Parivertailu: Honda Jazz ja Mitsubishi Colt

Vertailussa:
Honda Jazz 1.4i LS
Mitsubishi Colt 95 Invite Cool

Vertailun lähtökohtana toimi Mitsubishi Colt, joka uudistui äskettäin. Toisin kuin edeltäjänsä, uutuus on Mitsubishin ja DaimlerChryslerin yhteistyön hedelmä. Siinä on hyvin pitkälti samat alustarakenteet ja tekniikka kuin smart forfourissa. Mallit valmistetaankin samassa tehtaassa.

Pienin moottori on 1,1-litrainen. Kookkaampien tilavuudeksi kirjataan 1,3 ja 1,5 litraa. Kolme eri varustetasoa ovat sidoksissa moottorin kokoon. Ensi keväänä voimanlähdevalikoima täydentyy kahdella turbodieselillä. Lisähintaan saa kuusiportaisen automatisoidun käsivaihteiston.

Honda Jazzin myynti Suomessa alkoi loppukesästä 2002. Tehdas tarjoaa sekä 1,2- että 1,4-litraista moottoria, joista meille tuodaan vain suurempaa. Koneen tilavuus on 1 339 cm3, joten itse asiassa merkinnän pitäisi olla 1.3. Varustetasoja on vain yksi, mutta käsivaihteisen rinnalla myydään myös automaattivaihteista versiota.

Nykyinen Jazz eroaa alkuperäisestä versiosta mm. taka-akselistonsa ja ohjaustehostimensa osalta. Muutoksilla pyrittiin eroon jousituksen pintakovuudesta ja ohjaukseen haettiin lisää tuntumaa. Loppuvuodesta maahan saapuu pienen kasvojenkohennuksen kokenut Jazz.

Kaksikon hinnat ovat lähes identtiset: eroa on 160 euroa Coltin hyväksi.

Sisätilat...

Honda 53
Mitsubishi 48

Kummankin ratti säätyy korkeussuunnassa. Kun kuskin istuintakin voi säädellä ylös ja alas, hyvän ajoasennon löytäminen ei ole vaikeaa. Molempien selkänojan kaltevuussäätö on valitettavasti portaallinen. Ristiseläntuki on kummassakin kiinteä.

Coltin istuintyynyn takareunassa on jostain syystä omalaatuinen muhkura, joka painaa varsinkin isojen ihmisten alaselkää. Jazzin tuolissa saisi olla muutama sentti lisäpituutta, sillä nyt pitkän ihmisen reisituki jää niukaksi. Coltin kuljettaja saa hyvän tuen vasemmalle jalalleen, Jazzissa tuki ei ole yhtä luonteva.

Kaksikon hallintalaitteet toimivat herkästi. Coltin ratti saa kritiikkiä liukkaudestaan. Vastaavasti vilkkuvivun kaistanvaihtotoiminto on mainio: kerran viikseä näpäyttämällä vilkut toimivat kolmesti.

Kummankaan mittareiden luettavuudessa ei ole moittimista, mutta yleistyvään tapaan näidenkin varustelusta on jätetty pois jäähdytysnesteen lämpömittari. Jazzissa nesteen lämpötila kerrotaan sinisin ja punaisin merkkivaloin, Coltissa on pelkästään ylikuumenemisen osoittava punavalo.

Hondan takalasinlämmittimen ja erillisestä kytkimestä toimivan peilienlämmityksen merkkivalot sijaitsevat kytkinten yhteydessä, eikä niissä ole ajastinta. Mitsubishin takalasinlämmittimessä on onneksi ajastin, joten paljon virtaa kuluttava varuste ei jää pitkäksi aikaa päälle.

Takatilat riittävät kahdelle aikuiselle hyvin, eikä kolmaskaan pidä oloaan aivan toivottomana. Tilojen riittävyys Coltissa edellyttää tosin, että pitkittäissuunnassa säätyvä takaistuin pidetään takimmaisessa asennossaan.

Testiryhmä katsoi Jazzin tilavammaksi. Sen kyytiin istahdetaan helposti. Päille, polville ja varpaille on tilaa mukavasti, mutta leveyttä toivottiin lisää. Keskimatkustaja saa jalkansa luontevasti sijoitettua. Moitteita tulee niukasta reisituesta ja hauislihasta painavasta oviverhoilun pullistumasta. Myös ulostulo sujuu luontevasti.

Coltin sisään pujahdetaan helposti. Varpaat ja polvet mahtuvat hyvin mukaan, mutta pää osuu kattoverhoiluun ryhdikkäästi istuttaessa. Takaistuimen takareunassa on samantyyppinen pullistuma kuin edessä, joskin pienempi. Täälläkin keskimatkustaja saa jalkansa leppoisaan asentoon. Reisitukea kaivattiin lisää.

Laidoilla istujat huomasivat ikkunankampien osuvan reiteen. Myös ovien kyynärnojat arvioitiin hankaliksi käyttää, kun oviverhoilu niiden yläpuolella kaartuu voimakkaasti. Ulos tullessa housunlahkeet kuraantuvat helposti massiiviseen kynnykseen.

...Sisätilat

Kummankin avatun takaluukun reuna jää niin alas, että yli 180-senttinen lyö siihen päänsä. Molempien hyviä puolia ovat takaluukun sisäkahva ja suhteellisen matala kuormauskynnys. Yhteisinä huonoina puolina voi pitää kynnystä selvästi alempana olevaa ruuman pohjaa, jolloin raskaiden esineiden poistaminen vaatii reilusti ruista ranteeseen.

Hondan kyytiin saimme mahtumaan seitsemän juomakoria. Tilan pohjassa on tukevat metalliset sidontalenkit. Takaselkänoja kaadetaan kahdessa erilevyisessä osassa. Samalla istuintyynyn puolikkaat painuvat alaspäin, jolloin laajennetun tilan pohja on aivan tasainen. Pääntukia ei tarvitse poistaa, sillä ne mahtuvat etuistuinten alle, kunhan istuimet operaation ajaksi siirretään eteenpäin.

Tätä varten etuselkänojien ulkoreunoissa on vivut. Hyvä idea, mutta siinä voi piillä myös vaara: takana istuvat lapsukaiset saattavat saada päähänsä kosketella vipua kesken ajon. Toisaalta huolelliset vanhemmat katsovat, että lapset ovat aina vöissä, jolloin tällainen temppuilu ei ole mahdollista.

Toinen vaihtoehto tavaratilan laajentamiseksi on jättää selkänojat pystyyn ja nostaa takareunoistaan saranoidut istuimet ylös.

Mitsubishiin mahtuu vain neljä juomakoria, kun takaistuimella kuljetetaan aikuisia. Jos takapenkki siirretään eteenpäin, ruumaan sopii kuusi koria. Tila laajennetaan kaatamalla selkänojanpuolikkaat alas ja kääntämällä tämän jälkeen istuintyynynpuolikkaat pystyyn. Lopuksi istuimet sidotaan kumilenkein etupääntukiin. Laajennus on tasapohjainen.

Jos tila ei vieläkään riitä, takaistuimet voidaan poistaa kokonaan. Ongelmana on tietysti ettei läheskään kaikilla ei ole istuinten säilyttämiseen sopivaa varastoa. Lisäksi varsinkin penkin leveämpi puolisko painaa paljon. Pitkien esineiden kuskaamisen helpottamiseksi etumatkustajan selkänoja voidaan taittaa alas. Sidontalenkit ovat heppoisen tuntuista muovia.

Pikkutavaratilaa kummassakin on riittävästi. Coltin erikoisuutena ovat etuselkänojien taustojen kassikoukut.

Kummankin viimeistely on siistiä, eikä huonoillakaan teillä esiintynyt hälyääniä.

Jazz ei aivan yllä laatuvaikutelmassa täysiin pisteisiin joidenkin muoviosien ulkonäön vuoksi. Coltin siniharmaat verhoilupaneelit näyttävät halvoilta. Muotoilijat ovat hakeneet modernia ilmettä käyttämällä lämmityslaiteen nupeissa ja muutamissa muissa osissa läpikuultavaa, jäänsinistä muovia. Niiden ulkonäkö jakaa tehokkaasti mielipiteet.

Honda on aito japanilainen. Mitsubishi sen sijaan on kotoisin Hollannista. Tällä ei sinänsä pitäisi olla vaikutusta auton lopulliseen luotettavuuteen, mutta aika sen näyttää.

Ajettavuus

Honda 53
Mitsubishi 53

Kumpikin merkki käyttää täyssähköistä ohjaustehostinta. Sellainen toimii vain rattia käännettäessä ja säästää näin hieman polttoainetta verrattuna perinteiseen hydrauliseen tehostimeen, jonka pumppu pyörii koko ajan. Lisäksi ongelmajätettä tulee vähemmän, kun hydraulinestettä ei ole.

Hondan ohjaus on todella kevyt ja keskialueella täysin tunnoton. Lisäksi auto jää voimakkaasti itsekseen kaartamaan pienen ohjausliikkeen jälkeen. Isoissa käännöksissä palautus toimii kuitenkin hyvin.

Mitsubishin ohjaus tuntuu onnistuneemmalta kuin kilpailijan. Sitä voi pitää jopa erittäin onnistuneena useimpiin muihin sähkötehostimiin verrattuna. Keskialueella voi havaita pientä tahmeutta. Suuntavakavuus on Hondaa parempi, vaikkei silti moitteeton. Sivutuuli heiluttelee havaittavasti molempia.

Hondalla mutkat sujuvat aluksi kulmikkaasti, mutta ohjaukseen tottuu vähitellen. Vaihto Mitsubishiin tuo taas selkeästi esiin, että Hondalla on vielä paljon kehittelytyötä edessä.

Sateen pehmentämällä savetulla soratiellä kumpikin luikertelee niin, että kokematon kuski saattaa pelästyä. Kuulalaakerisoralla autot yliohjaavat – Jazz selvästi ja Colt vielä selvemmin. Nimismiehenkiharoissa kumpikin innostuu tanssimaan melkoista ripaskaa.

Taajama-ajo kaksikolla on sujuvaa. Varsinkin Hondan pieni kääntöympyrä ihastuttaa. Näkyvyydessä on kuitenkin huomautettavaa: kummankin viistojen etupilareiden katveeseen jää helposti esimerkiksi polkupyöräilijä.

Lisäksi molempien tuulilasinpyyhkimet jättävät ison kuraisen alueen lasin oikeaan yläreunaan. Jazzin takapääntuet haukkaavat suuren osan takanäkyvyydestä. Taustapeilit ovat riittävän kokoiset.

Ahtaissa paikoissa puskureiden ja kylkien törmäyslistat ovat täyttä asiaa. Hondassa sellaisia ei ole, Mitsubishissä kylläkin.

Käyttöominaisuudet

Honda 50
Mitsubishi 49

Hyvä sitkeys on tavallisessa ajossa huomattavasti tärkeämpi kuin reipas kiihtyvyys paikaltaan. Siksi painotamme sitkeyttä enemmän.

Mitsubishi kiihtyy selvästi paremmin, minkä jo teholukemistakin näkee. Colt kipitti satasen vauhtiin 11,5 sekunnissa ja Jazz 13,1 sekunnissa. Kumpikaan ei kyennyt tehtaan arvoihin. Tosin autojen matkamittareissa oli mittaushetkellä vasta noin 2 000 km, joten enemmän ajetut yksilöt nipistävät näistä ajoista muutaman kymmenyksen.

Sitkeydessä Honda veti pitemmän korren sekä nelos- että viitosvaihteella. Nelosella eroa oli runsas sekunti, viitosella ero venyi 2,6 sekuntiin.

Mitsubishin koneessa on kaksi yläpuolista nokka-akselia ja 16 venttiiliä. Honda pärjää yhdellä nokka-akselilla ja kahdeksalla venttiilillä. Vastaavasti sytytystulppia on kaksi/sylinteri.

Jazzin voimanlähde on nöyrä ja taloudellinen arkimoottori, kun Coltissa on ripaus urheilullisuutta. Jälkimmäisessä esiintyy ripeissä kiihdytyksissä silmänräpäyksen mittainen nykäisy vaihtojen yhteydessä, aivan kuin ohjauselektroniikka miettisi hetken.

Mukavuus

Honda 50
Mitsubishi 50

Pikkuautovertailussa (TL 5/02) moitimme Hondan jousitusta pintakovaksi. Tehdas näyttää löytäneen lääkkeet vaivan poistamiseen. Nyt jousituksessa on mukavaa pehmeyttä, joka tosin kostautuu nopeissa käännöksissä. Tällöin perä muljahtaa epämääräisen tuntuisesti. Kuorma ei onneksi saa jousitusta pohjaamaan. Ulosjoustossa etupäästä kuuluu ajoittain melkoinen kolahdus.

Mitsubishin pintajousto on tukeva, sitten jousto pehmenee. Mukavuudessa ei ole moittimista. Kuorma tuntuu selvemmin kuin kilpailijassa. Kummassakaan ei havaittu ikävää nyökkimistä, jota pikkuautoissa joskus esiintyy.

Melutason arvostelemme desibelimittarin lisäksi kuuntelemalla – mittari kun ei osaa kertoa melun sävystä mitään.

Molempien melua voi kuvata ”pikkuautomaiseksi”, toisin sanoen pienetkin puhurit ja tienpinnan muutokset kuuluvat välittömästi sisään.

Honda on selkeästi hiljaisempi. Rengasäänet alkavat kantautua sisään nopeudessa 70 km/h. Satasessa tuuli yhtyy konserttiin ja kesäisessä moottoritienopeudessa moottorikin liittyy kuoroon.

Mitsubishin moottorin murinat kuuluvat turhan selvinä sisään jo seitsemästäkympistä alkaen. Renkaiden jyrinä tulee mukaan kymppiä ylempänä, ja satasessa tuulikin muistuttaa olemassaolostaan. Pitkällä matkalla melu rasittaa.

Colt keräsi varustetaulukkoon hieman enemmän rasteja. Mitsubishissa on ulkolämpömittari, ajotietokone ja auton nopeuden mukaan säätyvä tihkuasento, jotka puuttuvat Hondasta.

Kummankin ovet avataan ja suljetaan kauko-ohjatusti. Sähköisten ikkunannostimien kytkimet on molemmissa sijoitettu luontevaan paikkaan kuskin oveen. Myös peilit säätyvät ja lämpenevät sähköllä.

Tuulilasinpyyhkimissä on kertapyyhkäisy ja lasinpesuautomatiikka. Takalasinpyyhkimet toimivat onneksi jaksottaisesti, jolloin naarmuuntumiselta vältytään tai ainakin se hidastuu.

Hondan sisävalo sijaitsee keskellä kattoa. Näin se valaisee myös takatilat. Mitsubishin tuikku loistaa katon etureunassa, jolloin takamatkustajat joutuvat kömpimään kyytiin hämärässä. Kummankin varustetaulukkoa koristaa sisävalon viiveautomatiikka ja kaksi lukuvaloa.

Emme tällä kertaa mitanneet lämmityslaitteiden tehoja. Molemmissa on käsikäyttöinen ilmastointi ja suuttimet takajalkatilaan. Mitsubishissa myös hansikaslokero on viilennetty.

Turvallisuus

Mitsubishi 49
Honda 46

Väistökoe kertoo selkeästi, miten auto käyttäytyy ääritilanteessa. Normaaliliikenteessä sellaiseen ei toivottavasti jouduta. Silti on hyvä tietää, miten autojen suunnittelijat ovat onnistuneet. Teemme kokeet suljetulla alueella sekä kahden hengen että täydellä kuormalla.

Honda menee ilman kuormaa nätisti keilakujan lävitse. Ohjauksen yliherkkyys ei häiritse suoritusta. Vauhdin kasvaessa perä lipsahtaa luisuun, josta auto varoittaa hyvissä ajoin etukäteen. Kuormattuna perän käytökseen tulee raskassoutuisuutta, mutta silti auto selviää ongelmitta. Ohjaus ei kipsaa nopeissa peräkkäisissä käännöksissä.

Mitsubishin ohjaus tuntuu aluksi kulmikkaalta, mutta siihen tottuu nopeasti. Ilman kuormaa perä tuntuu hieman löysältä, jolloin auto huojahtaa suunnanmuutoksissa. Tiettyyn nopeuteen saakka kaikki menee hienosti, mutta rajan yli mentäessä perä livahtaa varoittamatta irti. Kuormattuna perä muljahtelee vielä enemmän ja lähtee herkemmin luistoon. Ohjaustehostus pysyy mukana nopeissakin veivauksissa.

Molempien jarrut ovat lukkiutumattomat. Hätäjarrutustehostin on vain Jazzissa. Colt pysähtyi satasesta nollaan keskimäärin 42 metrissä. Jazz vaati vähän yli 44 metriä. Kummankaan jarrut eivät siis ole aivan huippuluokkaa. Häipymistä ei esiintynyt toistuvissakaan jarrutuksissa.

Mitsubishi ei kampea, vaikka toisen puolen pyörät olisivat pitävällä pinnalla ja toisen puolet pyörät esimerkiksi soralla. Hondan perä lähtee tällaisessa tilanteessa kääntymään, mikä voi säikäyttää kuljettajan.

Molemmissa on neljä turvatyynyä, mutta turvaverhoja ei saa edes lisävarusteena. Pääntuki ja kolmen pisteen rullavyö kaikille matkustajille on nykyään jo itsestäänselvyys. Mitsu- bishiin saa halutessaan ajonvakautusjärjestelmän, Hondaan ei. Ajovalojen pesimiä ei saa kumpaankaan!

Kustannukset

Honda 53
Mitsubishi 51

Vertailun kulutuslenkki käsitti erityyppisiä teitä runsaat tuhat kilometriä. Soraosuudet olivat autoille tavallista rankempia pehmeiden tienpintojen vuoksi. Mitsubishin jano talttui 6,7 litralla sataa kilometriä kohti. Hondalle riitti 5,9 litraa.

Jazzin käyttäjä maksaa liikennevakuutuksestaan kahta luokkaa enemmän, mutta vapaaehtoinen autovakuutus on vastaavasti kaksi maksuluokkaa halvempi. Yhteishinnassa on eroa runsaat sata euroa vuodessa Hondan eduksi.

Huoltohinnat on kysytty maahantuojilta olettaen, että autoilla ajetaan kolmessa vuodessa 60 000 km. Hondan omistaja selviää pienemmin kuluin. Molemmat käyvät huollossa kerran vuodessa tai 20 000 kilometrin välein. Kummassakaan ei ole huoltonäyttöä. Kaksikon nokka-akseleita pyöritetään ketjulla, jolloin kallis hihnanvaihto jää muiden huoleksi.

Jazzin omistaja maksaa varaosapaketista hieman enemmän. Tosin Coltin polttonesteen suodatinta ei vielä ole hinnoiteltu, joten lopullinen hintataso lienee aika tasoissa.

Kaukoidän merkkien takuu kattaa kolme vuotta tai 100 000 km. Mitsubishin luvataan vastustavan puhkiruostumista 12 vuotta, kun Honda lupaa vain puolet tästä.

Kummankin käyttäjällä on liikkumisturva, joka auttaa auton piiputtaessa. Se kattaa hinaus- ja majoituskulut, vuokra-auton tai matkaliput määränpäähän. Hondan turva on voimassa kolme vuotta, mutta Mitsubishilla se jatkuu jopa kymmenen vuotta, kunhan auto käy kerran vuodessa merkkihuollossa.

Loppuarvostelu

Kilpailusta tuli tiukka, sillä yhteenlaskun jälkeen eroa jäi autojen välille vain viisi pistettä. On hieman yllättävää, ettei uutuus pystynyt lyömään konkaria. Japanilaismerkkien kolmen vuoden takuu kertoo valmistajien vahvasta luottamuksesta tekniikkaansa. Toisaalta Hondan takuu puhkiruostumista vastaan on vain kuusi vuotta, kun kilpailija uskaltaa tuplata vuodet.

1. Honda Jazz Hinta 18 200 euroa

Jazz on tilava matkustajille, ja laajennettuun tavaratilaan saa sopimaan hämmästyttävän isoja esineitä. Kehittelytyö on kantanut hedelmää, sillä jousitus ei enää ole pintakova. Valitettavasti muutokset ohjauksessa eivät vielä riitä, vaan se on edelleen yliherkkä ja tunnoton. Melua on pikkuautomaisesti – onneksi sen sävy ei ärsytä. Suorituskyky ei säväytä, mutta vastaavasti kulutus on kiitettävän pieni. Turvavarustelu tuntuu asialliselta, eikä mukavuusvarustelussakaan ole suurempia puutteita. Sekä vakuuttaminen että huollattaminen on Coltia edullisempaa. Varaosapaketin hinnoittelu on samalla tasolla kuin kilpailijalla.

Vertailuautossa lisävarusteena metalliväri 420 euroa.

Auton hinta 18 620 euroa.

2. Mitsubishi Colt Hinta 18 040 euroa

Coltin ohjaustehostus on täysin sähköiseksi yllättävän valmiin tuntuinen. Muutenkin ajettavuus vaikuttaa hyvältä, joskin reipas yliohjautuvuus voi yllättää. Suorituskyky ei ole hassumpi, mutta melua on liikaa: moottorin murina käy pitemmässä ajossa rasittavaksi. Hallintalaitteet toimivat herkästi. Ratti tulisi kuitenkin ehdottomasti vaihtaa pitävämpipintaiseen. Takana on hyvät tai huonot oltavat riippuen tavaroille tarvittavasta tilasta. Kulutus kasvoi odotettua suuremmaksi. Kunnollista turvavarustelua seuraa hyvä mukavuusvarustelu – esimerkiksi ajotietokone ei ole ihan tavanomainen varuste tässä luokassa.

Vertailuautossa ei lisävarusteita.

Roland WeckströmLehdessä 10/2004