Mazda 6 kestotestissä

Loppuarvostelu: Mazda 6 Sport Wagon 2.0TD Elegance

Kuutonen aloitti kestotestitaipaleensa huhtikuussa 2008. Vaihteiden välityksiä kritisoitiin heti kärkeen: 80 km/h kuutosvaihteella on tuskan rajoilla. Myös ohjauksen vetelystä ja alustan kovuudesta tuli sapiskaa. Muutaman kymmenen kilometrin ajon jälkeen kovaan alustaan tottuu ja kovuus kääntyy urheilullisuudeksi. Urissa vetely kiihdytysten yhteydessä kuuluu ikään kuin pakettiin.

Alkukeväällä ohjaamoon pöllähteli muutamaan otteeseen dieselin katkua liikennevaloihin pysäytettäessä. Ilmiö meni auton tuoreuden piikkiin, sillä uusissa autoissa noita odöörejä riittää.

Alkuryöpytyksessä Kuutonen sai myös kehuja. Tilojen muunneltavuuden helppoutta ihasteltiin laajasti. Osa kuljettajista tosin karsasti automaattista tavaratilan peitettä. Sen irrottamiseen ei kuulemma tule lähdettyä ihan vähällä: ”Hattuhyllyhässäkkään en uskaltanut vielä paneutua”. Peite toimii normaalikäytössä vaivatta ja kertairrotuksen jälkeen homma ei jännitä lainkaan. Mikä parasta, peitteelle on säilytyspaikka tavaratilan pohjaverhoilun alla.

Takaluukun sulkeminen ja avaaminen vaatii melkoisesti voimaa sekä näppäryyttä. Monesti luukkua pitää paukutella toistuvasti, ennen kuin avoimista räppänöistä varoittava merkkivalo kojetaulussa suostuu sammumaan. Työ opettaa kuitenkin tekijäänsä, ja luukun oppii pian sulkemaan loppukiihdytyksen säestyksellä, tai takalasista painamalla.

Lähes parimetrinen kuljettaja moitti etuistuimen tarjoamaa reisitukea heikommaksi kuin kilpailijoilla. Muita haukkuja ei ole tullut, sillä istuin sopii muodoltaan ja tukevuudeltaan mainiosti erikokoisille kuljettajille.

Kytkimen raskaus ja vaihteenvalitsimen kankeat liikkeet ovat kirvoittaneet muutaman moitteen. Voimansiirto ei ole notkistunut käytössä, niin kuin ei tavaratilan luukkukaan. Toisaalta ovia on kehuttu ihastuttavan kevyesti sulkeutuviksi.

Farkku-Kuutonen ei tunnu jättimöhköltä, ja sen äärimittojen arvioiminen on helppoa, vaikka takanäkyvyys onkin hieman vaatimaton.

Kuutosen arvonalennus on tuntuva. Ilmiölle voi etsiä selityksiä Mazdan markkinointitaktiikasta.

Arvonalennukselle löytyy kaksi pääsyytä. Ensinnäkin dieselin sai Kestotestin lopetusaikaan bensamallin hinnalla. Kestotestin aloitusaikaan kaksilitrainen bensamalli oli kaksilitraista dieseliä 1 600 euroa edullisempi. Tuo alennus hinnassa tuntuu siis myös käytettyjen markkinoilla, vaikka uutena malleilla onkin ollut tuntuva hintaero.

Myös Mazdan business-hinnasto nakertaa Kuutosen jälleenmyyntiarvoa. Kestotestimme läpi seikkaillutta farkku-Kuutosta vastaava uusi auto maksaa business-hinnastossa 28 994,04 euroa. Miksi ostaa auto tavallisen hinnaston hinnalla, jos sen voi hankkia business-hinnastosta edullisemmin?

Kestotestin loppukunto

Kuutonen selvitti Kestotestin vähin kolhuin ja kulumin. Maalipinnassa on muutama pieni jälki, mutta muuten farkku on hyvässä iskussa

Kori

Kori on kunnossa, eikä siitä kuulu ylimääräisiä natinoita. Ovet sulkeutuvat ja aukeavat kevyesti. Kuljettajan oven ulkolaitaan on tullut jossain vaiheessa pieniä nirhaumia. Takaluukku vaatii reilua voimankäyttöä.

Moottori

Moottori on moitteettomassa kunnossa, eikä vuoda öljyä. Ajoittain vaivanneet pienet nykäykset johtunevat hiukkassuodattimen toiminnasta. Öljy ei ole vähentynyt huoltovälillä, vaan sitä tulee lisää juuri tuon hiukkastenpolttotoiminnon takia. Mittatikussa on erillinen ylämerkki, jonka yli öljymäärää ei saa päästää.

Sisustus

Musta sisustus on helppo pitää puhtaana. Verhoilumateriaali tuntuu kestävän hyvin kulutusta, sillä se ei ole nukkaantunut. Pieni kauneusvirhe löytyy kuljettajan penkin verhoilusta: se on painunut hieman kurttuun selkänojan puolivälistä. Tavaratilan muovinen matto on hyvä varuste. Näin lattiaverhoilu on pysynyt puhtaana.

Lasit ja maalipinta

Takalasin pyyhin viuhtoo sitä käynnistettäessä aina kaksi kertaa, mutta lasi on kestänyt tämän naarmuuntumatta. Konepellissä on muutamia mitättömiä kiveniskujälkiä. Kuljettajan oviaukossa on pieni naarmu ja painauma. Myös suojaamattoman takapuskurin päällä ja etuhelman oikeassa nurkassa on kosketusjälkiä.

Renkaat

Ruudikas moottori kuluttaa vetävien pyörien renkaita. Kesärenkaissa urasyvyys on edessä 5,3–5,5 mm. Takarenkaat ovat päässeet vähemmällä: urasyvyydet 7,0–6,3 mm. Neljästä nastasta on katkennut kovametallikärki, muutoin nastat ovat pysyneet hyvin paikoillaan.

Alusta

Auton alla ei ole mainittavia osumia. Etuhelmassa olevissa pienissä roiskekumeissa on muutamia nirhaumajälkiä ja oikeanpuoleinen kumi on irronnut yhdestä kiinnikkeestään. Ruostetta alustassa ei ole havaittavissa. Polttoainekäyttöisen lisälämmittimen jälkiasennettu pakoputki on paikallaan tukevasti.

Jarrut ja jousitus

Jarruissa ei ole moittimista. Paksulla lumella jarrutusmatkat venähtävät pitkiksi kuten ABS-jarruilla on tapana. Jämäkkä jousitus on terävässä iskussa ja kantaa suuremmankin kuorman moitteetta.

Voimansiirto

Kakkonen tuntui jo alkuun kytkeytyvän hieman takellellen. Tilanne ei ole muuttunut kilometrien myötä. Pykälä kanittaa yhä, eritoten kylmillä keleillä. Voiteluaineet ovat pysyneet omilla paikoillaan niin vetopyörästössä, vaihdelaatikossa kuin vetonivelissäkin.