloudellista säästöä – se säästää lähinnä kuljettajan vasenta jalkaa.

Easytronicin hankinta on perusteltua silloin, kun kuljettaja tarvitsee automaattivaihteista autoa, jonka ei tarvitse olla Corsaa suurempi.

30 000 km:n aikana Corsa kulutti polttoainetta keskimäärin 6,7 l/100 km. Tammikuussa kulutus nousi pahimmillaan 7,5 litraan sadalla, mutta maaliskuussa päästiin nastarenkaista huolimatta litran alhaisempaan keskikulutukseen. Kesällä kulutus liikkuu EU-yhdistetyn kulutuksen 6,2 l/100 km tuntumassa.

Ongelmia jarruissa

Moottori vetää kohtuullisesti alakierroksilta alkaen, vaikka sitkeäveto-ominaisuudet ovatkin vaatimattomat. Kiihtyvyysarvoista puhuminen on turhaa jo pelkästään siksi, että Easytronic sopii rauhalliseen ajoon, ei sporttiseen revitykseen.

Moniventtiilikone kulutti testin alkupuolella öljyä. Kulutus oli ”luonnollista”: kun paikat hioutuivat ja kone sai 12 674 km:n ajon jälkeen litran voiteluainetta, öljytasossa ei tapahtunut sanottavaa muutosta. Seuraavan 30 000 km:n huoltovälin auto selvittänee ilman öljytankkausta.

Moottori temppuili testin aikana pari kertaa eikä jäänyt ensimmäisellä starttauksella käymään.

Ensimmäinen häiriömerkintä kirjattiin 28 asteen helteellä, toinen kevättalvella, jolloin kone oli kuitenkin lämmin. Myös latauksen merkkivalo jäi pari kertaa palamaan turhan pitkäksi aikaa.

Nämä hetkelliset häiriöt tai yksi Easytronicista tehty kirjaus – automaatti ei vaihtanut isommalle eikä siirto manuaalille toiminut, ennen kuin vaihteenvalitsin käytettiin vapaa-asennossa – eivät jättäneet auton häiriömuistiin merkintöjä, jotka olisivat selvittäneet niiden syyt.

Sähköinen ohjaustehostin säätää tehostusta nopeuden mukaan. Tehostin tuntuu aluksi hiukan oudolta, mutta pidempi tuttavuus muokkaa kuljettajan auton ominaisuuksien mukaiseksi.

Ohjaus on keskialueella tahmea, ja kaartoliike pyrkii kunnollisen palautuksen puuttuessa jäämään päälle. Toisaalta Corsa on miellyttävän näppärä, kevyt ja helppo pyöriteltävä taajamaliikenteessä.

Corsa lieruu urissa kiusallisesti, mutta muuten ajokäytös on siistiä. Tasaisella pinnalla meno on vakaata ja yllätyksetöntä. Kun ajoalusta heikkenee, kuljettaja joutuu tekemään hiukan enemmän töitä pitääkseen ajopelin käsissään. Äkkinäisissä kaistanvaihdoissa Corsa käyttäytyy loogisesti ja rauhallisesti.

Jousitus on hyvä kompromissi mukavuutta ja kantavuutta.

Vaikka Corsa ohjautuukin väistössä siististi, auto ei silti välttämättä pysy yllättävässä tilanteessa kuljettajan hallinnassa. Ongelman aiheuttaa jarrujärjestelmä, joka päästää tehojarrutuksessa etupään lukkiutumaan aivan liian helposti.

Sen lisäksi, että lukkojarrutus kasvattaa yleensä jarrutusmatkaa ja kuluttaa renkaita, se saa auton kampeamaan poikittain. Kokemusten perusteella on helppo suositella 800 euron lisäinvestointia ABS-jarruihin. Autossa on vakiona kaksi turvatyynyä.

Kokoisekseen tilava

Comfort-varustelu ei jätä toiveille juuri sijaa. Kuljettajan työympäristö on mainio niin istuimien, tilojen kuin hallintalaitteidenkin osalta. Istuimen monipuoliset säädöt mahdollistavat hyvän ajoasennon, vaikka autoon ei hankkisikaan 120 euron arvoista ohjauspyörän korkeussäätöä – se poistui ensimmäisen myyntivuoden aikana Corsan vakiovarustelistalta.

Sähkölämmitteiset ulkopeilit, istuinlämmittimet ja lämmityslaite ovat asialliset, samoin erillisellä näytöllä varustettu radio/cd-soitin. Mittaristosta löytyy kaikki tarvittava.

Easytronicin näyttö on selkeä, mutta liikkeellelähtöavun kytkin on hiukan epämääräinen – kuten myös tuuli-lasinpyyhkimien tihkunopeuden säätö.

Edessä on sähkötoimiset ikkunat, takana kaikilla istumapaikoilla pääntuki ja kolmipistevyö.

Kolmelle aikuiselle takaistuin on ymmärrettävästi sivusuunnassa ahdas, mutta muuten Corsa on kokoisekseen varsin tilava auto.

Taakse on helppo istua, istuma-asento on hyvä, pääntilaa on riittävästi, eikä jalkojen tai polvien kanssakaan ole ongelmia. Takaturvavöiden alakiinnikkeet ovat helposti käsillä.

Tavaratila laajenee kahdessa erisuuressa osassa – toisaalta takapenkin istuinosa on vain yksiosainen. Muuten hyvin vuoratussa autossa on säästetty jättämällä takaselkänojien taustat verhoilematta.

Sisustusmateriaalit vaikuttavat kestäviltä. Työn jälki on viimeisteltyä, saumat eivät irvistele eikä ylimääräisiä ääniä esiinny.

Halvat kilometrit

Corsan selvät viat liittyivät näkemiseen: H7-polttimoita paloi kaksi kappaletta, ja meluisasti hyppineet pyyhinsulat oli vaihdettava.

Corsan valot ovat kohtuullisen hyvät. Kirkkaiden umpiolasien takana on erillinen polttimo lähi- ja kaukovaloille.

Molemmat lähivalopolttimot rikkoutuivat testin aikana. Lisäksi ensin uusittu H7 lopetti työsuhteensa välittömästi testikilometrien täytyttyä. Kalliiden (10–13 euroa) polttimoiden vaihto on helppoa.

Kontaktipinnoilla varustettu istukka on kuitenkin sen verran hutera, että virran kulku kannattaa ennen polttimon uusimista varmistaa.

Lisäksi H7-polttimoilla on taipumusta hitsautua uudelleen, jolloin polttimo saattaa yllättäen syttyä uudestaan palamaan pimeän kauden jälkeen.

Vaikka tuulilasinpyyhkimien hyppiminen johtui sulkien liian kovasta kumilaadusta, vika ei kuulunut takuun piiriin. Uudet, 23,55 euroa maksaneet sulat toivat tilanteeseen selvän parannuksen.

Vaikka huoltoväli on 30 000 km tai yksi vuosi, ei Corsa ole erityisen edullinen huollettava. Pienen lisäkustannuksen määräaikaishuoltoon tuo se, että takapään rumpujarrut avataan ja puhdistetaan 20 euron lisähintaan.

Jarruhuollon teettävä asiakas ei huomaa siitä saamaansa hyötyä, mutta väärässä paikassa säästävän takajarrut saattavat pakkasella jumittua.

Edellä mainituista kuluista huolimatta Corsa 1.2i Comfort Easytronic selvitti Kestotestin hämmästyttävän pienillä 0,15 euron (0,91 mk) kilometrikustannuksilla.

Osaltaan asiaan vaikuttivat pienen auton edulliset vakuutusmaksut ja melko alhaiset polttoneste- ja rengaskulut.

Merkittävin ”säästö” syntyi kuitenkin auton arvonalennuksessa: Corsan hinta putosi vuodessa todella vähän eli vain 1 200 euroa.

Varustemuutokset huomioiden perusauton hinta nousi vuodessa noin tuhat euroa. Kun käytettyjen autojen hinnat samanaikaisesti kohosivat, Corsa osoittautui eräänlaiseksi sijoitukseksi.

Vaikka arvonalennuksen jättää huomioimatta, kolmannen sukupolven Corsa on auto, jonka käyttö on helppoa, huoletonta ja edullista. Testin aikana Opel nosti Corsan takuun kahteen vuoteen.

Käyttäjät kertovat...

Vantaalla asuvan toimistosihteeri Tuula Ekholmin vuosi sitten kesäkuussa hankittu kolmiovinen Easytronic-Corsa on Ekholmin neljäs auto – ja neljäs Opel.

– Vaihdoin Corsan Corsaan. Tarkoitus oli ottaa tavallisella vaihteistolla varustettu auto, mutta tuttu myyjä sai minut hankkimaan Easytronicin, kertoo Corsallaan lähes 12 000 km ajanut Ekholm. Vuodessa Tuula ajaa noin 15 000 km sekalaista ajoa.

– Olen jo niin tottunut Easytronic-vaihteistoon, että on vaikea ajatella ajoa tavallisella vaihteistolla varustetulla autolla. Vaihteiston käyttö on todella helppoa. Ajan varmasti 99 prosenttia ajoistani automaattiasennolla.

– Easytronic toimii hienosti, vaikka vaihteensiirrossa onkin havaittavissa pientä viivettä. Moottori voisi olla hiukan tehokkaampi, mutta kyllä tälläkin pärjää. Polttonesteen keskikulutus putoaa maantieajossa alle kuuden litran. Moottorin tai vaihteiston kanssa ei ollut talvellakaan ongelmia.

– Corsa on mukava ajettava. Ohjaus on kevyt ja auto näppärä pyöriteltävä. Corsa on muuten melko hiljainen, mutta talvirenkailla melutaso saisi olla alhaisempi. Autossani on lisävarusteena lukkiutumattomat jarrut.

– Muuten Comfort-varustelu on riittävä. Ohjauspyörän radion säätimet ovat kivat. Istuimet lämpiävät todella tehokkaasti. Corsa osoittautui pakkasilla lämpimäksi, mutta lämpö voisi nousta nopeammin.

– Ajan enimmäkseen yksin, joten Corsan tilat riittävät tarpeisiini vallan mainiosti. Uusi Corsa on edeltäjäänsä tilavampi. Takana on jalka- ja pääntilaa riittävästi jopa perheemme isojen miesten tarpeisiin. Myös tavaratila riittää minulle. Ajoasennon Corsassa saa helposti mieleisekseen.

– Ainoa pieni miinus autolle tulee siitä, että tuulilasinpyyhkimet pitävät joskus puolikuivalla lasilla liikkuessaan ääntä, kertoo Easytronic-Corsaansa erittäin tyytyväinen Ekholm.

...Käyttäjät kertovat

– Oikean käteni pieni vamma pisti lähes pakosta miettimään automaattivaihteista autoa. Vuoden verran mietin Corsan hankintaa, sillä muilla merkeillä ei ole tämän hintaista pientä automaattia, kertoo reilun kuukauden Easytronic-Corsalla ajanut espoolainen kuvankäsittelijä Kenny Leong.

Leong on ajanut ensimmäisellä autollaan noin 3 000 km. Vuodessa Kenny arvelee ajavansa 20 000 km.

– Corsa on vastannut hyvin odotuksia. Hallintalaitteet sopivat oikealle kädelleni jopa odotettua paremmin. Myös käyttöviikset toimivat kannaltani ”oikein” eli kiertämättä. Ohjauspylvään radion säätimet ovat kätevät.

– Easytronic on osoittautunut tosi helppokäyttöiseksi. Vaihteisto mahdollistaa vaihtelun: kaupungissa ajan etupäässä rennosti automaatilla, joskus maantiellä ripeästi manuaalilla. Vaikka Easytronic hoitaa hommansa fiksusti, välillä sen huomaa vaihtavan ei-toivotulla tavalla.

– 1,2-litrainen on kaupunkiajossa ripeä, mutta maantiellä voimaresurssit loppuvat kesken. En toisaalta tarvitse tykkiä. Keskustassa bensaa kyllä kuluu, mutta maantieajossa Corsa on taloudellinen.

– Vaihdoin autoon leveämmät renkaat, joten se kyllä tuntee urat. Jousitus on kova ja ohjauksen keskituntuma hiukan heikko, mutta kaiken kaikkiaan Corsa tuntuu kokoistaan jämäkämmältä autolta, jota tuuli ei heiluta.

– Vaikka ohjauspyörää ei pysty säätämään, ajoasennon saa hyväksi. Istuin on mukava ja tukee hyvin vartaloa. Takana on hyvät tilat ja myös kontti riittää. Satasen nopeudesta alkaen melutaso nousee, mutta ei ole silloinkaan häiritsevän kova.

– Corsa on hyvän ja nuorekkaan näköinen auto, jossa Club-varusteltunakin on asiallinen varustetaso. Olen todella tyytyväinen valintaani, olisihan puhdas automaatti ollut huomattavasti hintavampi. Easytronic on siihen uhratun rahan arvoinen, kiittelee Leong.

Pekka Virtanen
Lehdessä 6/2002