Kia Ceediin korkeammat paineet

Kian tiedotus lähetti meille seuraavan viestin:

Kia Motors Europe on suorittanut testituloksenne pohjalta täyden tutkinnan Kia cee'd SW:n rengaspainesuosituksista. Tulokset osoittavat, että Kia cee'd SW:n rengaspainesuositukset kuormattuna ovat todellakin pielessä.

On selvinnyt, että Kian R&D on tehnyt suosituksen korkeammista paineista (kuormitettuna) KMC:lle jo kesäkuussa 2006. Jostain syystä suositukset eivät ole siirtyneet Zilinan tehtaan materiaaleihin. Kyseessä on selkeä ja vakava virhe, joka tullaan korjaamaan välittömästi. Jatkotoimenpiteet ovat KME:llä nyt keskustelun ja suunnittelun alla.

Havaitsemanne virhe koskettaa koko Kia cee'd-mallistoa. Oikeat rengaspainesuositukset kuormattuna Kia cee'd -mallistoon ovat 2.4 edessä ja 2.9 takana.

Rankka koe paljastaa virheet

Tuulilasin väistökoe ajetaan siten, että kumikartioilla 3 m levyiseksi rajattu ajoreitti siirtyy 15 metrin matkalla 3 m vasemmalle. Täällä se jatkuu 20 m suoraan, jonka jälkeen jälleen siirrytään 15 m matkalla alkuperäiselle ajolinjalle.

Kokeen hankalin vaihe on palaaminen alkuperäiselle ajolinjalle. Koe ajetaan noin 90-100 km/h nopeudella, ja käännyttäessä suoran osuuden päätteeksi oikealle auto kallistuu voimakkaasti vasemmalle. Kun tämän jälkeen auto oikaistaan, keskipakovoima kallistaa autoa oikealle. Kun kori on vielä alkuvaiheessa kallistuneena vasemmalle, heilahdusliike on todella voimakas. Tämä saa auton painon nojaamaan voimakkaasti oikeaan takapyörään. Juuri tässä vaiheessa auto yleensä ryöstäytyy luistoon eli "karkaa käsistä".

Jos takarenkaiden paine on riittämätön, rengas vääntyy liiaksi, eikä se ota tiehen kulutuspinnallaan, vaan renkaan kylki taipuu tiehen kiinni. Sitä ei ole suunniteltu pitämään, joten pito heikkenee oleellisesti.

Takapyöräluiston voi aiheuttaa myös puutteellinen iskunvaimennus. Iskun- tai oikeammin heilahduksenvaimentimien tehtävä on hidastaa jousituksen liikkeitä nimenomaan ulosjoustotilanteissa. Liian heikko vaimennus saa auton heilahtamaan liian voimakkaasti myös sivusuunnassa tällaisessa väistötilanteessa.

Jos auto heilahtaa niin paljon, että takajousitus lyö pohjaan eli rajoitinkumeihin, tästä saattaa aiheutua niin voimakas tärskähdys, että ulkokaarroksen puoleinen pyörä alkaakin pomppia. Tällöin sen sivuttaissuuntainen pito häviää, ja auto lähtee äkilliseen luistoon.

Kerran 80-luvulla meiltä kaatui yksi auto tästä syystä. Auto lähti luistoon ja poistui asfaltilta etuviistoon vasemmalle. Kuljettajan virhe oli, että hän yritti ohjata takaisin radalle, jolloin auto lähti nurmettuneella hiekkapinnalla sivuluistoon. Luistavat pyörät uppoutuivat hiekkaan, ja auto kierähti katon kautta ympäri. Jos kuljettaja olisi tajunnut antaa auton jatkaa matkaansa sinne etuviistoon, ongelmia ei olisi tullut.

Takana yleensä liian pienet paineet

Kian ongelmat liittyivät nimenomaan takarenkaiden paineisiin. Liian pienet rengaspaineet ovat valitettavan yleisiä autoissa.

Pienillä paineilla etsitään yleensä mukavuutta. Varsinkin matalaprofiilisten renkaiden yleistyminen saa tienpinnan epätasaisuudet johtumaan koriin turhan herkästi. Tätä ulkonäkösyiden aikaansaamaa ongelma ayritetään usien korjata matalilla paineilla.

Ääritilanteiden varalta takarenkaissa pitäisi kuitenkin aina olla reilut paineet. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että takarenkaissa pitäisi aina olla vähintään yhtä paljon ilmaa kuin eturenkaissa. Ääritilanteeseen joutumista taas ei voi koskaan tietää etukäteen - paitsi jos ollaan ajamassa väistökoetta lentokentällä!

Farmariauto on erityisen herkkä väärille paineille kuormattuna. Yleensä farmarimalli on tavallista mallia pitempi, ja lisäpituus sijoittuu auton taakse, taka-akselin takapuolelle. Tavaratilan takaosaan sijoitettu kuorma muuttaa auton ajokäytöstä merkittävästi, jousitus alkaa heijata enemmän ylös ja alas, ja myös sivusuunnassa peräpaino lisää heilahtelua.

Julkisuudessa näkee edelleen jopa monissa opaskirjoissa väärrä tietoa rengaspaineiden vaikutuksesta renkaiden kulumiseen. Korkeat rengaspaineet eivät saa nykyaikaisia renkaita kulumaan keskeltä, vaikka kaikenlaiset oppaat niin väittäisivätkin. Tämä piti paikkansa 60-luvulla ristikudosrenkaiden aikaan, mutta nykyaikaisen teräsvyörenkaan kulutuspinnan alla oleva jäykkä teräsvyö pitää kulutuspinnan suorana paineesta riippumatta.

Korkeampi paine siis hieman heikentää ajomukavuutta, mutta se pienentää renkaan kulumista ja vierintävastusta, eli siis polttonesteen kulutusta. Tästä syystä monissa autoissa onkin rengaspaineita nostettu kautta linjan huomattavasti korkeammiksi.

Sama ongelma Hyundaissa?

Hyundai i30 on teknisesti yhtäläinen Kia Ceedin kanssa. Myös i30:n rengaspainesuositukset kuormattuna ovat aivan samat kuin Ceedissä, edessä ja takana 2,2.

Jos painesuositusten pielessä oleminen on ollut tiedossa jo vuonna 2006, kuten Kia Motors Finland kertoo, tiedonkulku ei ole takkuillut pelkästään Korean ja Slovakiassa sijaitsevan Zilinan tehtaan välillä. Hyundait on toistaiseksi näet valmistettu Koreassa. Katkos tiedonkulussa lieneekin aivan viestiketjun alussa.

Hyundai i30 ei osallistunut vertailuumme, mutta teknisen samanlaisuuden perusteella on syytä pelätä, että myös Hyundain farkulla saattaa olla sama ongelma ääritilanteessa. Odottelemme vastaavaa postia myös Hyundain maahantuojalta.

Sinänsä kyseessä on niin vakava ongelma, että Kian pitäisi pikimmiten ilmoittaa asiasta kaikille Ceed-mallien käyttäjille. Saattaahan Suomessa olla sellaisiakin Kia Ceedin käyttäjiä, jotka eivät saa tätä tietoa Tuulilasi nettisivuilta!

Tapio Ketonen