Nappivaihdokki: Ford Fiesta

Fiesta tuli ensi kerran markkinoille syksyllä 1976. Auto oli kaikin puolin hyvä, kätevä ja kiinnostava. Valitettavasti malli kuitenkin hinnoiteltiin alussa niin kalliiksi, että pykälää suuremman Escortin halvimmat versiot olivat selvästi edullisempia. Tällä pilattiin Fiestan mahdollisuudet menestykseen Suomessa.

Fordilaisten mukaan Fiesta oli niin paljon parempi auto, että siitä kannatti maksaa selvästi enemmän. Nämä selitykset eivät kuitenkaan toimineet. Escortia myytiin vilkkaammin, mutta varsinainen hitti meikäläisillä markkinoilla oli Datsun 100 A, joka tosin oli ahtaampi mutta ennen kaikkea halvempi.

Myöhemmin Ford laski Fiestan hintaa, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Kun auto oli markkinoille tullessaan hinnoiteltu väärin, ostajien mieliin iskostui käsitys auton kalleudesta. Tieto hinnan alentumisesta ei mennyt kunnolla perille. Tästä heikosta alusta Fiesta kärsi koko ensimmäisen polven pitkän elinkaaren ajan. Uusi malli esiteltiin vasta 1989.

Toisen polven Fiesta pääsi parempaan alkuun, mutta Suomessa pikkuautojen suosio oli jo painunut laskuun. Corolla, Sunny, Escort, Golf ja Kadett komeilivat tilastokärjessä. Niinpä toinenkaan Fiesta ei päässyt tilastoissa kovin korkealle.

Kolmannen sukupolven Fiesta nähtiin ensi kerran Frankfurtin autonäyttelyssä 2001. Myynti alkoi seuraavana keväänä, ja aluksi Fiesta oli saatavana vain viisiovisena. Kolmi­ovinen tuli myyntiin loppusyksystä.

Ilmeisesti markkinoilletulon järjestys sai aikaan sen, että viisiovisen suosio on säilynyt kokoluokkaan nähden poikkeuksellisen korkeana. Yleensä halvimman luokan mallien ostajat säästävät kaikessa, myös ovien määrässä. Nykymallin Fiestoista kuitenkin noin kaksi kolmasosaa on viisiovisia.

Yli puolet Fiestoista on varustettu pienimmällä eli 1,3-litraisella moottorilla, jonka teho on 70 hv. Pykälää suurempi 1,4-litrainen 80-hevosvoimainen kone on runsaassa kolmanneksessa autoista. Dieselien osuus on ollut yhtä suuri kuin 1,6-litraisten eli kuuden prosentin luokkaa. Nakuttajat jätettiin kokonaan pois ohjelmasta 2006. Mallistoon lisättiin aikanaan myös kaksilitrainen 150 hv tehoinen ST-malli.

Fiestan alustalle tehty Fusion on 97 mm pidempi, 37 mm leveämpi ja 61 mm korkeampi, mutta muuten tekniikka on samaa. Tämä Fiestaa hieman jykevämmän oloinen malli ei ole Suomessa saavuttanut kovin suurta suosiota.

Fiesta koki syksyllä 2005 kasvojenkohotuksen. Tunnistettavin yksityiskohta uudessa versiossa ovat valonheittimien lasipintoihin kasvaneet pienet sarvennysät. Myös puskurit ja sisustus saivat uutta ilmettä.

Tilava kokoisekseen

Fiesta kävi läpi myös Kestotestin, jonka loppuarvostelu julkaistiin Tuulilasin numerossa 4/04. Testissä ollut viisiovinen 1,4-litrainen kulutti noin 7 l/100 km. Auto osoittautui miellyttäväksi ja vakaaksi ajettavaksi, ja käyttökulut olivat mukavan pienet.

Testin aikana auton jäähdytin alkoi vuotaa. Vika korjattiin takuuna, mutta on mahdollista, että se olisi johtunut puskurin alareunan osumisesta reunakiveen tai lumipenkkaan. Jäähdytin on näet kiinnitetty puskuriin yhteydessä oleviin muoveihin, kunnollisia metallirakenteita on vain yläosassa.

Fiestan etupuskurin alla olevien muoviosien ja jäähdyttimen kunto kannattaakin tarkastaa huolella, sillä rakenteiden heppoisuus yllättää. Ohut, muovipäätyinen jäähdytin vaurioituu helposti, ja muoviosat murtuvat talvikelillä pienestäkin kosketuksesta.

Fiesta tarjoaa kokoisekseen yllättävän mukavasti tilaa. Edessä on hyvät oltavat isoillakin ihmisillä, takana toki on hieman ahtaampaa. Tavaratilakin riittää, ja kun takaistuimen kääntää eteen ja selkänojan alas, kyytiin mahtuu kiitettävän paljon tavaraa ja jopa isoja esineitä perän pystyn muodon ansiosta.

Käytettyjä Fiestoja vuodelta 2004 ei ollut pääkaupunkiseudulla kovin paljon myynnissä. Uudempia olisi ollut tarjolla enemmän, mutta etsimme Nappivaihdokeiksi aina kolmivuotiaita autoja. Lopulta Espoon Automaan Ford-liikkeestä Niittykummusta löytyi haluamamme yksilö.

Kolmiovinen Fiesta 1.3 Ambiente oli otettu käyttöön toukokuussa 2004, ja sillä oli ollut vain yksi omistaja. Auton mittariin oli kertynyt reilut 95 000 kilometriä. Mukana olivat talvipyörät, mutta lohkolämmitin puuttui.

Ajomatkalla Niittykummusta Hakuninmaalle Fiesta tuntui moitteettomalta, eikä Autotohtorikaan löytänyt koeajolla moittimista. Ulkopuolinen tarkastelu paljasti konepellin etureunasta runsaanlaisesti kiveniskemiä ja vasemmasta helmakotelosta painaumia. Pyöräkapselit olivat tehneet tuttavuutta kanttikivien kanssa, kolme niistä oli vaurioitunut.

Kyydissä olleista Michelin Ivalo -talvi­renkaista kahdesta oli irronnut runsaasti nastoja. Kesärenkaat olivat hyväkuntoiset.

Kurkistus alle ei paljastanut varsinaisia pohjakolhuja, mutta pohjan muovien ja etupuskurin helman liitoskohdassa muoviliuskat olivat hieman poissa paikoiltaan. Ne oli kuitenkin helppo laittaa takaisin.

Alapuolelta näkyi kylläkin, että Fordiahan tässä tarkasteltiin. Vasemman vetoakselin sisänivelestä oli merkin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan pursunut hieman rasvaa ulos. Suojuskumi kaipaisi puhdistusta ja liimausta, ettei niveleen pääsisi kuraa.

Siisti peli

Yleisvaikutelma Fiestasta oli positiivinen: auto oli hyvässä kunnossa ja sisustus siisti. Ilmastointikin löytyi, vaikka se ei vielä kolme vuotta sitten ollut pikkuautoissa kovin yleinen varuste.

Ajokilometrimäärä on tämän luokan autolle poikkeuksellisen suuri. Useimmiten pikkuautolla ajetaan vähän, mutta tällä on suhattu keskimäärin yli 30 000 kilometriä vuodessa. Lyhyessä ajassa ajetut kilometrit eivät kuitenkaan rasita autoa samassa suhteessa kuin vähäisempi ajo. Pitkät ajomatkat pitävät kylmäkäynnistysten määrän pienempänä. Niinpä sadantuhannen rajaa ei kannata näin nuoressa autossa pelätä.

On oikeastaan ihme, että Fiesta on pysynyt Automaan vaihtoautorivistössä jo useampia kuukausia. Pyydetty hinta, 9 995 euroa plus toimituskulut 95 euroa, on ikäluokan edullisimpia. Ehkä kauppa olisi käynyt, jos ovia olisi ollut kaksi enemmän.

Pitkä myyntiaika antaa hyvän mahdollisuuden tuloksellisille hintakeskusteluille. Näin talven kynnyksellä hinnat alenevat aika mukavasti – varsinkin jos ostaja ei tarjoa vaihtoautoa. Fiestan hinnasta saattaisivat loppupään numerot pienentyä mukavasti tai jopa vaihtua nolliksi.

Tapio KetonenLehdessä 14/2007