Nissan Tiida 1.6 Acenta Sedan

Nissan Almeran taru loppui viime vuoden marraskuussa. Vuodesta 1995 markkinoilla ollutta perhemallia myytiin kahden mallisukupolven aikana merkittäviä määriä. Almera sinnitteli Suomen myydyimpien automallien listalla vuodesta toiseen, ja vasta viime vuonna se kammettiin ulos kärkikymmeniköstä.

Muutama vuosi sitten Nissan päätti suunnitella Almeran korvaajaksi kokonaisen tuoteperheen, jonka jäseniä olisivat tila-automainen Note, katumaasturi Qashqai ja alemman keskiluokan Tiida. Tiida esiteltiin Noten ohella Japanissa jo 2004, joten varsinaisesta maailman- uutuudesta ei enää voida puhua.

Suomessa Almera-kuskit eivät ole löytäneet Notea ja Qashqaita niin hyvin kuin maahantuoja ennakkoon odotti. Almeralla ajaneet perusautoilijat ovat siinä määrin fiksua tai vanhoillista porukkaa, etteivät he koe tarvetta ratsastaa viimeisimpien trendien aallonharjalla – kaupassa ja marjametsällä käyntiin kun ei välttämättä tarvita citymaasturia tai tilakoppia. Nissan pyrkii nyt Tiidan avulla takaisin C-segmentin kärkikamppailuihin, ja yrittää samalla houkutella muihin merkkeihin eksyneitä Nissanisteja takaisin omaan leiriinsä.

Suunnittelu ja tekniikka

Tiidassa käytetään Renaultin ja Nissanin yhteistä B-pohjalevyä. Tiidan lisäksi saman pohjalevyn omaavat muutkin mallit kuten Micra, Note, Clio ja Modus. Pyörien tuenta on toteutettu tutuin rakentein. Edessä käytetään joustintukia, kolmiomallisia alatukivarsia sekä kallistuksenvakainta. Takapyörien tuenta koostuu yhdysheiluriakselistosta, putki-iskunvaimentimista ja kierrejousista.

Tiida on joka suhteessa kasvanut ulos edeltäjänsä mitoista. Kokonaispituus on venynyt Almeraan verrattuna 42 mm ja akseliväli 62 mm. Korkeutta on siunaantunut peräti 98 mm lisää. Ainoastaan leveys on sama kuin porrasperä-Almerassa. Sedanin lisäksi Tiidaa myydään 5-ovisena hatchback-versiona.

Auton ulkonäön arvosteleminen on yleensä riskaabelia puuhaa. Kauneus on tunnetusti katsojan silmässä. Tiidan mittasuhteissa on kuitenkin jotain, mikä usuttaa ohikulkijat tuomaan julki omat näkemyksensä, halusipa sitä tai ei. Erityisesti korkea kattolinja saa kielen kannat irtoilemaan. Pidemmän yhteiselon aikana Tiidan ulkonäköön kuitenkin tottuu, eikä siihen kiinnitä sen enempää huomiota. Kauniiksi autoa ei silti voi luonnehtia.

Tiidan voimanlähteen voi valita kahdesta erikokoisesta bensamoottorista. 110-heppainen 1,6-litrainen HR16DE on tuttu mm. Micran, Noten ja Qashqain keulalta. Uudempi 1,8-litrainen MR18DE-moottori kehittää 16 pollea pikkuveljeään enemmän. Molemmissa on muuttuva imuventtiilien ajoitus. 1,5-litrainen suoraruiskutteinen K9K-diesel on Renaultin käsialaa.

Pienemmän ottomoottorin yhtey-teen voi valita viisilovisen käsivaihteiston tai nelipykäläisen automaatin. Kuusivaihteinen käsihämmennin on ainoa vaihtoehto sekä dieseliin että isompaan bensamalliin.

Meksikossa valmistettavan Tiidan muotoilu saa aikaan syvällisiäkin keskusteluja. Yhteistyö Renaultin kanssa on vahvaa niin alusta- kuin moottoripuolellakin.

Tilat ja mukavuus...

Ensivaikutelma Tiidaan istuttaessa riippuu pitkälti siitä, onko ajoneuvo varustelutasoltaan Visia vai Acenta. Edullisemman eli Visian istuinmateriaalina käytetään maahantuojan tiedotteen mukaan mokkanahkamaista trikoota. Tuo verhoilu on halvanoloista ja tuo mieleen lähinnä itäblokin kulta-ajat. Acentassa käytetään laadukkaamman oloisia materiaaleja ja erilaisia väriyhdistelmiä. Tunnelma sisätiloissa on selvästi länsimaisempi.

Etuistuimelle pääsee reilusti aukeavan oven ansiosta helposti. Pian huomaa istuvansa korkeammalla kuin muissa C-segmentin autoissa. Aluksi lähes tila-automainen istumakorkeus häiritsee, ja jakkaraa yrittää vaistomaisesti säätää alemmaksi. Tottumisjakson jälkeen korkea ajoasento ei enää häiritse, sillä ylhäällä kulkevan kattolinjan ansiosta myös pääntilaa on riittävästi. Myös näkyvyys ulos on kilpailijoita parempi.

Etuistuin on huomattavan iso. Riippuen kuljettajan koosta sen kokee joko myönteiseksi tai kielteiseksi asiaksi. Istuinosa on leveä. Olemattoman pienet sivutuet eivät paina pidemmälläkään matkalla, mutta eivät tarjoa tukeakaan. Portaallisesti säädettävä selkänoja tukee kohtuullisesti, mutta pidempiselkäinen kokee sen lyhyeksi. Samoin istuinosaan kaivattaisiin hieman lisää pituutta. Normaalista poiketen istuimen säätövivut ovat jakkaran oikealla puolella, mikä on hyvä idea. Muoviset vivut ovat valitettavan heppoisen oloisia, ja ne vääntyilevät käytettäessä. Pitkän kuskin on mukava tukeutua keskikyynärnojaan.

Ajoasennosta saa kohtuullisen, mutta pitkäjalkaisia ohjauspyörän etäisyyssäädön puuttuminen harmittaa – ja paljon. Rattia ei saa millään riittävän lähelle. Ohutkehäisen ohjauspyörän säätimillä voi näppärästi operoida niin radiota kuin vakionopeudensäädintäkin ja vastata puhelimeen. Puhelimeen huhuilun mahdollistaa audiolaitteistoon integroitu hands free -järjestelmä Bluetooth-toiminnolla. Ominaisuuden toivoisi yleistyvän myös muiden automerkkien keskuudessa – ilman suolaista lisähintaa.

...Tilat ja mukavuus

Takapenkille meno on verraten helppoa. Ainoastaan päätä joutuu hieman varomaan sisälle laskeuduttaessa. Kolmistaan istuttaessa käy ilmi Tiidan takatilojen kapeus. Onneksi keskipaikalla olija istuu luonnostaan hieman edempänä: lomittainen istumajärjestys parantaa matkustusmukavuutta hivenen. Keskipaikalla ei kuitenkaan matkusta mielellään, sillä selkänoja on kova. Laitapuolen kulkija taas kokee selkänojan loppuvan sivusuunnassa kesken.

Kahdelle takamatkustajalle Tiida tarjoaa huomattavasti väljemmät tilat. Pääntilaa riittää, kiitos korkean kattolinjan. Jaloille on hyvin lääniä ja varpaitakin mahtuu heiluttelemaan etuistuinten alla reilusti. Selkänoja on kovera pakottaen matkustajien selät klassiseen muna-asentoon. Kyynärnojat sekä sivuilla että keskellä ovat miellyttävällä korkeudella. Takapenkin istuinosan lyhyys käy pidemmällä matkalla harmittamaan takapuolta.

Takaistuimelta poistuttaessa korin B-pilarin on aavistuksen verran kenkien tiellä, ja päätä joutuu hippasen varomaan. Melkein 90 asteen kulmaan avautuvien takaovien ansiosta ulostuloon ei kuitenkaan sisälly suurempaa dramatiikkaa.

Porrasperäisen Tiidan tavaratila on 500 VDA-litran vetoinen. Juomakoreissa mitattuna se tarkoittaa yhtätoista kappaletta. Lastausaukko saisi olla isompi. Lastenrattaat mahtuvat juuri ja juuri kokonaisena aukosta sisään. Olemukseltaan karun tavaratilan leikkurisaranoita katsellessa ajatukset harhailevat herkästi 80-luvulle. Kuormansidontakoukkuja ja virtapistoketta ei ole katsottu tarpeelliseksi asentaa, mutta valo sentään löytyy.

Tavaratilan laajentaminen on helppoa. Jaettavat selkänojat kumotaan istuinosan päälle, mutta kynnys tavaratilan lattian ja selkänojan yläreunan välillä on huimat 28 senttiä.

Taajamissa Tiida on miellyttävän hiljainen. Kovissa kiihdytyksissä 1,6 litraisen ääni on karkea, mutta tasanopeuksilla moottorin puhina kuuluu ohjaamoon kiitettävän hiljaisena. Nopeuden kasvaessa melutaso luonnollisesti nousee, mutta melun sävy on miellyttävä. Mittausten mukaan Tiida on kokoluokkansa hiljaisimpia autoja.

Korkean kattolinjan ja pitkän akselivälin ansiosta Tiida tarjoaa miellyttävät matkustusolosuhteet neljälle aikuiselle. Sisämelu on mukavan vähäistä.

Ajettavuus

Tiidan sähkötehostettu ohjaus on sisariaan Notea ja Qashqaita hieman parempi, muttei vieläkään hyvä. Ohjauksen keskialue on tahmea, mutta Tiida ei pane Qashqain tavoin käännettäessä hanttiin. Ohjausvaste on kääntökulmasta riippumatta ikävän kevyt. Kaarreajossa Micraa ja Notea vaivaava ohjauksen ”sahaus” on saatu paremmin kuriin. Ohjaus ei kuitenkaan houkuttele riiustamaan Tiidalla kohti mutkaisia teitä.

Kapeiden A-pilarien, suhteellisen takana sijaitsevien B-pilarien, isojen sivupeilien ja korkean istuma-asennon ansiosta kaikenkokoiset kuljettajat viihtyvät Tiidan kanssa kaupungin vilskeessä. Keveytensä ja hyvän palauttavuutensa ansiosta ohjaus on kaupunkipyörittelyyn omiaan. Kytkimen ja vaihteiston toiminnassa ei ole mitään häiritsevää. Ainoastaan kulmien arviointi pysäköitäessä on hieman vaikeaa, sillä keulan ja perän hahmottaminen ei onnistu hetkessä.

Maantiellä Tiidaa vaivaa sivutuuliherkkyys. Vähänkään normaalia tuulenvirettä voimakkaammissa olosuhteissa suhteellisen korkea auto pyrkii vaeltelemaan oman päänsä mukaan. Tyynellä kelillä meksikolaismimmi onneksi lauhtuu säyseämmäksi ohjastaa, eivätkä pitkittäisurat poikkeuta Tiidan kulkusuuntaa.

Alun perin Japanin ja Yhdysvaltojen markkinoille suunnitellun ”uutukaisen” jousitus on yllättävän napakka. Jenkkiautoihin stereotyyppisesti liitettävästä lullamaisuudesta ei ole tietoakaan. Tienpinnan tasaisuudesta riippuen jousituksella on välillä taipumusta nypyttää ärsyttävästi. Maaseudun sorateillä Nisukalla voi hyvillä mielin ajella suurinta sallittua nopeutta. Tiukimmissa, lipakan pinnan omaavissa kaarteissa perä voi lähteä leveähköön luistoon, sillä ajonvakautus ei lyö peliä poikki turhan aikaisin, vaan antaa kuljettajalle mahdollisuuden korjata syntynyt tilanne itsenäisesti. Hyvä niin. Turhan neuroottisia ajonvakautuksia ärsyttävine piipityksineen on automaailma täynnä.

Suljetulla alueella suoritetuissa väistökokeissa Tiidan kori kallistelee kuormattuna rajusti. Autolla on pientä taipumusta aliohjautua, mutta Tiida pitää silti toivotun ajolinjan hyvin. Omalle kaistalle palattaessa Tiida lähtee yliohjautumaan rauhallisesti varoittaen kuljettajaa selvästi alkavasta luisusta. Ilman kuormaa menon aistii hieman aliohjaavammaksi, koska keveämpi perä ei tarjoa itseään juurikaan sivulle. Ohjaus on valitettavan tunnoton, ja tekee kuormaamattoman Tiidan etenemisestä hieman kulmikasta.

Ääritilannekäyttäytyminen osoittautui kaiken kaikkiaan mallikkaaksi, joten hirvien väistelemisen ei pitäisi olla autosta kiinni. Huonot valot vaikeuttavat sen sijaan huomattavasti hämärällä liikkuvien elikoiden havaitsemista. Valomittausten tulos on lohduton: lähivalojen kantama (3 luksia) on vain 54 metriä.

Tiida tarjoilee tasaisen harmaita ajoelämyksiä. Ääritilannekäyttäytyminen on mallikasta. Huonot ajovalot eivät houkuttele liikkumaan yöaikaan.

Suorituskyky

Tiidan ehdottomasti parasta antia on 1,6-litrainen moottori. Paperilla 110-heppainen kone ei vaikuta sen kummemmalta voimanlähteeltä kuin kilpailijoissakaan, mutta käytännön suorituskyky on mallikelpoinen. 153 Nm:n maksimivääntö 4 400 kierroksella ei sekään paljoa lupaile, mutta numeroista huolimatta suurinta vaihdetta voi käyttää mielekkäästi aina 50 km/h nopeudesta lähtien. Hyvästä sitkeydestä johtuen vaihtamistarve on miellyttävän vähäinen.

Suorituskykymittauksissa alitimme tehtaan ilmoittaman 0–100 km/h arvon kahdella kymmenyksellä. Sitkeysarvot nelos- ja viitosvaihteella ovat alemman keskiluokan vertailutestimme osanottajia paremmat (TL 7/07). Jarrut ovat tehokkaat, mutta jaetun kitkan jarrutuksissa auto pyrkii kampeamaan lievästi poikittain. Tämä on tuttu piirre muistakin Nissaneista.

Kokeilimme testin alkutaipaleella myös 1,8-litraista mallia. Sen tuottamat 126 hv ja 172 Nm tuovat ajoon hieman enemmän puhtia, mutta ero ei ole kovin dramaattinen. Pienemmälläkin koneella tulee toimeen vallan mainiosti. 1,8-litraisen ainoa selkeä etu on kuusilovinen vaihteisto, joka tiputtaa moottoritieajossa koneen kierrokset siedettävämmälle tasolle.

Tiidan käytännön suorituskyky on hyvä. Jarrut ovat tehokkaat, mutta sähköinen jarrupaineenjako ei toimi ongelmitta.

Kustannukset, turvallisuus ja varustelu

Tiidaa huolletaan 20 000 kilometrin välein tai vähintään kerran vuodessa. Huoltohinnat ovat korkeahkot. Varaosien hintoja ei ole vielä kaikilta osin vahvistettu.

Turvavarustelu on kunnossa. Kaikkiin kolmeen varustelutasoon kuuluu mm. ajonvakautus, neljä turvatyynyä, lukkiutumattomat jarrut sähköisellä jarrupaineen säädöllä sekä hätäjarrutustehostuksella. Turvaverhot kuuluvat vain Acenta- ja Tekna-tasojen varustukseen.

Acenta tuo 1 800 euron lisäpanostuksella laadukkaamman sisäverhoilun lisäksi mm. automaattisen ilmastoinnin, sadetunnistinautomatiikan, kyynärnojat eteen ja taakse, pari lisäkaiutinta ja nahkaratin. Tekna kustantaa Visiaan nähden jo 3 700 euroa lisää. Se tuo muassaan Acenta-varustelun lisäksi mm. osittaisen nahkaverhoilun, kevytmetallivanteet, älyavaimen sekä mahdollisuuden hankkia Luxury-paketin, joka sisältää nahkaverhoilun, ksenonvalot sekä kattoluukun.

Almera oli viimeiset elinvuotensa selkeästi kilpailijoitaan halvempi ostos. Hintansa ja luotettavuutensa vuoksi se oli perusautoilijoiden keskuudessa suosittu. Tiidan kohdalla maahantuojan strategia on erilainen. Nyt ei kilpailla hinnalla vaan auton oletetuilla ominaisuuksilla.

Tiidan hinnat alkavat 21 390 eurosta ja päättyvät 29 890 euroon. Tulokkaan tarjoamaan kokonaisuuteen nähden hinnat ovat korkeat. Tiidalla ajaessa kun luulee ihan aidosti ohjastavansa reilusti alle 20 000 euron arvoista autoa. Testiauton hintaa vastaavalla rahasummalla saa luokkaa suurempiakin autoja – alemman keskiluokan vertailumenestyjistä puhumattakaan. Nähtäväksi jää, miten Tiidan myynti käynnistyy. Näinä alenevien hyvityshintojen aikana jälleenmyyjät saavat valjastaa kaiken ammattitaitonsa palauttaakseen Nissanin takaisin C-segmentin kärkipaikoille.

Tiidan ylläpito on kilpailijoita kalliimpaa ja malliston hinnoittelu yläkantissa. Acentan vakiovarustelu on kattava.

Loppuarvostelu

Nissan Tiida on Almeran tavoin varsin harmaa tuote. Kokonaisuutena se ei paini samalla tasolla C-segmentin kärkiautojen kanssa, vaikka korkea hinta sitä ehdottomasti vaatisikin. Moottori ja alhainen melutaso ovat Tiidan parasta antia. Ohjaus, jousitusmukavuus ja varsinkin ajovalot kaipaisivat lisäpanostusta. Edeltäjäänsä verrattuna Tiida on silti kehittynyt joka suhteessa, ohjausta lukuun ottamatta.

Tiida on mutkaton kulkupeli niille, joiden ajatusmaailmassa auton tehtävä on kuljettaa kyydissäolijat turvallisesti perille ilman sen suurempia ajonautintoja. Samaan kykeneviä peruspelejä saa kuitenkin huomattavasti Tiidaa edullisemminkin. Tulevaisuus näyttää, jääkö Nissanin uusin tulokas hinnoittelunsa vangiksi vai ottavatko merkkiuskolliset asiakkaat sen omakseen.

+ Moottori
+ Meluttomuus
+ Hyvä näkyvyys

– Ohjaus
– Jousitusmukavuus
– Valot

Acenta-varustetason lisähinta kaikkiin malleihin 1 800 euroa, Teknan 3 700 euroa.

Testiauton lisävarusteet: Metalliväri 550 e, Style Pack (15” kevytmetallivanteet ja sumuvalot) 550 e.
Testiauton hinta: 24 890 euroa
Takuu: 3 v/100 000 km. Korin puhkiruostumattomuustakuu 12 v, maalitakuu 3 v.
Vakuutusmaksut: liikenne 582 e, auto 987 e ¹⁾
Maahantuoja: Nissan Nordic Europe Oy, Helsinki
Valmistaja: Nissan Motor Corporation, Ltd., Tokio, Japani
Valmistuspaikka: Cuernavaca, Meksiko

¹⁾ = Tiedot Pohjola. Autovakuutus: Superkasko + Superlunastus, omavastuu 150 euroa. Hinnat Helsingissä nollabonuksin, kun vakuutuksenottajana on 43-vuotias mies. Hinnat pyöristetty lähimpään euroon.

Vertaillen

Ford Focus 1.6 Ti-VCT Ghia Sedan

+ Ajettavuus
+ Ohjaus
– Melutaso
– Takatilat

Toyota Corolla 1.6 VVT-i Sol 4D

+ Merkin maine
+ Taloudellisuus
– Ohjaus
– Suuntavakavuus

Volkswagen Jetta 1.6 Trendline

+ Ajettavuus
+ Ohjaus
– Suorituskyky
– Varustelu

Tiedot valmistajien ilmoittamia.

Pasi PiironenLehdessä 11/2007