Kestotestissä Volkswagen Golf 1.4 TSI

Golf on taloudellinen, ja arvonalennuskin jää kohtuulliseksi. Niinpä kilometrikustannukset ovat ilahduttavan edulliset.

Automaatti on bensäsyöppö – eikö niin? Tämä takavuosikymmeniltä periytyvä ennakkoluulo on syytä unohtaa viimeistään nyt: DSG-automaatilla varustettu Golf vei testissä keskimäärin 6,8 litraa satasella. Kulutus pysyi läpi vuoden myös ilahduttava tasaisena. Pienin kuukausikulutus oli 6,3 ja suurin 7,2 l/100 km.

Volkswagenit ovat lähes poikkeuksetta kalliimpia kuin kilpailijansa. Hintaero muihin merkkeihin ei ole niin suuri kuin joskus aiemmin, mutta ei sitä voi kiistääkään.

Toisaalta pitää muistaa, että Volkkarit nauttivat mainetta autoina, joiden arvo säilyy. Markkinahintatutkimuksemme perusteella tämä uskomus on täyttä totta.

Kohtuullisen mukavasti varustellun testiautomme hinnasta haihtui vuodessa vain vajaat 4 000 euroa, mikä merkitsee noin 15 prosentin arvonalennusta. Tulos on mairitteleva, sillä useimmiten arvonalennusprosentti on haarukassa 20–25.

DSG-vaihteisto ei ole halpa – siitä joutuu pulittamaan 1 800 euroa enemmän kuin kuusipykäläisestä manuaalista. Selvitystemme mukaan nuo eurot eivät ole hukkaan heitettyjä, sillä DSG-vaihteistolla varustetut Golfit ovat autoliikkeissä selvästi kysytympiä kuin perinteisesti kepitettävät yksilöt.

Golfin sisustus on testin jäljiltä siivoton ja kesärenkaatkin aika finaalissa, mutta muuten auton kunnossa ei ole juuri huomautettavaa.

Lasit ja maalipinta

Taivaansininen maalipinta on hyvässä kunnossa – keulassa on vain muutama pikkuruinen kiveniskemä. Tuulilasi on säästynyt nastoilta ja lentokiviltä: ei halkeamia.

Moottori

TSI-moottori on ehkä Golfin paras osa – varsinkin DSG-vaihteiston pariksi paketoituna. Ahdettu 1,4-litrainen vetää erittäin hyvin jo alhaalta lähtien, joten kierrätystä ei tarvitse harrastaa. Moottori kuluttaa sen verran öljyä, että 30 000 kilometrin huoltovälin loppupuolella oli pakko kaataa puoli litraa lisää liukastetta.

Sisustus

Istuinten ja lattian mustanharmaa verhoilukangas kestää hyvin jopa lasten kurahousurumbaa. Sisätilat ovat testin lopussa melkein kaatopaikkakunnossa, mutta imurointi ja rättisulkeiset palauttavat yleisilmeen lähes uudenveroiseksi. Vaihdekepin hahlon kromikoriste kerää jatkuvasti rumia sormenjälkiä.

Kori

Ovet ja luukut toimivat moitteetta. Helmat on suojattu kivisuihkulta paksulla muovikalvolla, mikä on erinomainen asia. Isommilta tärskyiltä muovit eivät pelasta – oikeanpuoleisen kynnyskotelon takapää on kolautettu kantoon tai muuhun puolikovaan esteeseen. Muistona testikuljettajan toheloinnista pellissä on iso mutta pyöreämuotoinen painuma.

Renkaat

Oikealla edessä pyörivän kesärenkaan vanteessa on iso painuma, joka on taitanut syntyä samassa yhteydessä kuin kynnyskotelon kolhu. Kesärenkaat ovat lopussa. Pintaa on edessä jäljellä vain 3–4 mm. Talvirenkaat ovat lähes uudenveroiset.

Alusta

Korissa ei ole ruostetta, ja alusta on muutenkin siistissä kunnossa. Etupään massiivinen apurunko on säästynyt pohjakosketuksilta, vaikka se näyttää silmämääräisesti kovin alastomalta ja aralta.

Jarrut ja jousitus

Jarrupalat ja -levyt ovat hyvässä kunnossa. Paloissa on vielä sopivasti pintaa jäljellä. Iskunvaimentimissa ei ole vuotojälkiä, eikä alustasta kuulu ylimääräisiä ääniä.

Voimansiirto

DSG-vaihteisto toimii optimaalisesti lähes kaikissa ajotilanteissa. Risteyksissä ja vastaavassa katkoajossa laatikko valitsee kuitenkin joskus liian pienen vaihteen, mikä johtaa turhaan ryntäilyyn ja nykimiseen. Ei vuotoja.