Mitsubishi yrittää uutta alkua

Mitsubishi on suuri tekijä Japanin teollisessa historiassa. Autoalalla sen nimi esiintyi ensi keran vuonna 1917, kun Mitsubishi Shipbuilding Co. esitteli Mitsubishi Model A:n. Se oli Japanin ensimmäinen sarjatuotantoauto. Täysin käsin tehty auto perustui Fiat Tipo 3:een.

Model A oli kallis verrattuna eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin kilpailijoihinsa, ja sen tuotanto loppui vuonna 1921, kun vain 22 autoa oli valmistettu.

Mitsubishi Shipbuilding yhdistyi Mitsubishi Aircraft Companyyn 1934, ja tästä syntyi teollisuusjätti Mitsubishi Heavy Industries. Sen tärkein tuote olivat lentokoneet, joista tunnetuin oli hävittäjä Mitsubishi A6M, paremmin tunnettu nimellä Zero.

Vuonna 1937 yhtiö kehitti sotilaskäyttöön tarkoitetun henkilöauton prototyypin, mallinimeltään PX33. Se oli varustettu jatkuvalla nelivedolla. Sarjatuotantoon ei kuitenkaan päästy.

Hidas alku sodan jälkeen

Sodan jälkeen Mitsubishi tuotti linja-autoja ja pieniä tavarankuljetusajoneuvoja. Liittoutuneet jakoivat Mitsubishin kolmeen osaan, jotka kaikki määrättiin tuottamaan vain ajoneuvoja. Yksi osa alkoi koota osina tuotuja Kaiser-yhtiön Henry J. -henkilöautoja, toinen Kaiserin omistaman Willyksen Jeep CJ-3B-malleja. Henry J. hävisi pian 50-luvulla, mutta Jeepien lisenssivalmistus jatkui aina vuoteen 1998.

Vuonna 1960 Mitsubishi aloitti Mitsubishi 500 -auton valmistuksen. Kyseessä oli pieni, kaksisylinterisellä 500-kuutioisella moottorilla varustettu nelipaikkainen pikkuauto. Vuonna 1964 kolmeen osaan jaettu yhtiö yhdistettiin jälleen Mitsubishi Haevy Industries-yhtiöksi. Kolmen vuoden päästä autoja valmistettiin 75 000 kappaletta vuodessa.

Vuonna 1969 esiteltiin Mitsubishi Galant, jota myytiin vuodesta 1971 alkaen myös USA:ssa nimellä Dodge Colt. Chrysler Corporation oli läheisessä yhteistyössä Mitsubishin kanssa.

Galant tuli korvaamaan Mitsubishin edellistä sedania, jonka nimi oli Colt 1100. Niinpä sitä kutsuttiin myös nimellä Colt Galant. Toista Galant-sukupolvea alettiin myydä myös Englannissa, jossa sitä kutsuttiin niin ikään nimellä Colt Galant.

Tämä nimi muuten aiheutti ongelmia Pentti Airikkalalle, joka noihin aikoihin ajoi rallia Vauxhallilla. Hänellä oli sponsorina suomalainen tupakkamerkki Colt, ja brittityöläiset vetivät herneen nenään ja olivat menossa lakkoon, koska heidän mielestään oli sopimatonta mainostaa heidän valmistamansa auton kyljessä japanilaista automerkkiä!

Suomeen vuonna 1976

Mitsubishin tuonti Suomeen alkoi vuonna 1976. Ensimmäinen ja tärkein malli oli takavetoinen Lancer. Sen kanssa samaan aikaan tuli urheilumalli Celeste. Loppuvuodesta maahan tuli myös malli nimeltä Galant Sigma.

Vuonna 1980 Galant uudistui saaden moottorivaihtoehdoksi 2,3-litraisen turbodieselin. Tarjolle tuli myös 170-hevosvoimainen bensaturbo. Vuonna 1980 tuli myyntiin myös uusi modernin näköinen Lancer. Sekä Lancer että Galant olivat vielä takavetoisia.

Etuvetoinen Colt tuli Suomeen 1979, ja vuonna 1983 Colt ja Lancer uudistuivat siten, että Lancer oli saman auton sedanmalli ja Colt viistoperä. Coltin ja Lancerin seuraaviakin versioita myytiin kohtlaisesti, mutta Nissan Sunnylle tai Toyota Corollalle ne eivät pärjänneet.

Myös Galant uudistui etuvetoiseksi samana vuonna. Menestyksekkäin Galant esiteltiin vuonna 1988, tätä versiota myytiin todella hyvin aina vuoden 1990 lamaan saakka. Vuonna 1991 tulleen uuden Galantin hinta hyppäsi pilviin, ja mallin myynti hiipui loppuen lopulta kokonaan.

Ensimmäinen Pajero menestyi erinomaisesti.

Ensimmäinen Pajero menestyi erinomaisesti. Vanhemmiten tosin vaihteisto osoittautui heikoksi kestävyydeltään.

Todellinen myyntimenestys oli kuitenkin Mitsubishin maasturimalli Pajero. Auto esiteltiin Tokion autonäyttelyssä 1981, ja sen myynti alkoi seuraavana vuonna. Tehokkaallla turbodieselillä varustetun Pajeron myynti sujui niin hyvin, että Suomen valtiovalta päätti asettaa aiemmin autoverottomille maastureille 30 % autoveron. Vero hillitsi hieman kauppaa, mutta silti Pajerot kävivät hyvin kaupaksi.

Tyrmäys tuli vasta 1993, jolloin maasturien erikoisasema poistettiin, ja niille määrättiin sama 100 % autovero kuin muillekin henkilöautoille. Maasturien hinnat nousivat niin rajuiksi, että maasturien myynti romahti. Monet pääasiassa Pajeron myynnillä eläneet jälleenmyyjät joutuivat vaikeuksiin.

Pelkkää alamäkeä

Mitsubishin myynti on mennyt oikeastaan viimeisten 20 vuoden pelkkään ajan alamäkeä. 90-luvun puolivälissä Mitsubishi ja Volvo kehittivät yhteistyössä automallin, jota myytiin Mitsubishi Carisman ja Volvo S40:n nimellä. Volvo kävi Suomessakin hyvin kaupaksi, Mitsubishi ei.

Outlander oli vuonna 2010 Mitsubishin eniten myyty malli.

Outlander oli vuonna 2010 Mitsubishin eniten myyty malli. Sitä rekisteröitiin 280 kappaletta.

Vuonna 2003 silloinen DaimlerChrysler ja Mitsubishi olivat hyvin läheisessä yhteistyössä, DC omisti tuntuvan osuuden Mitsubishista. Niinpä DC halusi, että myös Mitsubishin kauppaan Suomessa puhallettaisiin kunnolla henkeä.

Helkama-Auto Oy ei ollut valmis panostamaan tähän. Se näki, ettei Mitsubishilla ollut niin hyviä kasvun edellytyksiä kuin heidän toisella merkillään Skodalla. Niinpä Helkama-Auto myi Mitsubishin maahantuontitoiminnot Veholle, joka käynnisti niitä pyörittämään Vemic Auto Oy -nimisen yhtiön. Helkama panosti entistä enemmän Skodan myyntiin, ja menestys on ollut erinomaista.

Daimleriksi muuttunut DC myi osuutensa Mitsubishistä. Vehonkin kiinnostus väheni, koska kauppa ei kerta kaikkiaan lähtenyt liikkeelle. Samaan aikaan autokaupassa tapahtui muutakin.

Delta Motor Group joutui velkasaneeraukseen. Sen pyörteissä välit Fiatiin katkesivat lopullisesti, ja Fiatin maahantuonti siirtyi Aro-Yhtymään kuuluvalle AutoFennicalle. SOK:n johto alkoi hermostua autokaupan tappioihin. Automaa-ketjusta se ei kuitenkaan päässyt eroon, mutta Peugeotin maahantuojan Maan Auto Oy:n se sai kaupaksi Veholle. Veholla on hallussaan poikkeuksellisesti sekä Citroënin että Peugeotin maahantuonti, mutta nämä toiminnot on PSA Peugeot Citroënin strategian mukaisesti pidettävä tiukasti erillään.

Delta pääsi jaloilleen, ja Kia palasi hyvään asemaan myyntitilastojen käkisijoille. Se ei kuitenkaan vielä takaa riittävästi myytävää Deltan liikkeisiin. Delta on jo luopunut periaatteestaan pitää myös vähittäismyynti täysin hallussaan, ja sillä on jälleenmyyjinä mm. Wetteri Oy Vaasassa ja Ylivieskassa, Vauhti-Vaunu Oy Mikkelissä ja Oy MB-Mobile Ab Kokkolassa. Deltalla on myös Mazdan edustus kahdeksalla paikkakunnalla.

Alalla on jo jonkin aikaa kiertänyt huhuja siitä, että Vehon johto ei ole ollut tyytyväinen Mitsubishin tilanteeseen. Merkillä ei ole ollut kovin vetovoimaista mallistoa tarjolla, eikä sellaista ole ilmeisesti ollut tulossakaan. Se, että Citroënin ja Peugeotin maasturimallistoa on kehitetty yhdessä Mitsubishin kanssa, on tehnyt tilanteen Veholle kiusalliseksi. Periaatteessa samaa tavaraa pitäisi myydä kahdella merkillä samoista liikkeistä, ovathan Citroënit ja Mitsubishit olleet myynnissä Vehon myymälöissä.

Mitsubishit poistuvat nyt Vehon omista liikkeistä ja siirtyvät näillä alueilla Deltan liikkeisiin. Muiden Mitsubishi-jälleenmyyjien osalta muutos tulee myöhemmin, mutta tuskinpa näilläkään Citroën ja Mitsubishi kovin pitkään viihtyvät saman katon alla.

On sitten eri asia, pystyykö Mitsubishi tuomaan riittävästi lisämyyntiä Deltalle. Vuonna 2010 rekisteröitiin 922 Mitsubishiä, joka on 0,8 % koko myynnistä. Vuonna 2009 Mitsuja myyntiin 820 kappaletta, mikä on 0,9 % myynnistä. Myynti kasvoi vain 12,4 prosenttia, eli markkinaosuus väheni, kun autojen myynti kasvoi 23,6 %.

http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/mitsubishin-maahantuonti-siirtyi-deltalle

http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/vemic-auto-oy-ab-mitsubishin-maahantuojaksi