Lämmitys, tuuletus ja ilmastointi

Auton käyttöohjekirja antaa tietoa lämmitykseen, tuuletukseen ja ilmastointiin liittyvien laitteiden käytöstä. Seuraavassa on koottu yleisimpiä näkökohtia ja vinkkejä.

Näkeminen erityisesti kuljettajan paikalta kaikkiin mahdollisiin suuntiin on turvallisen ajon edellytys. Ikkunoiden ja ulkopeilien lämmitys on siis tärkeä turvallisuustekijä. Myös auton oikea sisälämpötila luo mukavuuden ohella turvallisuutta. Näkyvyyden lisäksi sopiva lämpötila pitää yllä vireyttä.

Mukavuutta lisää sekin, että autossa ei tarvitse pitää ulkovaatteita. Näin turvavyöt voidaan pitää kireämmällä. Myös turvaistuinikäisillä on mukavammat oltavat. Ja jos auto tekee tenän esimerkiksi kovalla pakkasella, kunnollinen ulkovaatetus on tarpeen.

Ilmaa oikeisiin paikkoihin

Ilmavirran suuntaamista kannattaa harjoitella. Automatiikka hoitaa hommansa, mutta kuljettaja voi itse vaikuttaa ikkunoiden ja sisätilojen lämmitykseen. Esimerkiksi ns. alijäähtyneen sateen iskiessä tuulilasin pinnalle muodostuu hetkessä jäinen kalvo, jota pyyhkimet eivät pysty poistamaan.

Suuntaamalla lämmitystä ja puhallusta ajoissa tuulilasille pysyy ainakin sen alaosa pyyhkimien avustuksella yleensä sen verran auki, ettei kuljettaja menetä näkyvyyttä. Jos tuulilasi on sähköisesti lämmitettävä, se säilyy riittävän sulana myös jäätävässä sateessa.

Kun kovalla pakkasella lähtee täysin jäähtyneellä autolla liikkeelle, kannattaa kuskin puoleista ikkunaa pitää raollaan, jotta ensimmäiset hengityshuurut kulkeutuvat ulos. Tämä auttaa yleensä niin paljon, ettei kuljettajan viereiseen lasiin ehdi kertyä huurretta.

Sisäilman kierrätystä on käytettävä fiksusti ja lyhytaikaisesti – muuten tuloksena on ikkunoiden huurtuminen umpeen. Myös turhan kosteuden kertymistä autoon pitää välttää. Sen vuoksi konepellin ja tuulilasin ilmanottoaukoista pitää poistaa lumi ja jää tai syksyn lehdet.

Kengätkin kannattaa kopistella lumesta ennen autoon nousua. Matkustamon lämmetessä lattiamatoille kertyvä sulamisvesi tiivistää höyryä ikkunapinnoille.

Ilmastoinnin käyttö

Kun ilmastointi on kytketty päälle, laskee matkustamon lämpötilan lisäksi myös ilman kosteus. Se lisää mukavuutta kostealla säällä ja estää lasien huurtumista.

Ilmastointi toimii yleisohjeen mukaan paremmin, kun ikkunat ovat kiinni. Jos auto on ollut pitkään auringossa, kannattaa avata ensin ikkunoita ja päästää kuumaa ilmaa ulos. Näin auto viilenee nopeammin.

Ilmastointia on hyvä käyttää ainakin kerran kuukaudessa laitteiston sisäosien voitelemiseksi. Ennen säiden lämpenemistä laite kannattaa tarkistuttaa. Jos jäähdytysnestettä on liian vähän, ilmastoinnin teho heikkenee. Ilmastointia käytettäessä tuuletusventtiileistä voi tulla sumua. Kyse ei ole viasta, vaan kostean ilman nopeasta jäähtymisestä.

Ilmastointia on turha käyttää, jos sitä ei todella tarvita. Esimerkiksi VW Golfin kokoisessa autossa ilmastointi merkitsee noin puolen litran kulutuslisää sadalla kilometrillä.

Hyvin monen auton varustukseen kuuluu raitisilmasuodatin, joka pitää sisäilman myös astmaatikolle sopivana. Auton ohjekirja antaa vinkkejä suodattimen hoitamisesta, kuten myös ilmastointilaitteen huollosta.

Moottorin esilämmitys

Auton säilytyspaikka kannattaa ottaa huomioon. Kunnolla hoidettu auto pärjää hyvin paljaan taivaan alla. Vaivoina ovat lähinnä lumen harjaus, huurteen poisto ikkunoista ja auton pyörien taakse paakkuuntuva sohjo, joka pahimmillaan estää pyörien kääntymisen.

Autotalli, jossa auto ei sula ja kuivu kunnolla, saattaa olla auton rakenteille haitallinen. Huomattavasti parempi vaihtoehto on autokatos. Myös siinä auton ikkunat pysyvät erittäin hyvin huurteettomina.

Lohkolämmitintä kannattaa käyttää alle viiden plusasteen lämpötiloissa. Tämä säästää moottoria ja vähentää polttonesteen kulutusta. Lisäksi sisätilat lämpiävät huomattavasti nopeammin. Lohkolämmittimen käyttöaika vaihtelee ulkolämpötilasta riippuen puolesta tunnista kahteen tuntiin. Auton sisällä käytettävien säteilylämmittimien käyttöajaksi suositellaan 1–3 tuntia.

Jos auto käynnistetään kylmänä kolme kertaa päivässä, voi lohkolämmittimen käyttäjä säästää talvikaudella Motivan laskelmien mukaan lähes 100 euroa. Jokainen kylmäkäynnistys lisää polttonesteen kulutusta 1,5 desilitraa.

Kovalla pakkasella kylmän moottorin häkä- ja hiilivetypäästöt ovat kahden ensimmäisen kilometrin aikana lähes satakertaiset esilämmitettyyn moottoriin verrattuna.

Tapani Iivari, kuvat Anssi Kienanen
Lehdessä 3/2006