Mistä kysymys?
Selonteolla hallitus linjaa liikennepolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet ja toimenpideohjelman vuoden 2022 loppuun. Samalla hahmotellaan sitä, mikä on liikennepoliittinen visio ja tahtotila vuodelle 2030. Kysymys on näin ollen seuraavien 20 vuoden aikana tapahtuvista asioista.
Hallitusohjelman mukaisesti liikennepoliittisia kysymyksiä tarkastellaan ottaen huomioon erityisesti maankäytön, asumisen, palvelurakenteiden, kestävän kehityksen sekä elinkeino- ja aluekehityksen edellytykset.
Ministeriö on esittänyt toivomuksenaan, että kansalaiskeskustelussa esitettäisiin valmistelun avuksi vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
1. Millaisilla ratkaisuilla voitaisiin helpottaa asumisen, työpaikkojen ja palveluiden välistä arjen liikkumista?
2. Millaista joukkoliikenteen pitäisi olla, jotta se hyödyttäisi sinua parhaiten?
3. Miten kävelyä ja polkupyöräilyä voitaisiin lisätä?
4. Mitkä ovat mielestäsi tämän hetken suurimmat ongelmat liikenteessä (mainitse 1–5 asiaa)?
Keskustelua pyritään ohjaamaan joukkoliikenteen kehittämiseen liittyviin seikkoihin sekä kevyen liikenteen huomioon ottamiseen. Vasta neljäs kysymysalue on sellainen, joka tarjoaa laajemmin mahdollisuuden käsitellä autoliikennettä tarkemmin.
LIIKENNEREVOLUUTIO
Liikenneministeri Kyllösen ja lehdistön tapaamisessa jaettiin lehdistölle muistio, josta selviää, mitä tarkoittaa otsikko: Päivittäisen liikenteen ja arjen liikkumisen sujuvuus. Tämän otsikon alla on esitetty kolme suurempaa asiakokonaisuutta:
A. Joukkoliikenteen kehittäminen
B. Junaliikenteen täsmällisyys sekä
C. Julkisen liikenteen käytettävyys.
Mikään näistä kohdista ei sisällä suoraan henkilöautoliikenteeseen liittyviä seikkoja. Syykin on selvä - liikenteen suunnittelussa ollaan asettamassa lähtökohdaksi ihminen, kun aikaisemmin suunnittelun keskeisin kulmakivi on ollut henkilöauto.
Liikennesuunnittelun ensimmäinen lähtökohta on ihmisen turvallisuus. Tulevissa investoinneissa on liikenneturvallisuuden edistäminen otettava vahvemmin huomioon, ministerin jakamassa esityksessä todetaan. Tavoitteena on Ruotsin ajaminen kiinni liikenneturvallisuuden tasossa. Tämä tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan.
LIIKENNETURVALLISUUTTA voidaan edistää kolmen keinokokonaisuuden avulla. Ne ovat asenteet, liikennettä koskevat järjestelyt sekä tekniikan tarjoamat apuvälineet.
Verovapaus saattaisi liittyä ministerin mainitsemiin turvallisuutta lisääviin auton varusteisiin.
UUDET RAHOITUSMALLIT on myös hallitusohjelmaan kirjoitettu asiakokonaisuus. Siitä on todettu:
”Selvitetään satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa”. Samassa yhteydessä on mainittu myös yritysnimi Infra Oy.
Yritysrekisterissä ei ole Infra Oy nimistä yritystä. Saattaa hyvinkin olla, että tällaisen yrityksen perustamista vakavasti harkitaan. Näin voi ounastella, kun tutustuu Sitran johdolla käynnistettyyn Liikennerevoluutio-suunnitelmaan. Yksisen ajatuksista on nykyisestä poikkeavin perustein tapahtuva liikenneväylien rakentamisen ja kunnossapidon rahoittaminen.
Rahoitus pitäisi tapahtua ilmeisesti uudessa yhtiössä, jolle väylien rakennuttaminen siirretään. Osa rahoista tulisi ilmeisesti julkisen vallan sijoituksina. Käyttömaksut kerättäisiin autoon sijoitettavan mustan laatikon avulla. Se keräisi tiedot muun muassa auton liikkumisesta. Aiheuttamisperiaatteiden mukaan auton käyttäjä saisi aikaan, paikkaan, matkaan ja myös CO2-päästöön perustuvan laskun tien tai kadun käyttämisestä.
Kannattaa tutustua verkosta löytyvään ideakokonaisuuteen, joka ajattelumallina mitä ilmeisimmin on ohjaamassa liikenneministeriön tulevaa toimintaa. Sen jälkeen kannattaa kertoa ajatuksistaan liikenneministeriölle.
Kun tulevaisuutta koskeviin ideoihin on perehtynyt, kannattaa ottaa kantaa
esim. Honda Civic
Tilaa uutissyöte Tuulilasin aihealueesta.
Kommentit
3 kommenttiaLiikenneministeri Merja Kylösen promillerajan laskun vaatiminen 0.2 aiheutti liikaa nekatiivistä palautetta? Se juttu poistettiin uutisista ja tämä tuli tilalle.
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/liikenneministeri-rattijuopumuksen-no...
Minä kirjoitin asiallisen palautteen joka oletukseni mukaan kuitenkin on 180 astetta erisuuntainen kuin toivottu "oikea" palaute. Nyt jännitän sensuroidaanko "väärä" palaute samalla lailla kuin esimerkiksi HS sensuroi omia palautepalstojaan.
Pyöräliyä (jota paljon harrastan) esim. voidaan parhaiten edistää lumitöiden tarvetta vähentävillä kateuilla ja lämmitetyillä "pyöräputkilla" (vrt hiihtoputki) sekä siirtämällä Suomi esikuvien Hollannin ja Tanskan leveysasteille, tasaamalla myös Suomen mäet ja lyhentämällä etäisyydet.