Erilaiset kilometrikorvaukset
Liikenneministeri Merja Kyllönen ehdottaa Helsingin Sanomien artikkelissa (10.11.2011) kilometrikorvausten alentamista sekä korvauksen suuruuden sitomista joukkoliikenneyhteyksiin. Samaan aikaan hallitus on korottamassa kaikkia autoilun veroja. Ajatus ei ottanut suuremmin tulta. Autoliitto muistutti, miksi kilometrikorvauksia ylipäätään maksetaan. Peruste on se, että kilometrikorvaus korvaa oman auton käytöstä aiheutuvia kustannuksia.
Ihmisten tarve liikkua ja esimerkiksi kuljettaa tavaroita työajossa on yksilöllistä. Helsingin Sanomien mukaan liikenneministeri Merja Kyllönen haluaa vähentää henkilöauton käyttöä Suomessa muun muassa remontoimalla kilometrikorvausjärjestelmän. Kyllönen ehdottaa kilometrikorvauksen tason alentamista niillä alueilla, joilla on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Ehdotuksen mukaan Helsingistä Tampereelle tehtävästä työmatkasta pitäisi saada pienempää kilometrikorvausta kuin matkasta Kittilästä Ivaloon. Autoliitto on ihmeissään liikenneministerin ehdotuksesta.

”Kuka määrittelisi mahdollisuuden käyttää joukkoliikennettä? Jos mennään Helsingin keskustasta Tampereen keskustaan, juna on erinomainen vaihtoehto ja sitä myös paljon käytetään. Entäpä, kun myyntimiehen täytyy käydä päivän aikana viidessä eri paikassa eri puolilla Tampereen kaupungin aluetta ja kuljettaa mukanaan vielä tavaraakin?” Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen kysyy.
”Voiko virkamieskoneisto määritellä yksittäisten työntekijöiden tarpeen oman auton käytölle? Kyllä vapailla markkinoilla toimivat yritykset määrittelevät nykyisinkin niille kokonaistaloudellisimman ja -tehokkaimman tavan henkilökuntansa liikkumiseen. Ei siihen tarvita ylimääräistä byrokratiaa.”

On totta, että eri tahot ottavat kilometrikorvauksen aika ajoin esille, ja sen suuruutta arvostellaan. Korvaus perustuu kuitenkin vuosittain todennettuihin ja laskettuihin autoilun kustannuksiin. Korvaus on verottajan arvio todellisista kustannuksista,. Se ei siis ole verotettavaa palkkaa, vaan korvaus. Autosta aiheutuu runsaasti muitakin menoeriä kuin pelkät polttoainekulut. Arvio korvauksen "kannattavuudesta" pitää tietysti tehdä todelliset kustannukset huomioon ottaen. Siihen ei pelkkä polttoainekulutuksen mukainen korvaus tietenkään riitä.
Lisäksi kannattaa muistaa, että monet yritykset edellyttävät työntekijän hankkivan itse auton. Kilometrikorvaus peittää auton hankinnan ja käytön kustannuksia siltä osin, kun on kyse työn aiheuttamista ajomatkoista omalla autolla. Matka kotoa työpaikalle ja takaisin kotiin ei ole kilometrikorvattua ajoa. Korvauskohteena ovat vain työmatkat.
”Hallitus on juuri korottamassa kaikkia autoilun veroja eli uuden auton hankinnasta rankaisevaa autoveroa, auton omistamisesta veloitettavaa ajoneuvoveroa sekä suoraan käytön kustannuksia nostavaa polttoaineveroa. Onkin hyvin erikoista, että samaan aikaan hallituksen ministeri ehdottaa kilometrikorvausten alentamista”, Tolvanen toteaa.
Ilmaiset bussiliput
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) ehdotti 13.11.2011 Helsingin Sanomissa ilmaista joukkoliikennettä kaikille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Kyllösen mielestä henkilöautoilun lisääntyminen on etenkin Helsingin seudulla iso ongelma. "Autoiluun opitaan jo nuorena, ja opituista tavoista voi vanhemmiten olla hankala päästä eroon".

Ministeri haluaisi lapset ja nuoret pois vanhempiensa autoista. Keinoksi hän ehdottaa ilmaista joukkoliikennettä alle 18-vuotiaille. Vaikka ehdotus koskee koko Suomea, erityisen mielekäs se olisi kaupungeissa, joissa julkinen liikenne on varteenotettava vaihtoehto.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) toiminta-alueella 7-16 vuotiaiden lipuista kertyy vuodessa 16 miljoonaa euroa, kertoo Helsingin Sanomat haastattelema HSL:n matkustajapalveluista vastaavaa Pirkko Lento. Hän haluaisi tuon matkalipputulon jatkossakin HSL:lle, vaiika sitten valtion maksamana.
Olennaisempaa on ehkä kuitenkin Lennon arvion ilmaisen bussilipun seurauksista: Nuoret tekevät yli puolet matkoistaan pyörällä tai kävellen. Ilmainen bussilippu todennäköisesti vähentäisi kävelyä ja pyöräilyä.
Kielletäisiinkö mopoauto?
Ministeri Kyllönen, joka on antanut tiedot autoilustaan (Renault Clio 1.9 D vm 1999) ei ilmeisesti ole kovin innokas oman autonsa käyttäjä. Cliostaan hän on todennut "laiskempaa kulkijaa saa etsiä, eli ei kiireisille". Havainto perustuu omakohtaiseen kokemukseen.
Arvioidessaan yksityisautojen käyttöä, sen syitä sekä julkisen liikenteen tarjoamia mahdollisuuksia ministeri tekee kyllä arviointivirheitä. Eivät ihmiset hanki autoja ansaitakseen kilometrikorvauksilla. Eikä ihmisestä tule yksityisauton käyttäjää, vaikka hän istuisi jopa yksityisauton etupenkillä bussikyydin sijasta.
Henkilöauton tarjoamien erilaisten "hyötyjen" ja "haittojen" puntarointi näyttää viittaavat siihen, että hyötyjä on nousevista justannuksista huolimatta vielä toistaiseksi enemmän. Mutta ehkä liikenneministeriössä ollaan tekemässä urakalla töitä, jotta tuo tilanne saataisiin muuttumaan julkisen liikenteen - ja varsinkin junaliikenteen eduksi.
Jos ministeri on aidosti huolissaan oppimisvaikutuksista, joita nuoret saavat yksityisautojen takapenkillä matkustaessaan, kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, kuinka oman auton käyttöön harjaannutaan. Suomessa jo 15 vuotta täyttänyt henkilö saa ajaa autolta näyttävää mopoautoa. Siihen vaaditaan onneksi M-luokan ajokortti.
Hyvin monia nuoria kiinnostaa mopoauto, moposkootteri, mönkijä tai traktori. Kaikki nämä ajoneuvot antavat kokemuksia liikkumisen vapaudesta ja tarjoavat "esileikkiä" vauhdin hurmasta (max 45 km/h mopoilla ja mopoautoilla). Nämä kokemukset ennakoivat henkilöauton ajokortin hankkimista.
Onnistuisiko vierotus yksityisautojen käyttämisestä, jos kieltäisimme mopoautot? Vai pitäisikö niille asettaa autovero? Vai pitäisikö autokoulussa ajokorttia suorittavien matkustaa valvotuissa olosuhteissa vaikkapa 40 tuntia joukkoliikennevälineissä, ennenkuin ajokortti heltiää?

esim. Honda Civic
Tilaa uutissyöte Tuulilasin aihealueesta.
Kommentit
12 kommenttiaHävettää poliitikkojemme puolesta, kun ovat ko naishenkilön valinneet liikenneministeriksi.
Eikö oikeasti löytynyt pätevämpää henkilöä virkaan?
Jos nyt joku pitää tämän liikenneministerin henkseleistä kiinni, ettei se pääse liiaksi pätemään ideologiassaan, niin pliis, molemmin käsin kiinni!
Ei siitä mitään tule, että meidän kaikkien pitäisi asua "neukkukuutioissa" kaupunki kolhooseissa, että voisimme kaikki käyttää joukkoliikennettä.
Voi taivas kuinka vähällä järjellä pääsee liikenneministeriksi. Nyt voidaan päätellä ettei ainakaan tieliikenne infda kehity seuraavan neljän vuoden aikana, rataliikenne voi vähän kehittyäkin.
Voi taivas miten tarkoituksenhakuinen juttu lehdeltä ,joka elää yksityisautoilulla... Olisko helpomapaa vaikka ampua kaloja tynnyristä.
Tuulilasin toimittaja lienee ns. "henkinen persu" :) tosin eipä ministerikään älyn jättiläiseltä vaikuta mutta kiintiönaiseksihan se lieneekin valittu, kiltti tyttö tekee mitä käsketään mutta on vielä oppimatta nuo oman vallan rajat.
Mistähän ne rahat tähänkin,kun kukaan ei halua maksaa mistään pätkääkään veroja,vaan syö mieluummin vaikka matoja? Ai niin! Helinä Keijuhan se taikookin verottoman yhteiskunnan! Olinpa tyhmä!
Tuulilasi -lehti on erittäin vankka yksityisautoilijoiden puolustajien viestinviejä ja sanansaattaja. Siksi kaikki toimenpiteet tai toimenpide-ehdotukset jotka heikentävät yksityisautoilijoiden asemaa ovat tietysti lehden mukaan tuomittavia. Kannattaa pitää se mielessä kun lukee Tuulilasia tai autolehtiä yleensä.
Aika mielenkiintoista. Tuttu kaveri sanoi, että kilometrikorvauksia ei saa vähentää, kun nykyiselläänkin tuo kilometrikorvaus on alakanttiin. Autoilun kulut ovat kovat. Sama kaveri puolusti myös henkilöaitolla noin 170 km/h:n matkan ajoa Hesan keskustaan sillä, että hän yksinkin ajaen pääsee autolla halvemmalla kuin esiim. bussilla.
Lasketaas nyt. Oma auto kilometrikorvausten mukaan 0,46 €/km x 170 km= 78,2 € Bussilla matkan hinta noin 27 £
Kaveri sovittelee hienosti juttunsa!
Turhaa autoilua kannattaa kyllä vähentää. Meillä oli aikoinaan työpaikolla sellainen matkustusohje, että matkat oli hoidettava julkisilla, jos niillä kulkeminen onnistui hyvin. Jos matka-ajasta tuli julkisilla huomattavasti pidempi tai matkasta muuten hankalampi niin voi mennä myös omalla autolla. Nykyisin ei tällaista ohjetta enää ole. Osa työkavereista käyttää nytkin julkisia, osa tykkää niin omasta autosta, ettei siitä luovu, vaikka julkisilla pääsisi hyvin.
Aika mielenkiintoista. Tuttu kaveri sanoi, että kilometrikorvauksia ei saa vähentää, kun nykyiselläänkin tuo kilometrikorvaus on alakanttiin. Autoilun kulut ovat kovat. Sama kaveri puolusti myös henkilöaitolla noin 170 km/h:n matkan ajoa Hesan keskustaan sillä, että hän yksinkin ajaen pääsee autolla halvemmalla kuin esiim. bussilla.
Lasketaas nyt. Oma auto kilometrikorvausten mukaan 0,46 €/km x 170 km= 78,2 € Bussilla matkan hinta noin 27 £
Kaveri sovittelee hienosti juttunsa!
Turhaa autoilua kannattaa kyllä vähentää. Meillä oli aikoinaan työpaikolla sellainen matkustusohje, että matkat oli hoidettava julkisilla, jos niillä kulkeminen onnistui hyvin. Jos matka-ajasta tuli julkisilla huomattavasti pidempi tai matkasta muuten hankalampi niin voi mennä myös omalla autolla. Nykyisin ei tällaista ohjetta enää ole. Osa työkavereista käyttää nytkin julkisia, osa tykkää niin omasta autosta, ettei siitä luovu, vaikka julkisilla pääsisi hyvin.
Verottajan mielestä julkisella liikenteellä voi hyvin kulkea jos odotusaika ei nouse 2 tuntia suuremmaksi. Siinä ajassa mikä minulta menee sellaiselle bussipysäkille kävellessä jolta kulkee bussi tarpeeksi aikaisin töihin, olen jo ajanut autolla työpaikalle asti. Ajansäästö on niin huomattava että bussilla ei ole mitään järkeä kulkea. En edes asu missään korvessa vaan aivan kaupunkialueella ja työpaikka on toisella puolen kaupunkia.
Julkinen liikenne ei kertakaikkiaan toimi vuorotyöläiselle, lisäksi henkilöauton kuljetuskyky ja palvelutaso on voittamaton, sillä pääsee esim. kauppaan milloin tahansa ja voi tuoda ostokset nopeasti kaupasta kotiin. Bussia odotellessa ja kesällä auringon hornaksi korventamassa bussissa kylmäketju katkeaa takuuvarmasti.