Nastarenkaat 225/45 R 17 v. 2007

Nastarenkaiden vertailussa mukana olivat :

Bridgestone Noranza2
Continental ContiWinterViking 2
Gislaved NordFrost 5
Hankook Winter i*Pike W409
Kumho Izenwis KW19
Michelin X-Ice North
Nokian Hakkapeliitta 5
Wanli Winter-Challenger

Kaikilla lain kirjaimen täyttävillä renkailla pärjää. Tuttu kommentti, vai mitä? Näin varmasti onkin, jos on tiellä yksin, eikä liiku ongelmakeleillä. Yllättävissä äkkitilanteissa renkaan ominaisuudet saattavat kuitenkin olla ratkaisevassa asemassa. Pieneltä kuulostava viiden prosentin ero jarrutusmatkoissa muuttuu paremmin ymmärrettäväksi, kun sen muuttaa metreiksi: yhdelle renkaalle sata ja toiselle 105 metriä.

Tämänkertaisissa testirenkaissa tuo viisi prosenttia on vielä pieni ero. Lumella mittasimme pitoeroa tuplasti tuon verran ja jäällä yli 6,5-kertaisesti!

Valitsimme testiin viisi tunnettua ja kolme hieman tuntemattomampaa nastarengasta.

Bridgestone on uusinut Noranzan täysin, ja uutuus totteleekin nimeä Noranza2. Continental, Gislaved, Michelin ja Nokian ovat ulkoisesti samanlaiset kuin edellisvuonna. Renkaiden kehitystyö ei kuitenkaan lopu mallin esittelyn myötä. Hankook, Kumho ja Wanli eivät ole aiemmin olleet talvirengastesteissämme mukana.

Nastarenkaat ovat pääsääntöisesti T-nopeusluokkaa, jolloin suurin sallittu jatkuva ajonopeus on 190 km/h. Tässä ryhmässä poikkeuksina ovat Michelin ja Wanli. Michelinin sivusta löytyy merkintä Q, joka oikeuttaa 160 km/h nopeuteen. Wanlin kyljessä on V, mikä tarkoittaa nopeusluokkaa 240 km/h.

Suurin sallittu jatkuva ajonopeus kertoo hieman renkaan rakenteesta ja suunnittelutavoitteista. Suuren nopeusluokan omaavan renkaan pintakumi on kovempaa kuin alhaisemmissa nopeusluokissa. Odotusarvona voikin pitää, ettei kova rengas pärjää pehmeämmille kilpakumppaneilleen talvioloissa. Ero Q- ja T-luokan välillä ei ole kuitenkaan kovin suuri.

Jääkokeet osa 1

Kiihdytys jäällä
1. Nokian	5. Michelin
2. Gislaved	6. Hankook
3. Bridgestone	7. Wanli
4. Continental	8. Kumho

Pitomittaukset ja ajokokeet tehtiin karhennetulla jäällä. Kaikissa kokeissa käytettiin referenssirengasta, jonka avulla voidaan kontrolloida mahdollisia kelimuutoksia.

Kiihdytyskokeessa mittasimme ajan, joka kuluu välillä 0–34 km/h. Käytimme auton luiston-estojärjestelmää, joten liikkeellelähdön jälkeen kaasupoljin pidettiin pohjassa.

Nokian tarjoaa parhaan pidon, ja auto saavuttaa 34 km/h vauhdin kolme kymmenystä nopeammin kuin kakkoseksi sijoittuva Gislaved. Bridgestone on neljän prosentin päässä Gislavedista. Continental yltää vielä keskiarvotuloksen paremmalle puolelle. Loput jäävät keskiarvosta. Kumho jää parhaasta lähes 34 %, mikä on tässä joukossa todella heikko tulos.

Jarrutus jäällä
1. Nokian	5. Gislaved
2. Bridgestone	6. Hankook
3. Continental	7. Wanli
4. Michelin	8. Kumho

Koe tehtiin ABS-jarruilla. Tulokset ovat kymmenien toistojen keskiarvoja. Jarrutuksen aloitusnopeus on 60 km/h, ja tulokset on katkaistu 4 km/h nopeuteen. Loppuosuus jätetään pois siksi, että lukkiutumisenesto ei toimi näin alhaisessa nopeudessa.

Viisi parasta rengasta yltää varsin reilusti keskiarvon paremmalle puolelle. Parhaan ja viidennen renkaan jarrutusmatkassa on reilun kolmen metrin ero. Kuudenneksi sijoittuvalla Hankookilla matka venyy 4,1 m pidemmäksi kuin viitospaikan Gislavedilla. Häntäpään kaksikolle tulee Hankookiin verrattuna lisää vielä viitisen metriä. Kärkipaikalle eroa kertyy jo yli 12 m. Wanlin ja Kumhon suoritukset ovat tässä kokeessa muihin verrattuna erittäin huonot.

Jääkokeet osa 2

Sivuttaispito jäällä
1. Michelin	5. Continental
1. Nokian	6. Hankook
3. Gislaved	7. Wanli
4. Bridgestone	8. Kumho

Tässä kokeessa renkaalla ajetaan mahdollisimman suurella nopeudella vakiosäteistä ympyrää. Ajotapa ei ole vapaa, vaan kokeessa käytetään suurta vaihdetta, jotta kiusaus ajolinjan korjaamiseen kaasulla pienenee. Ideana ei ole roikottaa autoa kaasunkäytöllä yli- ja aliohjaavan välillä, vaan ohjata ympyrän kehää pitkin renkaan tuottaman pidon ehdoilla.

Kaikilla renkailla ajettiin neljä kierrosta, ja rata kunnostettiin ennen seuraavan renkaan mittasarjaa. Kokeen tulos on kahden peräkkäisen kierrosajan keskiarvo. Samalla tarkkailtiin renkaan mahdollista käytösmuutosta sekä pidon ja luiston rajoja.

Nokian on kokeen aikana neutraalin ja aavistuksen yliohjaavan rajamailla. Käytös on kuitenkin rauhallista ja pidon rajat loivat. Auto ei pyri pyörähtämään tai lähtemään vastaohjausta vaativaan peräluistoon. Michelin vaihtaa käytöstään lievän ali- ja yliohjaavuuden välillä. Tämä ei vaikeuta ajamista, mutta teettää kuljettajalla hieman enemmän töitä.

Gislaved menee ympyrän kehällä neutraalisti ja lievästi aliohjaavana. Luistot ovat rauhallisia eivätkä yllätä kuljettajaa. Bridgestone säilyttää neutraalin käytöksensä kaikissa tilanteissa. Continentalilla perä lipsahtelee sivulle äkkinäisemmin kuin edellisillä. Pienen luikahduksen jälkeen pito palautuu kuitenkin moitteetta.

Loppukolmikko jää kierrosajoissa ja hallittavuudessa selvästi edellisille. Hankook on ensimmäinen, jonka kierrosajat jäävät keskiarvon heikommalle puolelle. Se on tarkka oikealle ohjauskulmalle, kuten myös Wanli. Molemmilla liikakääntäminen saa auton puskemaan reilusti ulkokaarteeseen, joten kuljettajan on haisteltava koko ajan oikeaa ohjauskulmaa. Wanlilla lisämiinusta tulee huonosti palautuvasta pidosta: auto leijuu laajoilla liikkeillä, kunnes nopeutta on riittävän vähän ja renkaat löytävät pidon uudelleen.

Kumho jää viimeiselle sijalle niin käytöksen kuin aikojenkin perusteella. Kumhot alla tulee tunne, ettei pitoa ole missään vaiheessa kunnolla, vaan auto leijuu koko ajan. Lisäksi ohjauksessa on kahdeksasosakierroksen verran väljää, joten rattia on pyöriteltävä reilummin.

Jääkokeet osa 3

Ajettavuus jäällä
1. Nokian	5. Michelin
2. Gislaved	6. Wanli
3. Bridgestone	7. Hankook
4. Continental	8. Kumho

Jääradalla ajettavan käsittelykokeen peruskonsepti on selvä: harjoittelu, radan kunnostus, renkaan mittaukset ja radan välikunnostus ennen seuraavaa vetoa. Alkuun ja väleihin sovitetaan vielä referenssirenkaat. Kahden peräkkäisen kierrosajan keskiarvo antaa perusarvosanan renkaalle. Lopulliseen tulokseen vaikuttaa lisäksi renkaan käytös. Loogisen rauhallinen rengas saa lisäpisteitä.

Kolmen kärki on kierrosajoiltaan varsin tasoissa. Nokian, joka saa parhaan arvosanan myös käytöksestään, saavuttaa nopeimman kierrosajan vajaan sekunnin kaulalla kakkoseen. Nokian renkailla auto käyttäytyy rauhallisesti, ja alkavat luistot ovat helposti hallittavissa. Luiston alettua pito riittää mainiosti korjausliikkeisiin. Pidon rajat ovat loivat, eikä rengas ole kovinkaan herkkä ohjauskulman suhteen. Kaarrejarrutuksessa auto pitää hyvin ajolinjansa.

Gislaved ei jää Hakkapeliitalle ajassa kovin paljon, mutta käytös muuttuu erilaisissa kuormitustilanteissa reilummin. Voimakkaasti kaarteissa jarrutettaessa auto aliohjaa selvemmin, joten ajolinja levenee herkästi. Käytöksen pysyminen aliohjaavana on kuitenkin selvää plussaa. Sivusuuntaiset luistot ovat laajemmat kuin Hakkapeliitalla.

Bridgestone on lähellä Gislavedia, mutta aliohjaa kaarrejarrutuksessa hieman voimakkaammin. Ohjaustunto on heikompi kuin edellisillä ja myös pito loppuu hieman äkkinäisemmin.

Continental jää aikojen perusteella jo hieman reilummin edellisistä. Syy tähän on pitkittäispitoon verrattuna heikompi sivupito. Kiihdytyksissä ja jarrutuksissa suoralla rengas rouhii ajoalustaa tehokkaasti. Mutkissa vaivaa pieni epätarkkuus, sillä ajaminen on aavistuksen leijuvan tuntuista, vaikka pitoa onkin vielä riittävästi. Heikompi sivuttaispito ja perän laajahkot luistot heikentävät aikaa ja teettävät kuljettajalla hieman enemmän töitä. Ohjaus on kuitenkin Gislavedin tapaan tarkka, mikä helpottaa hallittavuutta.

Michelinin kierrosajat jäävät niukasti keskiarvon heikommalle puolelle. Michelin saa kiitosta rauhallisista liikkeistään, vaikka pito onkin heikompi kuin edellisillä. Ohjaustunto on porukan paras.

Hankook, Wanli ja Kumho jäävät kierrosajoissa hännille. Hankook saavuttaa sekunnin kymmenyksen paremman ajan kuin Wanli, mutta käytösarvosana muuttaa renkaiden järjestyksen. Hankook saa moitteita suuntavakavuudesta kaarteissa, niin tasakaasulla kuin jarrutettaessakin. Auto muuttaa käytöstään ali- ja yliohjaavan välillä ja kaarteissa jarrutettaessa keula puskee voimakkaasti ulkokaarteeseen. Ohjauksen palautus ja tunto ovat myös heikommat kuin edellisillä.

Wanlin käytös on looginen ja neutraali. Sillä ajettaessa on vain hyväksyttävä heikompi pito ja pidettävä ajonopeudet alhaisina.

Kumhon kierrosajat jäävät lähes sekunnin Wanlista. Kärkeen kertyy eroa lähes kymmenen sekuntia eli yli 10 %. Rengas tuntuu pitävän hyvin määrättyyn rajaan saakka, mutta kun kriittinen nopeus ylitetään, alkaa laaja luisto. Kaarteissa jarrutettaessa tai kiihdytettäessä ajolinja lipsahtaa leveäksi. Auton luonne muuttuu ajotilanteesta riippuen aliohjaavasta voimakkaan yliohjaavaksi.

Lumikokeet osa 1

Kiihdytys lumella
1. Hankook	4. Gislaved
2. Bridgestone	6. Nokian
3. Continental	7. Kumho
4. Michelin	8. Wanli

Lumella kiihdytettäessä periaate oli sama kuin jäälläkin: kaasupoljin pohjassa liikkeelle ja luistonestojärjestelmä hoitaa loput. Mittausväli on sama kuin jäälläkin. Erot ovat lumella huomattavasti jääkokeita pienemmät. Jäällä heikohkosti menestynyt Hankook tarjoaa lumikiihdytyksessä parhaan pidon. Erot kuuden ensimmäisen välillä ovat kuitenkin varsin pienet. Wanli jää viimeiseksi.

Jarrutus lumella
1. Gislaved	5. Kumho
2. Michelin	6. Bridgestone
3. Nokian	7. Hankook
4. Continental	8. Wanli

Lumijarrutuskokeessa käytimme ABS:ää, kuten jäälläkin. Mittavälikin oli sama eli 60–4 km/h. Gislaved vetää pisimmän korren varsin selkeällä puolen metrin erolla kakkospaikan ottavaan Micheliniin. Hakkapeliitta ja Continental yltävät vielä selkeästi keskiarvon paremmalle puolelle. Kumho ja Bridgestone jäävät keskiarvosta niukasti. Wanli on jarrutuskokeessakin hännillä.

Lumikokeet osa 2

Ajettavuus lumella
1. Michelin	5. Bridgestone
2. Nokian	6. Wanli
3. Continental	7. Hankook
4. Gislaved	7. Kumho

Käsittelykoe ajettiin polveilevassa maastossa, auratulla ja tampatulla lumipintaisella tiellä. Samassa yhteydessä tehtiin myös kaistanvaihto- ja pujottelukokeet. Tasapainoisuus erilaisissa ajotilanteissa toi plussaa ja nopeat käytöksen muutokset miinusta.

Michelin sijoittuu ykköseksi, kun arvostellaan ajamisen helppoutta ja ominaisuuksien tasapainoisuutta. Ohjaustunto ja ohjauksen tarkkuus ovat ehdottomasti porukan parhaat. Lisäplussaa tulee neutraalista perusluonteesta kaikissa tilanteissa, vaikka pito ei olekaan aivan parhaiden tasolla. Kaistanvaihto onnistuu moitteetta ja liikkeet ovat rauhallisia. Ainoa miinus tulee siitä, että luistot ovat hieman laajempia kuin paremmin pitävillä renkailla. Kaarrejarrutus ei tuota ongelmia, ei myöskään moottorijarrutus. Auto menee neutraalissa asennossa, vaikka luistaakin hieman herkemmin ulkokaarteeseen, jos ajetaan samaa nopeutta kuin pitävimmillä renkailla.

Nokian jää vain hieman Michelinistä. Hakkapeliitalla pito on parempi ja kaarteisiin voi halutessaan mennä kovempaa. Kadonnut pito myös palautuu nopeammin. Ohjaustunto ei ole yhtä täsmällinen eikä ohjaus yhtä nopea kuin Michelinillä. Kaistanvaihdossa Nokian pärjää hieman paremmin kuin Michelin, sillä käytös on neutraali ja luistot pienempiä. Lumipolanteisella tiellä pito on hyvä, mutta sen rajat jyrkemmät kuin Michelinillä. Pito loppuu ja palautuu hieman suoraviivaisemmin. Kaarteissa jarrutettaessa käytös on neutraali, mutta moottorijarrutuksen yhteydessä perä kampeaa hieman sivulle ja vaatii ajoittain korjausliikkeen. Tasakaasulla auto menee kaarteessa yliohjaavan ja neutraalin rajamailla.

Continentalilla ohjaus on yhtä tarkka ja nopea kuin Hakkapeliitallakin. Kaistanvaihdossa Continental jää edellisistä. Ohjausliikkeen jälkeen perä myöhästyy hieman. Tuo hitaus ei suuremmin haittaa, mutta kun sama toistuu oikaisussa, perä jatkaa sivuttaisliikettä pidempään kuin keula. Onneksi nämä peräluistot eivät saa autoa pyörähtämään. Kaistanvaihdossa ohjaus kevenee tunnottomammaksi kuin Michelinin ja Nokian renkailla. Kaarrejarrutukset eivät sinänsä ole ongelma: pito on hyvin tasapainossa niin pitkittäis- kuin poikittaissuunnassakin. Eniten kiusaa käytöksen muuttuminen kesken kaarteen aliohjaavasta yliohjaavaksi.

Gislaved luistelee kaistanvaihdossa Michelinin tapaan – reilummin kuin Nokian ja Continental. Käytös on kuitenkin rauhallista, mutta ohjaus kevenee turhan tunnottomaksi. Lisäksi rengas seuraa nopeaa ohjausliikettä hitaammin kuin edelliset. Tasakaasulla auto menee kaikissa ajotilanteissa neutraalisti. Voimakkaasti kaarteessa jarrutettaessa käytös muuttuu aliohjaavaksi. Suurin muutos käytökseen tulee silloin, kun kaasupoljinta keventää kesken kaarteen. Auto menee alkuun rauhallisen aliohjaavasti, mutta heilahtaa kesken kaiken varsin nopeasti yliohjaavaan laajaan luistoon. Nopeudesta riippuen luisto voi olla niin raju, että se vaatii oietakseen vastaohjauksen ja kunnolla kaasua.

Bridgestonen käytös vaihtelee edellisiä reilummin. Kaistanvaihdossa ohjaus kevenee Continentalin ja Gislavedin tapaan. Pidon rajat ovat jyrkemmät, joten ajaminen muuttuu nykiväksi. Käytös on sinänsä loogista, koska kaistanvaihdossa auto menee lievän yliohjaavasti. Lumisella tiellä ajettaessa perusluonne on aavistuksen yliohjaava, mutta luistot rauhallisia. Ohjaus on tahmeamman ja epämääräisemmän tuntuinen kuin edellisillä. Tasakaasulla kaarteessa ajettaessa käytös pysyy hieman yliohjaavana, eikä vaadi vastaohjausta. Kaarteessa jarrutettaessa meno muuttuu hivenen aliohjaavaksi, mutta moottorilla jarrutettaessa perä lähtee luistoon.

Wanli saa Michelinin tapaan kiitosta ohjaustuntumasta: ohjaus on tarkka ja nopea. Tästä huolimatta rengas kärsii heikosta pidosta, sillä kaistanvaihdossa luistot ovat laajoja ja sivuttaisliike loppuu verkkaisesti. Ohjaus kevenee kaistanvaihdon aikana. Toisin kuin edellisillä, Wanlilla on oltava tarkkana ohjauksen kanssa: liikakääntäminen saa auton puskemaan voimakkaasti ulkokaarteeseen. Myös voimakas kiihdytys ja jarrutus panevat auton puskemaan keula edellä penkkaa kohti. Wanlilla käytös säilyy melkein poikkeuksetta voimakkaan aliohjaavana. Juuri tästä syystä moottorijarrutuksen yhteydessä toisinaan alkavat yliohjaavat luistot yllättävät. Lisämausteena sopassa on se, että jos auto lähtee yliohjaavaan luistoon eikä siihen reagoi välittömästi, penkka pöllyää miltei väistämättä. Kerran kadotettu pito ei tunnu palaavan ihan pienellä vaivalla.

Hankook ja Kumho jakavat viimeisen sijan. Ohjaustuntumissa on sen verran eroa, että Hankook seuraa ohjausliikettä hitaammin mutta tarkemmin. Kaistanvaihdossa Hankookia kiusaa lisäksi ohjauksen heikko palautuvuus. Myös nopeasti lipsahteleva perä haittaa. Yliohjaavat luistot alkavat äkkinäisesti ja kestävät varsin pitkään. Kumhoa vaivaa sama piirre: äkkinäisesti alkavat laajat peräluistot. Hankookilla ohjauksen oikean kääntökulman kanssa on oltava tarkempi kuin Kumholla. Kumpikaan ei kuitenkaan puske ulkokaarteeseen yhtä voimakkaasti kuin Wanli. Hankook on perusluonteeltaan voimakkaan aliohjaava, kunnes ajotilanne muuttuu. Kaarteessa jarrutettaessa perä lähtee yliohjaavaan luistoon, joka kestää varsin pitkään. Positiivista on se, että luisto alkaa pikkuhiljaa.

Kumhon käytös on periaatteessa ennalta arvattava: se on koko ajan yliohjaava. Kaarrejarrutuksia ja kaasun keventämisiä säestävät kevyet peräluistot. Miinus tulee sitä, että auto lipsahtelee tasakaasullakin peräluistoihin, sillä pito loppuu lähes kerralla. Tämä hankaloittaa ajamista, sillä kaarteissa pitää koko ajan olla valmiina vastaohjaukseen.

Lumikokeet osa 3

Mäkikoe lumella
1. Nokian	5. Gislaved
2. Bridgestone	6. Hankook
3. Continental	7. Kumho
4. Michelin	8. Wanli

Mäkikokeessa pyritään kapuamaan mutkitteleva lumipintainen tie mahdollisimman nopeasti ylös. Ajotapa vaihtelee hieman renkaasta riippuen. Toisilla kaasua saa käyttää huolettomasti, toisilla taas sutimista on vältettävä viimeiseen saakka. Lähtö tapahtui tasamaalta 40 km/h nopeudella. Kokeessa käytetään kaikilla renkailla samaa vaihdetta ja kaarteisiin jarrutetaan. Mäki kavuttiin kaikilla renkailla kolme kertaa, jonka jälkeen rata kunnostettiin. Ensimmäisellä kerralla tutustuttiin renkaaseen ja sille sopivimpaan ajotapaan. Lopullinen tulos on kahden seuraavan suorituksen keskiarvo.

Mäen kapuaminen onnistuu nopeimmin Nokian ja Bridgestonen renkailla. Keskiarvoajoissa on eroa vain sekunnin kymmenys. Continental jää Bridgestonesta kaksi kymmenystä. Näillä kaikilla ajotapa ei suuremmin vaikuta nopeuteen, eli renkaalla saa sudittaa reilumminkin.

Michelin jää reilut puoli sekuntia Continentalista. Lisäksi kaasun kanssa on oltava tarkempana: liika polkeminen heikentää aikaa. Gislaved tulee aivan Michelinin kannoilla. Suorilla voi sudittaa reilusti, mutta kaarteissa liika kaasuttaminen puskee ulkokaarteeseen.

Edelliset viisi rengasta yltävät keskiarvon paremmalle puolelle, loput jäävät sen alle. Hankookilla mäen kipuaminen kestää jo reilun sekunnin pidempään, ja ratin takana on oltava tarkempana. Liika kääntäminen kaarteissa ja huoleton kaasunkäyttö heikentävät aikaa.

Kumhon ero Hankookiin venähtää yli kahteen sekuntiin. Pitoa on niin huonosti, että mutkista lähdettäessä ei saa millään kelattua nopeutta.

Wanli jää selkeästi jumbosijalle. Sillä ajaminen tuntuu edellisiin verrattuna melkein toivottoman vaikealta. Ohjauksen kanssa on oltava tarkkana, ja myös jarrutukset on aloitettava aikaisemmin. Liika kaasuttaminen hidastaa nopeutta reilusti.

Loskaliirto

Loskaliirto
1. Brigestone	5. Continental
2. Nokian	5. Gislaved
3. Hankook	7. Michelin
3. Kumho	7. Wanli

Koe tehtiin 3,5 sentin loskakerroksella. Vedestä ja lumesta sekoitettu loska tasoitetaan erikoislaitteistolla tasaiseksi. Kaarteessa olevaan loskakerrokseen ajetaan tasanopeudella ja kokeillaan, milloin rengas ei enää pysty kehittämään ohjaamiseen tarvittavaa sivuttaispitoa. Nopeutta lisätään portaittain, kunnes liirtonopeus löytyy. Samalla tarkkaillaan, miten aikaisin rengas varoittaa alkavasta pidonmenetyksestä.

Bridgestone, Nokian ja Hankook varoittavat pidon heikkenemisestä 41 km/h nopeudella, mutta Bridgestone pitää pintansa suurimpaan nopeuteen. Michelin ja Wanli jäävät viimeiseksi.

Märkä asfaltti osa 1

Jarrutus märällä
1. Gislaved	5. Hankook
2. Kumho	6. Michelin
3. Continental	7. Nokian
3. Wanli	8. Bridgestone

Märällä tehdyssä jarrutuksessa käytettiin ABS-jarruja. Jarrutuksen alkunopeus oli 60 km/h, ja tulokset on katkaistu 4 km/h kohdalla.

Gislaved ja Kumho yltävät parhaisiin tuloksiin kymmenen sentin erolla. Continental ja Wanli jäävät Kumhosta 10 cm päähän. Hankook pureutuu märkään asfalttiin jo reilusti huonommin kuin edelliset: jarrutusmatka on 0,7 m pidempi. Michelin on aivan Hankookin kannoilla. Nokian vaatii puoli metriä pidemmän matkan kuin Michelin. Jumboksi jäävä Bridgestone vaatii vielä 10 senttiä lisää.

Tämä on ensimmäinen koe, jossa Wanli yltää mitalikolmikkoon – talvisemmissa oloissa se on kolmen viimeisen joukossa. Kumhollakaan ei ole tähän mennessä mennyt paljon paremmin.

Märkä asfaltti osa 2

Ajettavuus märällä
1. Continental	4. Wanli
2. Michelin	6. Nokian
3. Gislaved	7. Bridgestone
4. Kumho	8. Hankook

Käsittelykokeessa ajettiin kastellulla asfalttiradalla. Mittasimme kierrosajat pitotason ja perusarvosanan määrittämiseksi. Renkailla ajettiin kolme kierrosta, ja tulos on kahden peräkkäisen kierroksen keskiarvo. Lopulliseen arvosanaan vaikuttaa lisäksi renkaan käytös eri ajotilanteissa.

Continental pitää parhaiten, eikä käytöksessäkään ole moittimista. Conti kestää hyvin sortamista kaarteissa ja auto säilyy neutraalina erilaissa ajotilanteissa. Michelin ei jää paljon Continentalin suorituksesta. Se saa kiitosta ohjauksen tarkkuudesta, mutta moottorijarrutus kaarteessa kampeaa perää hivenen sivulle. Luisto on kuitenkin lievä eikä vaadi korjausliikettä. Pujottelussa Michelin on rauhallisempi kuin hieman nytkähtävästi käyttäytyvä Continental. Kaarteessa tasakaasulla Michelin on yhdessä Hankookin kanssa porukan helpoin ajettava. Voimakas jarrutus puskee Micheliniä reilummin ulkokaarteeseen kuin Continetalia.

Pronssi menisi aikojen perusteella kolmen renkaan tasajakoon, mutta käytösominaisuudet nostavat Gislavedin Kumhon ja Wanlin ohi. Kaarteessa moottorilla jarrutettaessa Wanli lipsauttaa perän äkkinäisesti sivulle. Kumhollakin perä kampeaa, mutta Gislaved menee kaarteen rauhallisesti läpi lievästi aliohjaten.

Aikojen perusteella Nokian yltäisi tasatulokseen Hankookin kanssa, mutta tasapainoinen käytös nostaa sen pykälää ylemmäs, kuten myös Bridgestonen. Hakkapeliitan ohjauksen tarkkuus ja nopeus eivät yllä parhaimpien tasolle, mutta pujottelukokeen rauhallisuudessa se kuuluu kärkikolmikkoon, yhdessä Bridgestonen kanssa. Molemmat tuntuvat hieman verkkaiselta märällä päällysteellä, mutta ehkä juuri siksi ne ovat helppoja ajettavia.

Hankook kärsii eniten ohjauspyörän liiasta kääntämisestä kaarteessa. Sopivaa kulmaa on koko ajan haettava, ettei auto lipsahtaisi ulkokaarteesta penkkaan. Lisäksi moottorijarrutuksessa vaivaa vaihtelu ali- ja yliohjaavuuden välillä.

Kuiva asfaltti

Jarrutus kuivalla
1. Gislaved	4. Hankook
2. Wanli	4. Nokian
3. Kumho	7. Bridgestone
4. Continental	8. Michelin

Jarrutuskoe kuivalla tehtiin samoin kuin märälläkin: aloitusnopeus 60 km/h ja mittaus poikki 4 km/h nopeudessa. Kuivalla erot renkaiden välillä ovat huomattavasti pienemmät kuin märällä.

Ajettavuus kuivalla
1. Michelin	5. Bridgestone
1. Wanli	5. Kumho
3. Continental	5. Nokian
3. Gislaved	8. Hankook

Emme mitanneet kuivakäsittelyssä kierrosaikoja, sillä pidon rajalla ajaminen nastarenkaalla on turhaa. Michelin ja Wanli saavat parhaan arvosanan. Ne ovat kaarteissa täsmällisimmät, ja pujottelussa tarvitaan vähiten ylimääräisiä liikkeitä. Wanlin ohjaus on näistä hieman tarkempi, mutta Michelin käyttäytyy kaistanvaihdossa rauhallisemmin.

Continental ja Gislaved tulevat seuraavina. Ne jäävät edellisille ohjauksen tarkkuudessa ja nopeudessa. Käytös kaistanvaihdossa ja pujottelussa on kuitenkin rauhallista. Nopeissa suunnanmuutoksissa renkaat luistavat hieman reilummin kuin Michelin ja Wanli.

Bridgestone, Kumho ja Nokian saavat saman arvosanan. Ne reagoivat nopeissa sivuttaisliikkeissä rauhallisemmin. Ohjausliikkeitä vaivaa pieni viive. Auto myös puskee reilummin.

Hankook jää kuivalla viimeiseksi. Se vastaa ohjausliikkeisiin vielä rauhallisemmin kuin edelliset, ja pusku on voimakkaampaa. Nopeissa poikkeutuksissa auto lähtee kuitenkin yliohjaavaan luistoon.

Melu
1. Bridgestone	5. Nokian
2. Kumho	6. Continental
2. Continental	6. Gislaved
4. Michelin	8. Wanli

Melut mitattiin suomalaiselle autoilijalle tutulla pinnalla: nastarenkaiden karhentamalla kuivalla päällysteellä. Mikrofoni asennettiin mittauksessa kelluvasti tavaratilaan. Tulokset ovat kahden eri suuntaan tehdyn mittauksen keskiarvoja. Bridgestone on niukasti hiljaisin, vaikka erot renkaiden välillä ovatkin varsin pienet. Wanlissa jyristävä ääni on reilumpi kuin muilla.

Loppuarvostelu

Testin tulos on selvä. Mitalikolmikon renkaat purevat talviolosuhteissa kaikkein parhaimmin ja tasapainoisimmin. Häntäpään kaksikolla on melkein turha lähteä liukaste-lemaan jäisille ja lumisille pinnoille.

1. Nokian 9,5

Hakkapeliitta 5 pärjää erinomaisesti jäällä, eikä luminenkaan alusta tuota renkaalle ongelmia. Parannuksista huolimatta renkaan märkäpito ei ole ihan kärkikastissa. Käytösominaisuuksistaan Nokian saa kaikilla ajoalustoilla hyvät pisteet. Rengas ei muuta käytöstään äkkinäisesti ali- ja yliohjaavan välillä. Kokonaisuus on talvirenkaaksi paras, jos arvostelun painoarvo on talvisissa oloissa, kuten meidän testissämme.

Jää: 9,5-
Lumi: 8,7
Loska: 9,0
Märkä asfaltti: 7,8
Kuiva asfaltti: 8,4

2. Gislaved 9+

Gislaved nousee kakkospaikalle. Sen tulokset eri olosuhteissa ovat tasapainoisimmat, minkä huomaa varsin pienestä arvosanahajonnasta. Hakkapeliittaan verrattuna Gislaved pärjää hieman heikommin jäällä, mutta lumella vaaka kallistuu Gislavedin puolelle. Märällä ja kuivalla Gislaved pitää selvästi paremmin kuin Nokian. Pääsääntöisesti aliohjaavasti käyttäytyvä rengas saa pienen miinuksen siitä, että lumella auto saattaa heilahtaa hieman varkain laajahkoon peräluistoon.

Jää: 8,8
Lumi: 8,8
Loska: 7,5
Märkä asfaltti: 8,9
Kuiva asfaltti: 8,6

3. Bridgestone 9

Bridgestone ja Continental jakavat kolmannen sijan. Bridgestonen suoritus on varsin tasapainoinen märkää päällystettä lukuun ottamatta. Märällä jarrutusmatkat venyvät niukasti porukan pisimmiksi. Bridgestonen käytös on periaatteessa yllätyksettömän rauhallista, mutta rengas menettää pidon äkkinäisemmin kuin parhaat, ja siksi ajaminen muuttuu hieman kulmikkaaksi. Lumisella tiellä auto käyttäytyy hivenen yliohjaavasti. Vaikka pitoa onkin luistojen alkaessa pääsääntöisesti tarpeeksi, olisi neutraali tai lievän aliohjaava käytös turvallisempi.

Jää: 8,7
Lumi: 8,7
Loska: 9,5
Märkä asfaltti: 7,7
Kuiva asfaltti: 8,5

3. Continental 9

Continental ottaa edellisiltä hieman selkäänsä jäisellä pinnalla, vaikka pärjääkin lumella parhaiten yhdessä Gislavedin kanssa. Lumella ja jäällä kuljettajaa kiusaa edellisiä enemmän se, ettei rengas tunnu pitävän tasapainoisesti pitkittäis- ja sivuttaissuunnassa. Lumella jarrutettaessa ja kiihdytettäessä pitoa on riittämiin, mutta kaarteissa auto lipsahtaa sivulle herkemmin kuin odottaisi. Sama toistuu jääradalla. Lisäksi luistot alkavat pääsääntöisesti takapäästä. Pitoa on pienestä epävarmuudesta huolimatta tarjolla varsin hyvin.

Jää: 8,0
Lumi: 8,8
Loska: 7,5
Märkä asfaltti: 8,9
Kuiva asfaltti: 8,4

5. Michelin 9-

Michelinin ohjaustuntuma on ihastuttavan täsmällinen, ja samalla pitoakin on riittävästi. Michelin yltää kolmessa osakokeessa toiseksi, muuten sijoitukset ovat pääosin puolivälin nurkilla. Heikoin osa-alue on jarrutuspito kuivalla, jossa Michelin jää viimeiseksi. Ohjauksen ohella Michelin saa kiitosta tasapainoisista käytösominaisuuksistaan. Sivuttaispitomittauksessa jäällä rengas horjuu neutraalin molemmin puolin, mutta tämä ei vaadi korjausliikkeitä. Lumi- ja jääradalla käytös säilyy rauhallisen neutraalina, vaikka pito ei ylläkään aivan kärjen tasolle.

Jää: 7,6
Lumi: 8,7
Loska: 7,0
Märkä asfaltti: 8,4
Kuiva asfaltti: 8,5

6. Hankook 8-

Hankook erottuu edellisistä, sillä sen kanssa voi pahimmilla talvikeleillä törmätä ongelmiin. Erityisesti jäällä tulos on huomattavasti heikompi kuin muilla pinnoilla. Sijoitukset osakokeissa ovat tasaisesti puolivälin heikommalla puolella, lumella tehtyä kiihdytyspitoa lukuun ottamatta. Siinä Hankook nykäisee kärkituloksen. Nopeasti muuttuva käytös vaivaa Hankookia sekä lumella että jäällä. Kaarteissa sivuttaispito akseleiden välillä vaihtelee ajotilanteen mukaan, joten ohjaamista riittää. Tämän lisäksi käytös muuttuu aliohjaavasta herkästi yliohjaavaksi.

Jää: 6,0
Lumi: 8,3
Loska: 8,5
Märkä asfaltti: 7,8
Kuiva asfaltti: 8,3

7. Kumho 7+

Talvisissa olosuhteissa tehdyt kokeet ovat Kumholle vielä reilusti vaikeampia kuin Hankookille. Jäisellä pinnalla Kumho jää kaikissa osakokeissa jumbosijalle. Pito ei yksinkertaisesti riitä. Lumellakaan sijoitukset eivät ole mairittelevia. Vain jarrutuskokeessa lumella Kumho yltää viidenneksi, muissa lumikokeissa sijoitus on toiseksi viimeinen. Märällä ja kuivalla päällysteellä sen sijoitukset ovat huomattavasti paremmat. Lumella ja jäällä kiusaa yliohjaavuus, sillä peräluistot alkavat varsin äkisti ja jatkuvat pitkään. Äkkinäisyys ja heikko pito eivät kannusta ajelemaan talvisissa oloissa.

Jää: 5,0
Lumi: 7,6
Loska: 8,5
Märkä asfaltti: 8,8
Kuiva asfaltti: 8,5

7. Wanli 7+

Wanli on kesärenkaana kohtalainen mutta talvirenkaana kelvoton. Se pärjää jäällä hieman paremmin kuin Kumho, mutta lumella huomattavasti heikommin. Erittäin heikosta talvipidosta huolimatta Wanli saa kiitosta käytöksestään ja ohjauksestaan. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä, sillä pidossa ero kärkeen on huomattava. Äkkitilanteissa kuljettajalle ei jää juuri muuta tehtävää kuin päättää, mihin penkkaan yrittää tähdätä. Märällä asfaltilla tulokset ovat kohtuullisen hyviä. Kuivalla tehdyissä kokeissa Wanli yltää aivan kärkipäähän.

Jää: 5,8
Lumi: 6,7
Loska: 7,0
Märkä asfaltti: 8,7
Kuiva asfaltti: 8,6

Oskari Pentti
Lehdessä 12/2007