Hallinto-oikeuksien toimintakertomus tulkitsee markkinailmoiöitä
Hallinto-oikeuksien toimintakertomuksessa vuodelta 2008 toimintakertomuksessa vuodelta 2008 on esitetty näkemys, (esipuhe KHO:n presidentin Pekka Hallbergin laatima), että kiinnostus tuontiautoja kohtaan olisi alentunut. Taustalla on seuraava ajatuskulku: CO2-päästöt alensivat autoveroja. Hintaero sduomalosiin autoihin kapeni. Siksi tuontiautojen kiinnostavuus hankinnan vaihtoehtona on vähentynyt.
Kuinka kuluttaja toimii?
Kun markkinat toimivat vapaasti, kuluttaja toimii tarpeittensa kannalta useimmiten järkevällä tavalla. Tämä koskee erityisesti auton hankintaa siksi, että auto on kallis hyödyke. Sen hankinnan lisäksi käyttöön liittyy suuria taloudellisia kustannuksia. Ostaja pohtii vaihtoehtoja useimmiten ainakin hieman perusteellisemmin kuin piimäpurkin tai pokkarikameran ostamista.
Auton hankinnassa on vastakkain hyvin monenlaisia tarpeita. Jos hankinnan kohteena on uusi auto, sen hankkiminen mistä tahansa EU-alueelta on selvästi helpompaa kuin käytetyn auton ostaminen. Uutta autoa ostettaessa vertailu tehdään ensisijaisesti hankinnan välittömiä kustannuksia tarkastelemalla. Ostaja ottaa vaihtoehtolaskelmassa huomioon myös autoveron, jonka määrä Suomessa on nyt hyvin selvästi ilmoitettu.
Käytetyn auton hankkiminen on paljon haasteellisempaa. Autot ovat keskenään erilaisia. Hankinnan taloudellisia seurauksia on hyvin paljon vaikeampaa vertailla kuin uutta autoa hankittaessa. Syynä on se, että tulli määrittelee veron sen perusteella, mikä on Suomessa myynnissä olevan samanlaisen auton markkina-arvo. Vaikka CO2-päästö on selkeästi tiedossa, markkina-arvo ei ole. Kiistoja syntyy tästä syystä edelleen.
Muuttiko autoverotuksen CO2-sidos tuontiautojen haluttavuutta?
Onko käytettynä tuotujen henkilöautojen määrä todella kääntynyt laskuun? Vastausta voi etsiä erilaisista tilastoista. Johtopäätöksien tekijän tulee muistaa, että tuontiin vaikuttavat olosuhteet saattavat eri vertailujaksoilla vaihdella. Tuontiluvut eivät välttämättä kerro tuontiautojen haluttavuuden eroista vaan joistakin muista seikoista.
Katsotaanpa alla olevaa tilastoa kahdelta peräkkäiseltä ajanjaksolta vuosilta 2009 ja vuodelta 2008. Ne koskevat maaliskuusta marraskuuhun ulottuvaa jaksoa. Olen jakanut ne kolmen kuukauden mittaisiksi periodeiksi, jotta yhden kuukauden satunnaistekijät (esimerkiksi tilaston laatimiseen liittyvät tekijät) olisi mahdollista virhelähteenä poistaa.
Käytettynä tuotujen määrät kolmen kuukauden jaksoilla maaliskuusta marraskuuhun 09-08
| 2009 | 2008 |
Muutos |
(%) |
|
| maalis-touko | 4 137 | 6 079 | -1 942 | -31,95 |
| kesä-elo | 6 443 | 5 796 | 647 | 11,16 |
| syys-marras | 7 698 | 5 569 | 2 129 | 38,23 |
| Jakson 9 kk yhteensä | 18 278 | 17 444 | 834 | 4,78 |
Kun katsellaan kolmen peräkkäisen 3 kuukauden jaksoa muutosta, voi havaita, että tuontiautojen määrä on vuoden 2009 alkukuukausien jälkeen kääntynyt rajuun nousuun, vai onko?.
Osaltaan muutokseen vaikuttaa se, että autoverotuksen muutosta alettiin odotella jo syksyllä 2008. Suuri osa tuonnista kiinnostuneista jäi odottamaan, millaiseksi autoverotus mahdollisesti muuttuu alkuvuonna 2009. Lisäksi maailmanlaajuinen finanssikriisi teki ostajat varovaisiksi. Sekä uusien että käytettyjen autojen myyntiluvut putosivat rajusti. Nämä seikat vaikuttivat vielä maalis-toukokuun jaksoa verrattaessa vuosilta 2009 ja 2008.
Nyt tiedämme, kuinka CO2-pohjainen autoverotus toimii. Se on kiistatta lisännyt käytettyjen autojen kiinnostavuutta, kun samaan aikaan Suomen käytettyjen autojen markkinoilta puuttuu 2-5 -vuotta vanhoja käytettyjä (uutena Suomeen tulleita) autoja. Autokauppa on alkanut lisääntyvästi tuoda tällaisia autoja Suomeen. Syynä on ansaintamahdollisuus. Ostajat etsivät tällaisia autoja.
Autoverotus ei toimi vieläkään neutraalisti
Hallinto-oikeuksien vuosikertomuksessa ei kiinnitetä huomiota kysymykseen, toimiiko CO2-pohjainen autoverolaki neutraalisti. Aikaisempi verolaki oli erittäin selkeä Suomen markkinoita suojaava kilpailun este. Vaikka tilanne on nyt aikaisempaa parempi, markkina-arvon määrittelyyn liittyy edelleen ongelmia.
KHO ei ole arvioinut ainakaan julkisesti riittävästi sitä, millaisia ovat muutetun autoverolain aikaansaamat valituksiin liittyvät ongelmat. Valitusprosessin muutos johti siihen, että osa valituksista ei enää etene hallinto-oikeuksiin. Nyt olisi hyvin tärkeää tutkia sitä, millaisia ovat ne ratkaisut, joita hallinto-oikeudet valitusprosessin muutoksen jälkeen tekevät. Osoittavatko valituspäätökset, että tulli tekee edelleen markkina-arvoa tulkitessaan virheitä ja ovatko virheet systeemaattisia?
Autoverolain sitominen CO2-arvoon tulee johtamaan tuontiautojen määrän kasvuun ainakin niin pitkään, kun Suomen markkinoilta puuttuu nuorehkoja käytettyjä autoja. Kaiken todennäköisyyden mukaan myös ikäryhmässä 6kk -24 kk olevia autoja tullaan tuomaan Suomeen kasvavia määriä.
Erityisesti tällä uudenkarheiden tuontiautojen alueella tullin tapa määrittää auton verotusarvo on kyseenalainen. Vaikuttaa siltä, että autokaupassa yleinen pyyntihinnan ja todellisen kauppahinnan välinen eroavuus ei tule riittävästi otetuksi huomioon tullin arvioissa.
Jorma Viitanen
esim. Honda Civic
Tilaa uutissyöte Tuulilasin aihealueesta.
Kommentit
0 kommenttia