Öljyn hinta laskee mutta autoilijan kukkaro kevenee

Suomessa öljytuotteiden kuluttajahinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla ja vaihtelevat kilpailutilanteen mukaan. Sama tavara saa erilaisen hinnan  paikkakunnittain ja huoltoasemittain. Raaka-aine hankitaan kansainvälisiltä öljymarkkinoilta, mutta polttoaineessa oleva veron osuus on suurelta osin kiinteä eli kaikille sama.

Polttoaineiden hintoihin vaikuttavat monet osatekijät, kuten vuodenaikojen mukaan vaihteleva kysyntä, kerrotaan Öljyalan Keskusliitosta.

- Raakaöljyn hinta on vain yksi osatekijä niiden monien tekijöiden joukossa, jotka vaikuttavat öljytuotteiden hintoihin, toteaa toimitusjohtaja Helena Vänskä Öljyalan Keskusliitosta. Esimerkiksi euron valuuttakurssilla dollariin nähden on suurempi vaikutus tuotteiden kuluttajahintoihin kuin raakaöljyn hinnalla.

- Lukuisten kuluttajahintoihin vaikuttavien tekijöiden vaikutus ei noudata mitään toistuvaa kaavaa, vaan tekijöiden painotus vaihtelee eri aikoina ja on joskus jopa ristikkäinen. Tällöin tekijöiden yhteisvaikutus on erilainen eri aikoina. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna kotimaisten öljytuotteiden hinnat kuitenkin seurailevat pitkälti raakaöljyn hintakehitystä.

Suomessa bensiinin kuluttajahinnasta suurin osa on veroja. Polttoainevero on kiinteä, mutta erilainen E95, E98 ja diesel-polttoaineella. Tähän osaan veroa ei raakaöljyn eikä bensiinin maailmanmarkkinahintojen muutokset vaikuta. Loppuhintaan sisältyvä arvonlisävero ( 23 %) sen sijaan rahamäärältään vaihtelee, sillä mitä enemmän polttoaine maksaa, sitä enemmän siinä on arvonlisäveroa. 

Alkuvuonna tapahtunut voimakas polttoainehintojen nousu johtui polttoaineveron korotuksesta. Hintojen tarkastelu tammikuusta 2009 osoittaa, että korkein polttoaineiden hintataso saavutettiin toukokuussa 2011. Silloin 95E maksoi 1,595 euroa litra. Tammikuun 15. 2009 keskihinta oli 1,147 euroa litra Öljyalan Keskusliiton tietojen mukaan.

Miksi polttoainehinnat eivät laske?

Tavallista autoilija ihmetyttää, miksi polttoaineiden hintakehitys toimii vastoin terveen järjen logiikkaa. Kun raakaöljyn hinta laskee, polttoainehinnat eivät juurikaan reagoi muutokseen tai muutos tulee hyvin hitaasti ja vähäisenä hintoihin. Sen sijaan kun raakaöljyn hinta nousee, polttoainehinnat nousevat oitis huoltoasemilla. Miksi yhteys toimii vain toiseen suuntaan mutta ei toiseen?

Jos öljy-yhtiöt toimivat hyvin ohuiden varastojen varassa, että öljyn hintamuutos näkyy oitis bensalitran hinnassa. Kun öljyn hinta laskee,
myös huoltoasemahintojen pitäisi nopeasti laskea.  Öljy-yhtiöt selittävät alenevien hintojen jäykkyyttä sillä, että ne ovat hankkineet säiliöihinsä tavaraa silloin, kun raakaöljyn hinta oli korkea.

Tuskin huoltoasemahinnan nousu kuitenkaan johtaa nopeasti siihen, että polttoaineiden kulutus vähenee nopeasti ja hyvin tuntuvasti. Silloin olisi ollut mahdollista, että öljy-yhtiöiden varastoihin olisi jäänyt viikkokausiksi hyvin kalliilla hankittua polttooainetta.

Pikemminkin voisi ounastella, että markkinoilla vallitsee oligopolistinen kilpailutilanne. Hinnoilla kilpaillaan, ja öljy-yhtiöiden kate on hyvin vähäinen. Tästä ilmeisesti johtui mm. Shellin ja Esson vetäytyminen Suomen markkinoilta. Kun polttoaineiden myynnistä jää erittäin vähän katetta, öljy-yhtiöt käyttävät jokaisen tilaisuuden hyväkseen parantaakseen omaa kannattavuuttaan. Sen seurauksena hintamuutokset toimivat nopeasti vain yhteen suuntaan - hinnat nousevat.

Elokuussa 2008 bensiinilitra (95E) maksoi alle 1,5 euroa

Kansainväliset öljymarkkinat

Viime aikoina raakaöljyn hinta on ollut lievässä laskussa. Muutosta selittää muun muassa Libyan öljyn tuotannon käynnistyminen uudelleen, sekä ennusteet Pohjanmeren öljyntuotannon lisääntymisestä. Myös suuren öljynkäyttäjän Yhdysvaltain raakaöljyvarastotasot ovat nousseet viime aikoina. Lisäksi öljynviejämaiden järjestö Opec on laskenut kuluvan vuoden öljynkysyntäennusteitaan.

Brent-raakaöljylaadun hinta oli kesän aikana alimmillaan elokuun puolivälissä, noin 106 dollaria barrelilta. Hinta nousi syyskuun alkuun mennessä noin 118 dollariin barrelilta ja pysyi suunnilleen tällä tasolla syyskuun puoliväliin. Viime aikoina hinta on liikkunut noin 110 dollarin tietämissä.

Libyan öljyntuotanto käynnistyi syyskuun puolivälissä uudelleen puolen vuoden tauon jälkeen. Alkuvaiheessa tuotanto on kymmenesosa sisällissotaa edeltäneestä tasosta, joka oli 1,6 miljoonaa barrelia päivässä. Öljynvienti on ilmoitettu pyrittävän saamaan käyntiin syyskuun aikana. Libyan osuus maailman raakaöljyn tuotannosta on noin kaksi prosenttia, ja öljyn vienti suuntautuu pääosin Etelä-Eurooppaan.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA totesi kesäkuun lopussa käynnistyneen jäsenvaltioiden 60 miljoonan barrelin raakaöljyn tilapäisen varmuusvarastojen purkamisen päättyneeksi syyskuun puolivälissä. Yksikään purkuoperaatioon osallistuneista jäsenvaltioista ei joutunut alentamaan öljyn varmuusvarastojaan vaaditun 90 päivän varastotason alapuolelle.

Keskeisten öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat viimeisen kuukauden aikana noudattaneet raakaöljyn hintakehitystä, joskin laskeneet raakaöljyä selvemmin viime aikoina.

Bensiinin maailmanmarkkinahinta on päätynyt syyskuun loppupuolella noin 940 dollariin tonnilta, dieselöljyn noin 925 dollariin tonnilta, kevyen polttoöljyn noin 890 dollariin tonnilta ja raskaan polttoöljyn noin 620 dollariin tonnilta.