Opel Corsa, Renault Twingo, Seat Cordoba ja Suzuki Wagon R - erilaiset samanhintaiset

Vertailuryhmä koostuu hiukan alle sadantuhannen markan eli noin 16 000 euron hintaisista ajokeista. Corsa edustaa perinteistä viisiovista pikkuautoa. Twingo on puolestaan omantyyppisensä kolmiovinen pikkuauto, jossa on pikkuautoluokassa epätavallisia ylellisyysvarusteita: nahkaverhoilu ja ilmastointilaite. Cordoba tarjoaa farmarikorin, ja Wagon R on pieni tila-auto.

Näiden autojen tilankäyttö ja -tarjonta eroavat toisistaan kuten varmasti ostajan mieltymyksetkin. Vertailusta tekee mielenkiintoisen se, että tärkein valintakriteeri on hinta, ei autotyyppi.

Valinnan voi jokainen suorittaa omien halujensa mukaan: tahtooko tilaa vai tinkiikö tilassa ja panostaa hemmotteluun varustelussa. Loppupisteissä eri osa-alueiden painoarvot ovat siksi samansuuruisia keskenään pois lukien suorituskyky, jonka painoarvo on muita osa-alueita pienempi. Loppupisteitä voi laskea omien tarpeiden mukaan painottamalla enemmän jotakin osa-aluetta ja jättämällä itselleen vähemmän tärkeän osa-alueen pienemmälle painoarvolle tai kokonaan laskematta.

Ryhmän olisi toki voinut koota laajemmaksikin esimerkiksi valitsemalla kaikki tämän hintaluokan pikkuautot – vaihtoehtojahan löytyy. Myydyintä pikkuautoa, Fiat Puntoa, ei saatu viisiovisena vertailuun aikataulujen takia. Twingo vastaavasti on omassa luokassaan jo omalla tyylillään – pikkuauto hyvin muunneltavilla tiloilla – eikä sille edes löydy suoranaista kilpailijaa. Suzuki Wagon R on Opel Agilan sisarmalli ja varustettu sisartaan suuremmalla 1,3-litraisella moottorilla ja ABS-jarruilla. Samassa hintaluokassa on vielä samantyyppinen Daihatsu YRV. Tämän hintaisten farmarimallien kohdalla valikoima on niukempi. Farmareita on Seatin lisäksi tarjolla samasta konsernista kaksi: Skoda Fabia ja Volkswagen Polo.

Etutilat ja hallintalaitteet

Etutiloissa ei yleensä ole suuremmin moitteita, ei tälläkään kertaa. Kaikissa on etuistuimilla riittävät tilat kokoluokka huomioon ottaen. Ajoasennon löytää kohtuullisen hyvin kaikissa. Asennon hienosäädöissä on sen sijaan eroja.

Istuimen korkeussäätö on Opelissa, Renaultissa ja Seatissa. Opelissa ja Seatissa istuimen korkeussäätöalue tuntui toimivalta ja sopiva ajoasento löytyy kohtuullisen helposti. Sopiva istuma-asento löytyi tässä kaksikossa tasaveroisen helposti. Seatin istuimessa häiritsee hiukan se, että istuintyynyn kaltevuus muuttuu korkeussäädön yhteydessä ja selkänojan kaltevuutta on säädettävä melkeinpä aina, kun istuimen korkeutta muutetaan. Renaultin kohdalla istuimen korkeussäädössä kukaan vertailun kuljettajista ei kaivannut mahdollisuutta säätää istuinta ylöspäin, vaan jokainen tyytyi ajelemaan istuin ala-asennossa – muutama kuski olisi kaivannut istuinta jopa alemmas. Suzuki on korirakenteeltaan korkeampi kuin muut, eikä istuimeen edes kaipaa korkeussäätöä. Korkeampi istumakorkeus ja pystympi ajoasento sopii hyvin tämäntyyppiseen autoon: istuma-asento on hyvä.

Portaaton selkänojan kaltevuuden säätö on Opelissa, Suzukissa ja Seatissa.

Missään vertailuautoista ei ole ohjauspyörän pitkittäissäätöä, korkeussäätö löytyy Opelista ja Seatista. Suzukissa ja Renaultissa ohjauspyörän säätöä saattaa joku kaivatakin, sillä molemmissa näissä ratti on varsin vaakatasossa ja vaatii pientä totuttelua.

Kojelaudan yleisnäkymässä Renault erottuu muista mittaristonsa puolesta. Muissa viisarinäyttöinen mittaristo on perinteisellä paikalla. Twingossa nopeusmittari on kojelaudan päällä keskellä autoa ja nopeusnäyttö on digitaalisesti numeroin. Samassa yhteydessä on polttoainemittari, matkamittarit ja kello. Loput tiedot tulevat tarvittaessa merkkivaloin kojelautaan perinteisen mittariston paikalle. Twingon nopeusmittarin luettavuus on sinänsä selkeä, mutta tasaisen nopeuden ajaminen on vaikeaa. Nopeusmittari vaihtaa lukemaa yleensä kahden tuntikilometrin portain, eikä mittarissa tahdo millään saada pysymään tasakymppejä. Eihän tämä tavallisessa ajossa juuri häiritse – riittää, kun nopeus pyörii oikean lukeman ympärillä.

Mittarivalojen kirkkaudensäätöä ei ole Renaultissa eikä Suzukissa. Ajovalojen korkeussäätö löytyy pakollisuutensa takia jokaisesta. Käyttökytkimet jäävät eniten ohjauspyörän kehän taakse piiloon Seatissa ja Renaultissa.

Seatin vaihteenvalitsimen liikkeet ovat porukan kankeimmat ja kulmikkaimmat, mikä hiukan kiusaa ruuhkaisessa liikenteessä vaihteita useammin vaihdeltaessa.

Renaultin lämmitinlaitteen säätimet ja radio/cd-soitin ovat varsin alhaalla, ja niiden käyttäminen vaatii hieman kurkottelua. Radiolle on tosin käyttökelpoinen kauko-ohjain ohjausakselissa. Samoin Opelin radiossa on kaukosäätö. Opelissa säätimet tosin ovat ohjauspyörän keskiössä ratin kehän sisäpuolella.

Renaultissa ei ole tuulilasinpyyhkimissä kertapyyhkäisyä eikä pesu-pyyhintäautomatiikkaa. Muista kyseiset toiminnot löytyvät.

Takalasinpyyhkimien logiikassa on eroja. Suzukissa ja Renaultissa ei ole takalasinpyyhkimen tihkukytkintä, vaan päälle laitettuna pyyhin sutii takalasia taukoamatta. Opelissa ja Seatissa takalasinpyyhkimessä on tihkukytkin.

Takatilat

Takatiloissa on eroa jo enemmän. Opelin ja Seatin takaistuimella saa matkustaa kolme henkilöä, mutta Renault ja Suzuki on rekisteröity neljälle. Tästä huolimatta istuimme takatilat niin kahdella kuin kolmellakin henkilöllä. Takatilojen arvostelussa on painotettu enemmän kahden matkustajan tiloja, sillä harvoin näissä autoissa takana kolme aikuista istuu. Lisäpiste on toki tullut kolmannen matkustajan kuljetusmahdollisuudesta.

Opelin takaistuin on niin kahdella kuin kolmellakin matkustajalla porukan paras. Kolmen kuormalla reunapaikkalaisten pääntilat käyvät niukoiksi ja ohimot hipovat kattoa. Polvi- ja jalkatilaa on riittävästi, mutta reisituki on varsinkin keskipaikalla niukka. Kahdelle takaistuin soveltuu jo paremmin. Reisituki on parempi, ja muutenkin tilaa on riittävästi. Ovipaneelissa oleva kotelo kaventaa oviaukkoa, ja poistuttaessa jalkoja pitää hiukan käännellä, jotta kengän saa sopimaan oviaukosta.

Renaultin tilat ovat selkeästi kahdelle, takaistuimelle on melkeinpä turha edes yrittää survoa kolmea aikuista – ahdasta tulee joka suunnassa. Kahdelle tilaa on kohtuullisesti. Pääntila on niukka, mutta muuten tilaa on reilusti. Takaistuimen ollessa taka-asennossa polvitilat ovat reilut, ja etuasennossakin istuimille mahtuu, joskin polvitila käy niukaksi. Kolmiovisuus heikentää hiukan takaistuimille pääsyä. Pitkät ja reilusti aukeavat ovet helpottavat kyytiin nousemista, samoin kuin etuistuimien siirtyminen eteenpäin nojan kallistuksen yhteydessä.

Seatin takaistuin on Opelin tapaan rekisteröity kolmelle, mutta tilaa on niukemmin kuin Opelissa. Kolmella tunnelma on tiivis. Reunapaikoilla pää nojaa kattoon – kuten Opelissakkin. Myös keskipaikalla pääntila on niukka. Reunapaikoilla istuvien tilat ovat lähellä Opelia, mutta keskipaikalla jalkatilat ovat suuremman keskitunnelin ja istuimen kiskojen takia niukemmat. Kahdella matkustajalla tilat luonnollisesti ovat paremmat. Kuitenkin kaksi matkustajaa viihtyy paremmin niin Opelin, Renaultin kuin Suzukinkin takaistuimella. Seatissa jalkatila ja reisituki ovat heikommat.

Suzukissa kyytiin nouseminen on korkean korin ansiosta helpointa ja pääntilaa on reilusti. Istumaasento on ryhdikäs. Kori on tila-automainen mutta kompakti pituuden puolesta. Lyhyys näkyy siinä, että polvitilaa on niukimmin. Niukoista polvitiloista huolimatta kaksi matkustajaa viihtyy Suzukin takaistuimella toiseksi parhaiten. Suzukin kohdalla ihmetyttääkin se, miksei takatiloja ole rekisteröity kolmelle. Tilojen puolesta kolmekin täysi- kasvuista mahtuisi takaistuimelle. Polvitila on niukka kuten kahdellakin, mutta sivuttaissuunnassa tilaa olisi lähes saman verran kuin Seatissa. Reisituki on Suzukissa kohtuullisen hyvä.

Tavaratiloissa on eroa, ovathan autot eri kokoluokissa. Opelin ja Suzukin avatun tavaratilan luukun alle mahtuu 180-senttinen seisomaan suorana pään osumatta luukkuun. Renaultissa ja Seatissa samanmittaisen kuormaajan pää osuu luukun reunoihin.

Renault on ainoa, jossa ei ole luukun sisäkahvaa, muissa kontin saa suljettua sotkematta sormiaan mahdollisesti kuraiseen maalipintaan. Seat on ainoa, jossa tavaratilasta löytyvät kuormansidontakoukut. Opelin takaistuimen selkänojassa on kassikoukut, joihin ostoskassit saa roikkumaan, jotteivät tavarat vaella kasseista ulos.

Tavaratila

Kaikissa vertailuautoissa on tavaratilan laajennusmahdollisuus. Renaultin takaistuimessa on lisäksi pitkittäissäätö, jolla konttiin saa lisätilaa ja takaistuimilla on kuitenkin kohtuulliset tilat.

Laajennetun tavaratilan käyttökelpoisuudessa on eroja. Suzukin ja Opelin tavaratila laajentuu periaatteessa samaan tapaan – riittää, kun selkänojan kallistaa nurin. Opelissa varsinaisen tavaratilan pohjan ja selkänojan kohdalle jää suurempi, yli 10 sentin porras, joten tasaisesta pohjasta ei voi puhua. Lisäksi selkänojat eivät taitu vaakatasoon lattiatason suuntaisesti.

Suzukin tavaratilan laajennus onnistuu helpoimmin, hieman Opelia pienemmin ponnistuksin. Osasyynä tähän on korkeampi kori ja sen myötä parempi työskentelykorkeus. Muutenkin toiminto on helppo. Pääntuen irrottamisen jälkeen selkänojan saa vapautettua lukituksesta selkänojan sivulla helposti ulottuvilla olevasta vivusta. Selkänojaa nurin kallistettaessa istuintyyny siirtyy samalla eteenpäin ja alas tehden tilaa nojalle. Näppärä ja toimiva ratkaisu takaistuimilla. Alas kallistettu selkänoja lukittuu esimerkillisen hyvin vaaka-asentoon, ja selkänojan ja tavaratilan pohjan välille jää vain pieni, noin kolmen sentin porras. Selkänojaa pystyyn nostettaessa se vapautetaan lukituksesta samaisella vivulla ja käännetään pystyyn ilman suurempia ponnistuksia.

Renaultissa on pieniin ulkomittoihin kätketty hyvin muunneltavat tilat. Tavaratilaan saa kokoa lisää kolmella konstilla. Ensimmäinen on jo mainittu takaistuimen pitkittäissäätö. Suunnan laajennuksen suuruudesta antaa kuvan se, että istuimen ollessa etuasennossa konttiin mahtuu kuusi juomakoria, kun sinne istuimen ollessa taka-asennossa mahtuu neljä koria. Toinen vaihtoehto on kallistaa takaistuimen selkänojat nurin. Tällöin laajennetun tilan pohja ei ole tasainen, sillä istuin verottaa korkeutta parikymmentä senttiä. Viimeinen konsti on vielä nostaa istuin pystyyn. Tällöin käsillä on ulkomittoihin nähden yllättävän suuri ja tasapohjainen tavaratila.

Seatin tavaratilan laajennus vaatii hiukan enemmän askartelua kuin Opelin ja Suzukin mutta suunnilleen samanlaisen ponnistuksen kuin Renaultissa. Tavaratilan maksimointi ei loppujen lopuksi ole kovin työlästä. Seatin istuintyyny on ensin nostettava pystyyn, kunnes nojan kallistaa nurin pääntukien irrotuksen jälkeen. Tavaratilan pohjaan jää hiukan suurempi porras kuin Suzukissa: noin viisi senttiä erottaa selkänojan lattiasta. Kynnys tavaratilan takareunassa on pienin Suzukissa, jossa ei oikeastaan ole kynnystä. Muissa kolmessa suurempi tavaratilan takareunan nostokynnys vaikeuttaa hieman suurempien tavaroiden kuormaamista. Seatin kuormauskynnys on porukan korkein.

Seat on porukan ainoa, jossa etuistuimen selkänojissa ei ole lehtitaskuja.

Kaikissa autoissa on tavaratilan peite, joskin erilainen. Opelissa peite on kiinni takaistuimen selkänojassa ja takareuna nousee luukun mukana. Renaultissa hattuhylly nousee luukun mukana, eikä sen olemassaoloa välttämättä huomaa, ennen kuin luukun sulkee. Tavaroita konttiin laitettaessa kannattaa muistaa hattuhyllyn olemassaolo, jottei tule lastattua konttia liian täyteen. Tällöin saattaa hetken ihmetellä, miksi luukku ei sulkeudu, ennen kuin huomaa lastata tavarat matalammalle. Seatissa on esiin vedettävä verho tavaratilan suojana. Suzukissa tavaratilan peitteen virkaa hoitaa kontin reunoihin kiinnittyvä kankainen, osittain läpinäkyvä peite. Kankainen peite on näppärä silloin, kun käyttää esimerkiksi laajennettua tavaratilaa. Kangaspeite mahtuu pieneen tilaan, joten tavaroille jää enemmän tilaa.

Seatin kantavuus on porukan suurin, Renaultissa kuormaa saa olla vähiten. Pieni laskutoimitus tuo erot selville. Lasketaanpa kyytiin neljä 75- kiloista matkustajaa, eli yhteismassaa on 300 kiloa. Seatissa jää muille tavaroille vielä 116 kiloa kantavuutta. Opeliin saa kuormata tavaraa 95 kg, ja Suzukiin voi nostella vielä kohtuulliset 70 kg tavaroita. Renaultissa kantavuutta jää enää 35 kiloa.

Kantavuus kannattaa pitää mielessä painavien tavaroiden kuljetusta suunniteltaessa. Tilat saa laajennettua helposti melkoisen suuriksikin, mutta kuormaa nosteltaessa ollaan helposti lähellä kantavuuden sallittua ylärajaa.

Laatuvaikutelma

Laatuvaikutelmassa mikään ei yllä täysiin pisteisiin – hinta näkyy yleisilmeessä. Kytkimien toiminta ja tukevuus on suurin laatuvaikutelmaa alentava asia tässä hintaluokassa.

Opelissa ja Suzukissa kojelaudan suulakkeet, kytkimet sekä muoviosien sovitukset latistavat hiukan vaikutelmaa. Opelissa kojelaudassa on käytetty muoviosissa erilaisia kuviointeja, ja esimerkiksi keskikonsoli erottuu kuvioinnillaan turhan selkeästi kojelaudan muusta ilmeestä. Suzukin istuinlämmittimet ovat jälkiasennettuja, ja niiden käyttökytkimet erottuvat muista katkaisimista.

Seatissa sisustusmateriaalit ja muoviosien muotoilu antavat hieman halvan vaikutelman. Vaaleanharmaa istuimien verhoilukangas ei oikein istu yksiin tumman lattiakankaan kanssa.

Renaultin rattiakselin viiksistä tulee hiukan heikkorakenteinen tuntu, samoin lämmityslaitteen kytkimistä. Nämä alentavat laatuvaikutelmaa.

Ajettavuus

Seatin ohjaus on porukan paras. Talvirenkaillakin ohjaus palauttaa ja keskittää kohtuullisesti. Opelin ja Suzukin ohjaus on aavistuksen epämääräisemmän tuntuinen ja heikommin palauttava. Molemmat jäävät talvirenkailla hieman kaartamaan.

Renaultin ohjaus on heikoimmin vaimentava ja tekee ajamisesta jonkin verran hermostuneen tuntuista. Kaupunkiajossa kevyt ohjaus ei haittaa. Mutkaisilla pikkuteillä terhakkaasti palauttava mutta heikosti keskittävä ohjaus aiheuttaa herkästi ylimääräisiä mutkia.

Maantiellä parhaan arvosanan saa Seat. Se etenee kestopäällysteellä eleettömän helposti, puuskainen sivutuulikaan ei kulkusuuntaa muuta. Moottorin voimavarat riittävät teholukuun nähden yllättävän hyvin, eikä vaihteita tarvitse vaihdella turhan usein. Itse asiassa suuremmilla nopeuksilla tuntuu melkeinpä siltä, ettei vaihteita edes kannata vaihtaa: kiihtyvyyteen ei tule huimaa eroa, vaikka moottoria kiusaisi yläkierroksilla.

Hyväkuntoisilla lumettomilla valtateillä Opel istuu tiessä toiseksi parhaiten. Seatiin verrattuna suuntavakavuus on hieman huonompi ja urat kallistelevat koria enemmän.

Heikompi suuntavakavuus vaivaa maantiellä eniten Renaultia ja Suzukia. Renaultin kori kallistelee porukasta eniten epätasaisilla osuuksilla ja suuntavakavuus kärsii. Korkeakorinen ja lyhytakselinen Suzuki on herkin sivutuulelle.

Tilanne muuttuu mentäessä pikkuteille, joilla on lumipolanteita, irtolunta ja loskaa. Opel säilyttää ominaisuutensa tasaisimpana verrattuna paremmin kunnossapidettyihin maanteihin. Se on vaivattomin ja loogisin ajettava pienempien teiden erilaisissa olosuhteissa. Sopivan jäykkä jousitus toimii hyvin pöperössäkin, eikä kaarteessa oleva töyssykään vaikuta suuntavakavuutta heikentäen.

Seatin osakkeet heikkenevät hieman pinnan huonontuessa. Paksummalla lumella ja loskalla käytös muuttuu aliohjaavaksi. Aliohjaava käytöshän on sinänsä turvallisempaa, mutta Opelin käytös ei juuri muutu pinnan vaihdellessa. Samoin polanteisella tiellä Seatin käytös muuttuu sulan tien neutraalista ja vakaasta aliohjaavaksi ja hiukan hermostuneemmaksi. Seatin etupää leijaa perää herkemmin loskakerroksella.

Suzuki on heikompikuntoisilla sivuteillä aliohjaava, mutta sen suuntavakavuus kärsii paksummilla lumikerroksilla. Pieni luikertelu tuntuu korkeammalla istuttaessa epämukavammalta, ja lyhyt akseliväli tekee liikkeistä hieman äkkinäisiä. Kaarteessa, jossa on paksummin joko loskaa tai töyssy, perä heilahtaa toisinaan hermostuneen nopeasti sivulle.

Renault kärsii selvästi eniten huonoista olosuhteista. Liukkaammilla ja epätasailla sivuteillä ajamiseen pitää keskittyä. Kovaksi tampatulla lumella, jolla pito on parempi kuin jäällä, Renault menee melkeinpä siinä missä muutkin. Pinnan muuttuessa uraiseksi ja osittain jäiseksi tai loskaksi suuntavakavuus on porukan heikoin. Kaarteisiin ajettaessa ei voi ihan varmasti luottaa joko ali- tai yliohjaavaan peruskäytökseen. Twingokin kärsii lyhyestä akselivälistä, ja ajo saattaa muuttua kesken kaarteen melko äkkinäisesti aliohjaavan puskevasta yliohjaavaan peräluistoon.

Kaupunkiajossa Renaultin kevyt ohjaus ei häiritse, päinvastoin se tekee ajamisesta helppoa. Pientä Twingoa on vaivaton pyöritellä taajamissa ja parkkipaikoilla. Moottori vetää terhakkaasti, eikä kadunkulmissa tarvitse aina hakea ykköstä – kakkonen riittää mainiosti. Avaran tuntuisen Twingon äärimitat on helppo arvioida ahtaammissa paikoissa pyörittäessä.

Pienikokoisen Corsan luulisi olevan yhtä näppärä kuin Twingokin. Corsan kääntöympyrä on kuitenkin isompi, mikä tekee siitä hiukan kankeamman. Toisaalta onhan Corsalla pituuttakin parikymmentä senttiä enemmän. Kadunkulmista kiihdytettäessä Corsan moottorissa ei tunnu olevan yhtä hyvin voimaa ja vaihteita tulee vaihdeltua tiheämmin kuin Twingossa. Ahtaissa paikoissa huomaa myös sen, että äärimittojen arvioiminen on vaikeampaa kuin Renaultissa.

Suzuki näyttää ulkoapäin suuremmalta kuin miltä se tuntuu ajossa. Tila-automaisesta perusmuodosta huolimatta se on varsin näppärä pyöriteltävä taajamassa, onhan se porukan toiseksi lyhyin vain kymmenkunta senttiä Twingoa pidempänä. Korkeamman korin ja sen myötä suuremman istumakorkeuden ansiosta muun liikenteen ennakoiminen ruuhkaisessa kaupunkiajossa on helpompaa. Äärimittojen arvioiminen on kohtuullisen helppoa, ja ahtaissa paikoissa tuntuu, että Suzukin keula menee siitä, mistä arvioi jalkojensa mahtuvan. Porukan kapeimpana se mahtuu pienimpiin rakoihin. Leveyden arvioiminen on suorakylkisessä autossa helppoa, ja korkeammalta näkee paremmin. Perän arvioiminen on hiukan hankalampaa, mutta suuret peilit helpottavat siinä. Jonossa madellessa terhakkaasti tuleva moottori- jarrutus kiusaa hiukan. Jo pieni kaasun keventäminen kytkee moottorijarrutuksen päälle ja tekee ajamisesta helposti hieman nykivää.

Seat on kankein kaupungissa. Se on porukan pisin, joten kääntöympyrän halkaisijakin on suurin. Seatin 1,4-litrainen moottori jaksaa vetää hyvin jo matalilla kierrosluvuilla, vaihtamistarve on siis kohtuullinen. Toisaalta hyvä näin, sillä vaihteenvalitsimen liikkeet ovat kankeat ja vaihteiden kytkemiseksi tarvitaan enemmän voimaa kuin muilla. Äärimittojen arvioiminen on sekin hankalampaa kuin muissa. Seatin oikeanpuoleinen sivupeili on pienempi kuin vasemmanpuoleinen. Tämä kiusaa ruuhkassa kaistaa vaihdettaessa – tyhjän tilan varmistamiseksi päätä tulee käänneltyä sivulle useammin kuin muilla ajettaessa.

Kuraisella kelillä Renault ja Suzuki sotkevat sivuikkunat herkemmin kuin Opel ja Seat.

Suorituskyky

Suorituskykymittaukset tehtiin aloittamalla kiihdytys nastarenkaiden takia nopeudesta 30 km/h. Renault kiihtyy sataseen ripeimmin. Se saavuttaa satasen nopeuden 12,7 sekunnissa. Twingon 16- venttiilinen moottori vetää tasaisesti koko kierroslukualueen.

Suzuki kiihtyy toiseksi ripeimmin, nollasta sataseen sujuu tasan 13 sekunnissa. Suzukin moottori herää parhaaseen puhtiinsa 4 000 kierroksen nurkilla. Matalammilla kierroksilla kiihtyvyys tuntuu tavanomaiselta, joten suorituskykymittauksen tulos jopa yllättää hiukan. Haluttaessa liikkua ripeästi kannattaa Suzukin ylävireistä moottoria siis kierrättää reilummin.

Opel jää kärkikaksikosta jo hieman. Se kiihtyy välin 0–100 km/h 14,2 sekunnissa. Alkumetrit ovat Opelilla hitaimmat, 80–100 km/h se kiihtyy jo samaan tahtiin kuin Suzuki.

Kahdella henkilöllä ja mittausvarustuksella kuormattuna Seat on porukan hitain. Se saavuttaa satasen reilussa 15 sekunnissa. Seatin 1,4-litrainen moottori vetää yllättävän väkivahvasti matalilla kierrosluvuilla, mutta moottoria ei juuri kannata kierrättää yli 4 000 r/min paremman kiihtyvyyden toivossa. Meno tuntuu melkein hyytyvän suurilla kierroksilla verrattuna kaasupolkimen painamisen vastaamiseen pienemmillä kierroksilla.

Sitkeysmittauksissa Seatin matalilla kierroksilla hyvin vääntävä moottori vetää pisimmän korren. Porukan painavin auto kiihtyy nelosella välin 40–60 km/h 16,5 sekunnissa, reilun sekunnin nopeammin kuin kakkoseksi tullut Opel. Renault jää Opelista vajaan puoli sekuntia. Korkeamman korin ja sen myötä suuremman otsapinta-alan omaava Suzuki jää sitkeysmittauksissa viimeiseksi. Se käyttää aikaa kaksi sekuntia enemmän kuin Renault.

Viitosella sitkeysmittausten järjestys on sama. Seat on ripein, tulos 25,5 sekuntia. Opel jää Seatista vähemmän kuin nelosella ja kiihtyy 60–120 km/h 26,3 sekunnissa. Renault jää Opelista 1,8 sekuntia ja Suzuki saman verran Renaultista.

Mukavuus ja varusteet

Talviolosuhteiden vuoksi kaikki autot oli varustettu nastarenkain, joten melumittauksen arvot ovat varsin suuret. Pienemmissä autoissa äänieristys on yleensäkin vaatimattomammalla tasolla kuin suuremman luokan kalliimmissa autoissa. Siten kaikki äänet, kuten rengasmelukin, kantautuvat ohjaamoon selvemmin.

Melumittarin mukaan Seat ja Suzuki ovat hiljaisimmat. Seatissa melu on matalampaa murinaa. Se kuulostaa etuistuimilla hiljaisemmalta kuin Suzuki. Vaikka tältä tuntuu, Seat on taajamanopeuksilla yhden desibelin äänekkäämpi. Tilanne kuitenkin muuttuu maantienopeuksilla.

Opel on kolmanneksi hiljaisin. Nopeuden noustessa yli 100 km:n/h moottoriäänet kantautuvat ohjaamon etuosaan.

Renault on meluisin. Varsinaisesti nastaääniä ei kuulu, vaan ääni on ennemminkin suhinaa, jota kantautuu pyöräkoteloista ja oven saumoista. Moottoriäänet kantautuvat ohjaamoon 120 km:n tuntinopeudella. Vertailuautossa oli lisävarusteena kankainen avattava katto, mutta se on yllättävän tiivis eikä tuuli juuri suhise katon saumoissa. Avattavan katon hinta on 585 euroa.

Renaultin jousitusmukavuus on paras. Se ylittää tien poikkiraidat pehmeimmin. Opelissa ja Seatissa poikkiraidat tömähtävät voimakkaammin. Suzukissa jousitus on varsin kova, ja epätasaisella pinnalla meno on hiukan nyökkivämpää kuin muilla.

Huurteenpoistossa on pieni ero. Suzukin ja Renaultin puhaltimia joutuu pitämään suuremmalla puhalluksella, jotta sivuikkunatkin pysyvät huurteettomina. Opelissa ja Seatissa riittää puhaltimen ykkösnopeus, kun moottori on lämmennyt.

Renault on ainoa, jossa ei ole istuinlämmittimiä vakiona. Suzukiin ne on asennettu Suomessa jälkikäteen. Seatin lämmittimissä on viisi asentoa, joista voi valita sopivimman lämmittelytehokkuuden.

Keskuslukitus on jokaisessa vakiovaruste. Opelissa, Renaultissa ja Seatissa se toimii kaukosäätimellä, Suzukissa avaimella. Suzukin keskuslukitus avaa ensimmäisellä käännöllä vain kuljettajan oven. Muiden ovien lukitus aukeaa toisella avaimen käännöllä. Opelissa on samanlainen logiikka. Ensimmäinen kaukosäätimen painallus avaa vain kuljettajan oven, muiden luukkujen lukitus aukeaa toisella painalluksella.

Opelissa tämä toiminto häiritsee enemmän kuin Suzukissa, varsinkin kun liikkeelle lähtee alkuun yksin. Muut ovet on myöhemmin avattava käsin, sillä keskuslukitukselle ei löydy erillistä nappia ohjaamosta. Suzukissa muiden ovien avaaminen onnistuu kuljettajan ovipaneelin napilla.

Seat on ainoa, jossa kaikkia sivuikkunoita käytetään veivaamalla. Toki etuikkunoiden sähkökäyttö on saatavana lisävarusteena. Muissa etuikkunat nousevat ja laskevat sähkömoottorin voimin ja käyttökytkimet löytyvät helposti ovipaneelista. Renault on kolmiovinen, ja siinä takasivuikkunat eivät edes aukea. Opelissa ja Suzukissa takaikkunat ovat veivattavaa mallia.

Renaultissa ajovalot on muistettava kytkeä päälle liikkeelle lähdettäessä. Se on ainoa, jossa ei ole valomuistia.

Valojen osalta Seat erottuu toisella tavalla – se on ainoa, jossa on ajovalonpesurit. Painetyyppisissä ajovalonpesureissa on viisas logiikka. Järjestelmä ei tuhlaa vettä lampunpesureille jokaisella tuulilasinpesukerralla. Lampunpesurit toimivat vain silloin, kun ajovalot on erikseen kytketty päälle. Päivänvaloasennossa, jolloin ei myöskään kaukovaloja saa jäämän päälle, pesurit eivät suhauttele vettä.

Twingo Initialessa on vakiona sellaisia varusteita, joita harvemmin tapaa pikkuautoluokassa. Ohjauspyörän kehä, vaihteenvalitsin ja istuimet ovat nahkaverhoiltuja. Myös ilmastointilaite löytyy helpottamaan matkustajien oloja kesän hellekeleillä.

Turvallisuus

Opelissa on pääntuet ja kolmipisteturvavyö kaikille takamatkustajille. Seatissa keskipaikkalaiselle on vain lannevyö ja pääntuki puuttuu. Renaultin sekä Suzukin takaistuin on rekisteröity vain kahdelle, ja molemmista löytyvät pääntuet ja luonnollisesti myös kolmipisteturvavyöt.

Lukkiutumattomat jarrut kuuluvat vakiovarustukseen vain Renaultissa ja Suzukissa. Opeliin ABS:t maksavat 800 euroa ja Seatiin 858 euroa. Jarruja emme mitanneet nastarenkaiden ja liukkaiden kelien takia, mutta ajokokeissa kaikkien jarrupainejako tuntui olevan kunnossa. Renault ja Suzuki eivät tuota ongelmia kaarrejarrutuksessa ABS-jarrujen ansiosta. Opelin ja Seatin kanssa saa kaarteissa tehokkaasti jarrutettaessa olla hieman tarkempana ja jarrupoljinta on muistettava keventää, jotta ohjautuvuus säilyy.

Turvatyynyjen määrissä on eroja. Kuljettajan tyyny löytyy kaikista. Matkustajan puoleinen etuturvatyyny on Seatissa lisävaruste, muissa se on vakiona. Renaultissa on näiden tyynyjen lisäksi sivuturvatyynyt edessä.

Turvaverhot saa lisärahalla vain Opeliin. Ajonvakautusjärjestelmää ja luistonestoa ei ole saatavissa mihinkään vertailuautoista.

Ohituskiihtyvyydestä 80–120 km/h nopeimmin selviää Opel, aikaa kuluu 12,1 sekuntia. Renaultilla samaan väliin menee 0,1 sekuntia enemmän. Suzuki on aivan kärkikaksikon hännillä ja jää Opelista puoli sekuntia. Seatilla aikaa kuluu jo yli 16 sekuntia.

Kustannukset

Kulutuslenkillä ajeltiin reilut tuhat kilometriä vaihtelevilla teillä. Suurin osa lenkistä ajettiin polveilevassa maastossa hiukan pienemmillä teillä. Moottoritiellä matkaa kertyi vain muutamia kymmeniä kilometrejä, sillä tämän kokoluokan autoja ei yleisesti hankita pitkille ajomatkoille.

Vähimmällä polttoainemäärällä selvisi Renault. Sen keskikulutus alitti kuuden litran rajan desilitralla. Opel kulutti samalla lenkillä tasan kuusi litraa sataa kilometriä kohden. Hyppäys kahden seuraavan kulutukseen onkin sitten suurempi. Seat vei 6,7 l/100 km, ja Suzukin moottori poltteli seitsemän litraa bensiiniä sadalla kilometrillä.

Vakuutushinnoissa Opelilla selviää vähimmällä, melko selvällä erolla toiseksi halvimpaan Renaultiin. Kolmanneksi halvin on Suzuki. Seatin omistaja joutuu maksamaan vakuutuksistaan eniten.

Huoltohinnat on kysytty maahantuojilta sen mukaan, että autolla ajetaan kolmen vuoden aikana 60 000 km. Halvimmalla pakollisista korjaamokäynneistä selviää Seatilla, kallein on Suzuki.

Opelin huoltoväli on 30 000 kilometriä, joten kilometrien mukaan se olisi käytettävä korjaamolla kahdesti. Huoltokaaviossa on kuitenkin aikaperusteinen huolto kerran vuodessa, eli käyntejä kertyy kolme. Toisen vuosihuollon yhteydessä kauko-ohjaimeen vaihdetaan paristo, työn hinta 10,93 euroa. Kolmannen vuosihuollon yhteydessä pakokaasupäästöt tarkastetaan 25,23 euron hintaan. Nämä kustannukset on lisätty huoltotaulukkoon.

Renaultille käyntikertoja tulee kolme. Ensihuolto suoritetaan kuuden kuukauden tai 10 000 km:n kohdalla. Seuraava huolto on 30 000 km:n ja kolmas 60 000 km:n kohdalla. Mikäli Twingolla ajetaan selkeästi vähemmän kuin 30 000 km vuodessa, suoritetaan 64 euron hintainen vuosihuolto.

Seatin ja Suzukin huoltoväli on 15 000 km, joten pakollisia huollossa käyntejä tulee neljä. Suzukilla on lisäksi ensihuolto, joka tosin on vapaaehtoinen. Sen hinta 48,77 euroa, mutta huoltotaulukossa summa on laskettu ilman tätä ensihuoltoa.

Takuuajoissa on melkoiset erot. Vain Suzukilla on 100 000 kilometrin raja, muilla ei kilometrirajaa ole. Toisaalta ajallisesti mitaten Suzukin takuu on pisin, kolme vuotta. Opel ja Seat myöntävät kahden vuoden takuun – Renault vain vuoden.

Seatilla ei ole maalitakuuta, ja korin puhkiruostumattomuus takuukin on vain puolet muiden 12 vuodesta. Renaultin maalitakuu on vuosi ja Opelin kaksi vuotta. Suzuki myöntää maalipinnalle saman kolmen vuoden takuun kuin koko autollekin.

Loppuarvostelu

Lopputuloksissa Opel ottaa voiton tasaisilla ominaisuuksillaan. Vertailussa jokainen osa-alue on tasapuolisuuden takia arvostettu samalla kokonaispistemäärällä. Jokainen voi siis laskea pisteitä omien tarpeidensa mukaan jättämällä itselleen merkityksettömiä osa-alueita pois. Kakkossija menee tasapistein jakoon Seatin ja Suzukin välillä. Tämä kaksikko edustaa enemmän tilapuolta, joskin erilaisina ratkaisuina. Ylellisyysvarusteilla höystetty Twingo jää pisteissä viimeiseksi.

1. Opel
Hinta 16 550,03 euroa

Corsan vahvuutena on sen yleishyvä soveltuvuus mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Corsan ajo-ominaisuudet muuttuvat vähiten erilaisilla tietyypeillä, eli se on käypäinen peli niin kaupungissa kuin harvempaankin asutulla seudulla. Corsa myös soveltuu joukosta parhaiten takatiloiltaan kolmelle jo turvavarustusta myöten. ABS-jarrut olisivat tosin hyvä lisä vakiovarustukseen, nyt niistä on maksettava 800 euroa.

Tavaratila on kohtuullinen, joskin joukon pienimmästä päästä, eikä laajennettavuus yllä muiden tasolle. Polttoaineenkulutus on alhainen ja varustetaso kohtalainen.

Vertailuautossa lisävarusteena sivuturvatyynyt 419,97 euroa ja metalliväri 350 euroa.
Auton hinta 17 320,00 euroa.

2. Seat
Hinta 16 129,22 euroa

Seatissa farmarikori tarjoaa luonnollisesti muita suuremman tavaratilan. Sen lisäksi Seat soveltuu tästä joukosta parhaiten pitkän maantiematkan tekoon. Kaupungissa se on puolestaan kankein pyöritellä. Turvallisuusvarusteissa Seat häviää muille jonkin verran. Seatissakaan ei ole ABS-jarruja, ja turvatyynyjen lukumäärä on porukan pienin.

Moottori vääntää alakierroksilla väkivahvasti, mikä tekee ajamisesta vaivatonta. Samoin kuin Corsa, Seat on rekisteröity viidelle, joten takaistuimelle voi ottaa kyytiin kolme matkustajaa.

Vertailuautossa lisävarusteena radio/cd-soitin 302,74 euroa ja metalliväri 387 euroa.
Auton hinta 16 818,96 euroa.

2. Suzuki
Hinta 15 961,03 euroa

Suzuki on hyvä esimerkki siitä, mitä fiksuilla tilaratkaisuilla voidaan saavuttaa. Suzuki on yhtä aikaa näppärän kompakti ja tilava auto. Tila-automaisen korkeana siitä on hyvä näkyvyys ruuhkassa ajettaessa ja ennakoiminen syntyviin tilanteisiin on helppoa. ABS:t ovat Wagon R :n vakiovaruste.

Pienikokoisena se sujahtaa näppärästi ahtaisiin porttikäytäviin ja äärimittojen arvioiminen on helppoa. Tavaratilan laajentaminen on esimerkillisen helppoa, ja korkea kori mahdollistaa suurempienkin laatikoiden kuljetuksen.

Vertailuautossa lisävarusteena radio/cd-soitin 327,13 euroa.
Auton hinta 16 288,16 euroa.

4. Renault
Hinta 16 670,00 euroa

Renault Twingo Initialessa yhdistyvät pikkuauton näppäryys ja kuitenkin yllättävän tilavat ja hyvin muunneltavat tilat. Pääasiassa kahden henkilön talouksille se on hyvä vaihtoehto, joskin myös takaistuimilla viihtyy – kulku sinne vain on kaksiovisuuden takia hankalampaa. Turvatyynyjä on porukasta eniten vakiona, ja lukkiutumattomat jarrut kuuluvat vakiovarustukseen.

Ylellisyyttä Twingossa piisaa muita selvästi enemmän. Autossa on mm. nahkaverhoilu. Lisäksi hellesäillä mukavuutta lisää ilmastointilaite. Polttoaineenkulutus on porukan pienin. Näppäryytensä ansiosta Twingo sopii parhaiten taajama-ajoon.

Vertailuautossa lisävarusteena avattava kangaskatto 585 euroa.
Auton hinta 17 255,00 euroa.

Loppupisteet (suluissa maksimipisteet)
	Opel	Renault	Seat	Suzuki
Kori
Etutilat (15)	13	12	13	12
Takatilat (15)	13	12	12	12
Tavaratila (15)	8	8	13	10
Hallintalaitteet (10)	9	7	8	9
Laatuvaikutelma (5)	4	4	4	4
Yhteensä (60)	47	43	50	47
Ajettavuus
Maantie (15)	13	12	14	12
Pikkutie (15)	14	10	13	12
Kaupunkiajo (15)	13	14	12	13
Ohjaus (10)	8	7	9	8
Ketteryys (5)	4	5	3	5
Yhteensä (60)	52	48	51	50
Suorituskyky
Kiihtyvyys (10)	7	9	6	9
Sitkeys (20)	16	15	17	14
Yhteensä (30)	23	24	23	23
Mukavuus
Jousitus (10)	8	9	8	7
Istuimet (15)	13	12	13	13
Varustelu (10)	8	8	9	8
Lämmitys ja tuuletus (10)	9	8	9	8
Sisämelu (15)	12	10	13	13
Yhteensä (60)	50	47	50	48
Turvallisuus
Jarrut (15)	12	14	12	14
Turvavarustelu (15)	10	12	8	11
Äärikäytös (10)	9	7	9	8
Ohituskiihtyvyys (10)	7	7	5	7
Näkyvyys (10)	9	8	8	8
Yhteensä (60)	47	48	42	48
Kustannukset
Hinta (15)	14	14	15	15
Kulutus (15)	15	15	13	13
Huolto ja takuu (15)	11	11	13	12
Vakuutukset (15)	14	13	11	12
Yhteensä (60)	54	53	52	52
Summa (330)	273	263	268	268

Oskari PenttiLehdessä 1/2002