Samat kilvet kahdessa autossa
Saksassa on tavallista, että taloudella on useampia autoja. Eräiden muiden maiden tapaan Saksassa on haluttu, että talouden käytössä olevissa autoissa olisi mahdollisuus käyttää yksiä kilpiä. Se merkitsisi, että talouden ykkösauton rekisterikilvet voitaisiin siirtää kakkosautossa käytettäviksi, jos ykkösautoa ei samaan aikaan käytetä
.Asiaa koskeva kilpien siirrettävyyttä koskeva päätös annettiin Saksassa joulukuun 16. päivänä. Samojen kilpien käyttäminen talouden käytössä olevissa autoissa tehtiin mahdolliseksi tietyin edellytyksin. Niistä tärkein on se, että ajoneuvot kuuluivat samaan ajoneuvoluokkaan (esimerkiksi henkilöauto), ja niiden kokonaispainoluokka on sama (esimerkiksi maksimissaan 3.5 tonnia).
Rekisterikilpien siirrettävyyden ansiosta talouden jäsenet voivat käyttää autojaan samoilla siirrettävillä kilvillä. Esimerkiksi pienikokoisessa, vähän kuluttavassa ekoautossa ja matkailukäyttöön tarkoitetussa suuremmassa matkailuautossa voi nyt käyttää samoja kilpiä sen mukaan, kumpi autoista kulloinkin on käytössä.
Siirtomahdollisuutta ei sen sijaan ole, jos autojen ajoneuvoluokat ovat toisistaan poikkeavia. Niinpä henkilöauton omistaja ei voi siirtää henkilöautonsa kilpiä käytössään olevaan moottoripyörään. Syynä on se, että ajoneuvot kuuluvat eri ajoneuvoluokissa. Sen sijaan tavallisen henkilöauton kilvet voi ottaa käyttöön vaikkapa museoautossa, silloin, kun se on henkilöauto.
Koska ajoneuvojen käyttö ei ole mahdollista samaan aikaan, kilpien siirtomahdollisuuden ei katsota vaikuttavan ajoneuvon käyttöverosta saatavaan ajoneuvoverotuottoon. Autojen vakuutuslogiikka eroaa pohjoismaisesta. Meillä vakuutus koskee autoa, Saksassa vakuutus on kuljettajakohtainen.
Suomessa liikennekäytöstäpoisto siirrettävien kilpien sijaan
Suomessa ei ole mahdollista siirtää ajoneuvorerkisteriin merkityn auton rekisterikilpiä toiseen autoon. Mutta Suomessa sekä ajoneuvoveron, käyttövoimaveron että vakuutusmaksujen kohdalla voi säästää, jos talouden käytössä olevat autot pistetään liikennekäytöstä poistoon silloin, kun ajoneuvoilla ei ajeta.
Auton hintaan olennaisesti vaikuttava autovero on maksettava silloin, kun autoverolain piiriin kuuluva ajoneuvo otetaan käyttöön Suomessa ensimmäistä kertaa. Vaikka auto olisi sen jälkeen poistettu liikennekäytöstä, autoveroa ei käyttämättömältä ajalta palauteta. Ainoa sen "käyttämättömän osan" palauttamiseen liittyvä mahdollisuus on auton vieminen pois Suomesta siten, että viejä osoittaa auton siirtyneen toisen maan ajoneuvorekisteriin.
Autoveron palautus koskee kuitenkin vain autoja, jotka ovat iältään alle 10-vuotiaita ja joiden autovero on maksettu 1.4.2009 tai sen jälkeen. Palautettava määrä vastaa tullin määrittelemää maastavientihetken markkina-arvoa. 10 vuoden ikä lasketaan autoon ensimmäisestä käyttöönottopäivästä riippumatta siitä, missä auto ensimmäisen kerran on otettu käyttöön tai milloin Suomen autovero on maksettu. Vientipalautusta on haettava ennen ajoneuvon maastavientiä.
Palautettavasta määrästä vähennetään 300 euron hallinnollinen kustannus. Lisäksi vientipalautusta maksetaan vain autoista, joiden markkina-arvo on vähintään 1000 euroa sen jälkeen, kun tullin perimä 300 euron käsittelykustannus on vähennetty auton arvosta.
esim. Honda Civic
Tilaa uutissyöte Tuulilasin aihealueesta.
Kommentit
5 kommenttiaOnko tilastoa Suomesta, kuinka paljon tuota vientipalautusta on käytetty?
Moista Saksan mallin joustavuutta ei voi suomessa kyllä suvaita, maximiverotus on oltava vaikka se laskisikin valtion verotuloja. Kansalaisten kyykyttäminen ei saa vähetä.
Mielestäni suomalaisia pitäisi verottaa vähän kovemmalla kädellä. Maksukykyä on vielä, jos on varaa autoonkin.
Tuollainen yhdet kilvet - kaksi autoa-systeemi on ollut käytössä Sveitsissä jo pitkään. Aivan loistava järjestelmä , jonka soisi tulevan käyttöön myös Suomessa.
Autoilu on vakava asia. Autoilu on miehekästä. Autoiluun ei mummot kykene.