Miksi Peugeot-maahantuonti siirtyi Veholle?

S-ryhmän liiketoimintajohtaja Antti Sippola johtaa myös autokauppaa. Tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin tänään SOK:n pääkonttorissa Helsingissä kerrottiin syistä, miksi S-ryhmä oli päättänyt myydä Peugeotin maahantuontitoimintaa harjoittavan Maan Auto Oy:n koko osakekannan Veholle.

Paikalla olivat S-ryhmän pääjohtajan varamies  ja liiketoimintojen johtaja Antti Sippola, Veho Oy Ab:n toimitusjohtaja Jan-Martin Börman sekä Maan Auto Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tikka.

Miksi S-ryhmä luopui autokauppansa kannattavasta osasta?

SOK myy Maan Auto Oy:n Veholle. Kauppaan kuuluu Peugeot maahantuontitoiminta sekä maahantuontitoiminnot Hangossa. Maan Auton henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä Vehon palvelukseen. Maan Auton toimitusjohtajana jatkaa Vesa Tikka.

Järjestely käynnistyy 1.5.2010 edellyttäen, että kilpailuvirasto hyväksyy kaupan. Nykyiset Peugeot-jälleenmyyjät jatkavat toimintaansa normaalisti voimassaolevien sopimusten mukaisesti.

Peugeot-merkin vähittäismyynnistä S-ryhmän omistama Automaa on vastannut hieman vajaasta 50 %:sta ja 10 alueosuuskauppaa  (noin 25 %) . Lisäksi usealla alueosuuskaupalla on ollut Peugeotin jälleenmyyntisopimus.

Antti Sippolan mukaan S-ryhmän liiketoimintaan ei istu se, että autotehdas haluaa autojen jälleenmyyjäverkoston olevan hajonnut useille yrityksille. S-ryhmässä hankintatoimen perusteet lähtee siitä, että myös vähittäismyynti on ketjun omissa käsissä. Autoteollisuuden näköala ja S-ryhmän tapa kehittää verkostoaan ovat näin ollen ristiriidassa keskenään.

Nyt S-ryhmä haluaa keskittyä autojen vähittäiskauppaan sekä huolto- ja varaosatoimintaan. Se luopuu autojen maahantuontitoiminnasta, varastoinnista ja tukkutoiminnasta.

S-ryhmässä keskitytään tuottamaan palveluja pääasiassa asiakasomistajille. Tätä varten kevään aikana S-ryhmään perustetaan sen rakenteen mukaisesti ketjuohjausyksikkö. Sen toiminnan käynnistämistä on valmisteltu parin vuoden ajan. Kilpailukyvyn perusteita on tutkittu. Autokaupan toimintamallia on konseptoitu.

Maahantuontitoimintojen myyminen on vaatinut Sippolan mukaan ”aika paljon etukäteisvalmistelua”. Sen ensimmäinen vaihe oli joukko yritysostoja muutama vuosi sitten sekä maahantuontitoiminnoista luopuminen Baltian maissa. Sen jälkeen eriytettiin maahantuontitoiminnot omaksi liiketoimintayksiköksi,. Näin myös taseiden osalta Maan Auto Oy saatiin erilliseksi Automaa Oy:stä.

Sippola perusteli Maan Auton myymistä kiinnostavasti myös viittaamalla taantumaan ja autoverotuksen muutoksiin:” Taantuma on vaikuttanut autojen kysyntään,  mutta samanaikaisesti myös verotusmuutokset ovat vaikuttaneet autojen myyvyyteen ja elinkaariin”.  Viimeistä näkökohtaa ei avattu sen pitemmälle. Arvio on erikoinen siksi, että toistaiseksi toteutetut autoveromuutokset eivät Suomessa ole vaikuttaneet autojen elinkaariin. Oliko siis kysymys myös autoverotuksen edessä olevista muutoksista? Tätä asiaa ei tiedotustilaisuudessa käsitelty.

Kuka myi ja kuka osti?

Sippola kertoi,  että ””kauppaneuvottelut on käyty Oy Veho Ab:n kanssa. Halusimme maahantuojaksi suomalaisen yrityksen, joka on erikoistunut maahantuontitoimintaan, on riittävän suuri ja jonka toiminta tulee autotehtaalla hyväksytyksi”.

Kuvaus ei vastaa sitä, millä tavalla autojen maahantuontisopimukset on yleensä järjestetty. Automerkin maahantuontitoimintoja ei voi myydä kuin viikonlopun erikoistarjouksia supermarketissa. Avainasemassa on autotehdas. Sen päätös on ratkaiseva, kun järjestellään maahantuontia. Automerkin maahantuontisopimus ei ylipäätään ole kaupan.

EU:ssa vallitsevan autokauppaa koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen autotehtaan ja sen maahantuojayrityksen välisessä sopimuksessa on tarkoin määritelty, kuinka maahantuontisopimus irtisanotaan tai maahantuojaa vaihdetaan. Yleensä sopimuksen irtisanomisaika on kaksi vuotta. Itse maahantuontisopimus ei ole kauppatavaraa. Sen sijaan autotehtaan on korvattava ne markkinointiin tehdyt investoinnit, joita maahantuoja on tehnyt viimeisten 24 kuukauden aikana.

Myöhemmin Sippola kertoi, että Peugeot merkin liikearvon määrittely tehtiin yhdessä PSA:n kanssa.

Sippola ei kertonut tiedotustilaisuudessa, kuinka paljon rahaa kaupassa liikkui. Sen sijaan Vehon toimitusjohtaja Jan-Martin Börman kertoi, että tase on julkinen tieto. Sieltä on nähtävissä että rahaa liikkui noin  20 miljoonaa euroa, minkä lisäksi maksettiin tietty summa Peugeot-kannan liiketoimintamahdollisuudesta. Börmanin mukaan kauppasumma maksettiin käteisenä Vehon kassasta. Kauppa ei koske kiinteistöjä.

Peugeotin liiketoiminnan arvo on sidottu Maan Auton liikevaihtoon. Se taas on pudonnut jyrkästi parin viime vuoden aikana. Peugeotin markkinaosuus Suomessa on supistunut, ja myyntimäärät ovat pienentyneet erityisesti vuoden 2009 taantuman seurauksena.

S-ryhmä keskittyy autojen vähittäiskauppaan

Sippolan mukaan autokauppa istuu S-ryhmän vähittäiskauppatoimintaan hyvin. Kaikki autoiluun liittyvä kulutus edustaa noin neljännestä kuluttajien käyttämästä rahasta. S-ryhmällä on johtava asema polttonesteiden kaupassa. Huolto- ja varaosatoiminnot sopivat hyvin S-ryhmän liiketoimintaan. Kuluttajat ostavat sekä uusia että vaihtoautoja. Merkittävät rahasummat sekä jatkuva toisteisuus asiakastilanteissa sopivat S-ryhmän liiketoimintaan hyvin.

Jatkossa tarvitaan Sippolan mukaan lisäksi uusia tuotteita ja palveluja. Sellaisia ovat esimerkiksi  vakuutus- ja rahoituspalvelut.

”S-ryhmän autokauppa ei ole ollut tuloksekasta viime vuosina osittain omista tekemisistä johtuen ja osin alan vaihtuvista markkinatilanteista johtuen. Kun meille tyypilliset rakenneratkaisut viedään eteenpäin, S-ryhmä pääsee kehitysvauhtiin. Vuoden 2010 alku näyttää siltä, että S-ryhmän autokaupan tulos tulee merkittävästi kehittymään”.

Sippolan esittämät näkökulmat ovat varteenotettavia. Samat edut ovat olleet S-ryhmän käytettävissä jo yli 30 vuoden ajan. Miksi niitä ei ole saatu hyödynnettyä? Kun kysyin asiaa Sippolalta, hän myönsi, että osasyynä on ollut päätöksentekorakenne. Autokauppa ei ole ollut keskitetyn johdon alaista. Polttoainekauppa sen sijaan on. Voi kuitenkin kysyä, onko autokauppa luonteeltaan päivittäistavarakauppaa ja polttonesteiden myyntiä, vai onko sillä sittenkin merkittäviä eroavuuksia näiden kanssa. Ainakaan vaihtoautojen myyminen ei ole samanlaista kuin käytettyjen pullojen palauttaminen supermarketiin ja uusien myyminen tilalle.

S-ryhmä tulee nyt aikaisempaa tarkemmin suunnittelemaan verkoston rakenteen, sekä tehostaa toimintaa. Sippolan mukaan autokaupan verkosto on yleisesti ottaen liian raskas. Investoinnit ovat suuria, ja autoliikkeet saatava asiakkaan mielestä osin olla väärissä paikoissakin, varsinkin jos ajatellaan autojen huoltamista. Kaikkia niitä asioita S-ryhmä tulee tarkastelemaan.

On paljon mahdollista, että Prismoista tulee autojen myyntipaikkoja tai ehkä useammin huoltopaikkoja, totesi Sippola. Hänen mukaansa S-ryhmän on saatava ”lyhennettyä läpimenoaikoja”.

Peugeot Vehon näkökulmasta

Jan-Martin Börman piti tilannetta melko erikoisena. Vehon oma vähittäiskauppa koostuu useammasta merkistä. Sen ansiosta on saatu volyymiä kasvatettua ja automerkkien valikoima on saatu yritysmyynnissä asiakkaita kiinnostavaksi.

Vehon toimitusjohtaja Jan-Martin Börman piti Peugeotin maahantuontitoiminnan siirtymistä Veholle merkittävänä mahdollisuutena,  joka Veholle avautuu. Vehon kannalta kaupan kiinnostavuutta lisää se, että autojen logistiikkatoimintoja hoitava Veho-konserniin kuuluva Assistor Oy sai uuden merkin hoidettavakseen. Tällä alueella logistiikkaedut ovat ilmeisiä. Assistor hoitaa Hangossa ja Viron Paldiskissa yhteensä noin 350 000 uuden auton maahantuontiin ja logistiikkaan liittyviä palveluja.

Vehon jakelutie hyötyajoneuvojen kaupassa poikkeaa henkilöautojen jakelutieratkaisusta. Hyötyajoneuvojen huoltotoiminta hoidetaan aina Vehon omissa korjaamoissa, joita on 14 paikkakunnalla Suomen eri puolilla.

Veho vahvisti viime vuoden aikana tasettaan. Omavaraisuus hieman parani, mutta gearing (nettovelkaantumisaste)  oli erinomainen (37, kun tavoite oli päästä tasoon alle 80). Tämän ansiosta Maan Auton osakekannan osto oli yksinkertaista. Kauppasumma maksettiin S-ryhmälle Vehon kassasta.

Veho olisi halunnut päästä käyttämään myös S-ryhmän kanta-asiakasjärjestelmää samoin, kuin tapahtui Vehon ostaessa Stockmannin autokauppatoiminnasta osan. Asiasta neuvoteltiin tiukasti, mutta S-ryhmä ei sallinut tällaista ratkaisua.

Mitä edessä?

Peugeotin maahantuontitoiminnassa arvioidaan merkin vähittäismyynnissä saavutettuja tuloksia varmasti tästä eteenpäin eri tavalla kuin aikaisemmin.

Veholle on erittäin tärkeää, että Peugeotin tulo Vehon merkiksi ei johda Citroënin markkinaosuuksien supistumiseen. Tätä asiaa on epäilemättä myös PSA arvioinut tarkoin hyväksyessään Vehon myös Peugeotin maahantuojaksi.  Suomessa nyt syntynyt ratkaisu on poikkeuksellinen. Ei ole tavallista, että samaan omistusryhmään kuuluvat yksityiset  yritykset toimivat PSA:n kummankin merkin edustajina.

Veho arvioi nykyisen Peugeot-myyntiverkoston toimintaa varmasti hyvin kriittisesti. S-ryhmään kuuluvat yritykset vastaavat noin 75 % Peugeotin myynnistä. Jos myyntiluvut eivät kasva, on helppo nähdä, mistä vikaa lähdetään etsimään. Tarvittaessa S-ryhmä irrotetaan nopeasti Peugeotin myynnistä.

S-ryhmällä on nyt etsikkoaika autokauppansa kehittämisessä. Veho puolestaan on tehnyt investoinnin, jonka tuloksia arvioivat sekä perheyhtiön omistajat että kaikki Vehon päämiehet.

Kauppa on sopimus, jonka syntyminen edellyttää, että sekä ostaja että myyjä ovat yksimielisiä kaupan ehdoista. Vaikka lehdistötilaisuudessa S-ryhmän avainhenkilö halusi luoda mielikuvaa siitä, että se oli toiminut kaupassa aloitteen tekijänä, todellisuus oli ehkä sittenkin erilainen.  

Peugeotin siirtyminen Vehon talliin ei kuitenkaan ole voinut tapahtua ilman, että PSA - niin Peugeot kuin Citroënkin - ovat hyväksyneet järjestelyn.  Jo pari vuotta sitten S-ryhmän hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo antoi S-ryhmälle vuoden aikaa autokaupan kannattamattoman toiminnan pistämiseksi kuntoon.  Toisin kuin useimmat S-ryhmän suunnitelmat,  aikataulu ei pitänyt eikä tulos ole vastannut odotuksia..
 

TL-verkkotoimitus - Jorma Viitanen