Renault Modus 1.6 16V Confort

Pienten tila-autojen luokkaan sijoittuva Modus esiteltiin ensi kerran tuotantovalmiina tutkielmana Geneven autonäyttelyssä keväällä 2004. Myynti Ranskassa alkoi jo runsas vuosi sitten, mutta Suomeen ensimmäiset autot saatiin vasta kuluvan vuoden toukokuussa.

Modus täydentää valmistajansa mallistossa Twingon ja Clion sekä toisaalta Méganen ja Scénicin välimaastoon jäävän ”harmaan alueen”. Maahantuojan mukaan mallin tavoitteena on olla omassa kokoryhmässään kolmen suosituimman joukossa. Tavoite on kuulemma jo toteutunut tänä vuonna. Syyskuun loppuun mennessä kilvet on ruuvattu noin 270 yksilöön.

Suunnittelu ja tekniikka

Modusin tunnistaa varsinkin keulasta helposti Renaultiksi: siinä on piirteitä esimerkiksi Scénicistä. Suoraan sivulta Modus on pirteän ja erikoisen näköinen. Takapyörät ovat aivan nurkissa, jolloin pysty perä näyttää lähes koomiselta.

Kuten olemme aiemmin maininneet, Modus on ensimmäinen Renault, joka käyttää Nissanin ja Renaultin yhteisesti kehittämää ns. B-alustaa. Tuo pohjarakenne oli ensimmäistä kertaa käytössä Nissan Micrassa. Myös uusi Clio rakennetaan samalle alustalle. Modusit tehdään Espanjan Valladolidissa.

Modus on uutta Clioa lähes 20 cm lyhyempi. Akseliväleissä on eroa 9 cm Clion hyväksi. Leveydeltään autot ovat lähes identtiset, mutta Modus pistää korkeudessa kymmenisen senttiä paremmaksi.

Alustarakenteet ovat yksinkertaiset: edessä joustintuet ja kallistuksenvakain, takana yhdysheiluriakselisto ja kierrejouset. Takana erillistä vakainta ei tarvita, sillä yhdysheiluri itsessään toimii sellaisena.

Moottorivalikoima on muista Renaulteista tuttu. Pienin bensiiniä polttava on 1,2-litrainen, mutta sitä ei tuoda Suomeen. Myöskään 1,5-litraista turbodieseliä ei tuoda meille. Hinnaston edullisin kulkee 1,4-litraisella koneella. Pontevampi vaihtoehto antaa voimansa 1,6 litrasta. Vaihteistona on Méganessakin käytetty viisiportainen manuaali. Välityssuhteita on kuitenkin muutettu Modusiin paremmin sopiviksi. Suuremman koneen jatkeeksi saa halutessaan neliportaisen automaatin.

Ranskassa varustetasoja on viisi mutta Suomessa vain kaksi: perustaso ja Confort.

Modus on sympaattisen näköinen ja poikkeaa siten harmaasta massasta. Suomessa ei ilmeisesti ole riittävästi kysyntää pienille dieselautoille, kun maahantuoja ei näe tarpeelliseksi pitää kaasuöljyä polttavaa versiota hinnastossaan.

Tilat ja mukavuus...

Kun katto on korkealla, kulku sisään ja ulos sujuu helposti vanhemmiltakin ihmisiltä. Kuski saa vartensa pituudesta riippumatta hyvän ajoasennon. Edes 190-senttisen ei tarvitse säätää istuinta takimmaiseen asentoon. Ohjauspyörässä on pelkkä korkeussäätö, mutta se ei pahemmin tahtia haittaa. Istuinta voi säätää ylös ja alas, ja selkänojan kaltevuus säätyy portaattomasti. Istuimen tarjoama sivuttaistuki voisi olla runsaampi.

Auton kapeuden huomaa siitä, että oikea sääri osuu herkästi keskikonsoliin ja vasen reisi oviverhoilun vetokahvaan. Tämä ei sinänsä haittaa, mutta ensimmäisen kerran ajoon lähtiessä asian panee merkille.

Viiksikytkimet ovat samanlaiset lyhyet nysät kuin Scénicissä. Keskellä kojelautaa sijaitseva mittaristo näkyy riittävän hyvin, mutta numeronäyttöinen nopeusmittari ja valopisteistä koostuva käyntinopeusmittari eivät miellytä kaikkia. Suurin osa varoitus- ja merkkivaloista, samoin kuin ajotietokoneen näyttö, on koottu mittariston yhteyteen.

Lämpötilan säädön ja puhaltimen kytkimet ovat samalla akselilla päällekkäin, jolloin toista kierrettäessä toinenkin liikkuu helposti mukana. Paljain käsin homma toki onnistuu, mutta hansikkaat kädessä voi tulla tahattomia liikkeitä. Tämäkin ratkaisu on tuttu suuremmista Renaulteista.

Radio on sijoitettu melko alas. Silti siihen ei tarvitse kurotella. Tärkeimpiä toimintoja voi hoidella myös ohjauspylvääseen sijoitetusta ”satelliitista”. Säädettävä lasinpyyhkimien tihkukytkin on täyttä asiaa, mutta jostain syystä kertapyyhkäisytoiminto puuttuu. Istuinlämmittimien kytkimet on sijoitettu tuolien ulkoreunoihin. Mustanharmaa sisustus ja jotkin muoviosat luovat halvan vaikutelman.

...Tilat ja mukavuus

Modusin erikoisuutena on pitkittäissuunnassa siirrettävä ja kavennettava takaistuin. Täysleveänä se soveltuu kolmelle, kavennettuna kahdelle. Kavennus on lyhyessä ja kapeassa autossa käytännön sanelema pakko, sillä muuten penkki ei mahtuisi liukumaan riittävän taakse.

Jos edessä istuu oikein pitkä ihminen ja takapenkki pidetään etumaisessa asennossaan, takapolvitila riittää hädin tuskin pienelle lapselle. Näin joudutaan tietysti toimimaan vain silloin, kun tavaroiden kuljetus vaatii tilaa.

Kun takaistuin siirretään ”normaaliasentoon”, olo ei ole hassumpi. Polvet koskettavat toki selkänojia, jotka kuitenkin joustavat sopivasti. Jalkateriä voi heilutella vapautuneesti. Reisituesta ei juuri voi puhua. Laidoilla olijoiden kutrit osuvat kattoverhoilun reunoihin. Keskellä olija saa jalkansa luontevasti asetettua matalan tunnelin ansiosta. Kolmen körilään hartiat tapaavat toisiinsa, mutta oloa ei pidetty mitenkään ahdistavana. Kulku sisään ja ulos sujuu ongelmitta.

Kun takaistuin kavennetaan kahdelle sopivaksi ja työnnetään aivan taakse, istujilla on ruhtinaalliset olot. Koripalloilijan taakse mahtuu toinen samanmittainen. Ainoana haittana pidettiin sitä, että pitkän ihmisen niskanikama osuu pääntuen alareunaan. Toiveena oli myös alas laskettava keskikyynärnoja.

Tavaratilaan mahtuu neljä tai kuusi juomakoria takaistuimen asennosta riippuen. Lisäksi jää nyyttitilaa. Ruuman pohjassa on kaksi sidontalenkkiä. Tila laajennetaan siten, että ensin takaselkänoja kaadetaan kahdessa erilevyisessä osassa, minkä jälkeen koko istuin kipataan pystyyn etuistuinten taakse. Näin isotkin esineet mahtuvat mukaan. Pääntukia ei tarvitse irrottaa: ne vain painetaan ala-asentoonsa.

Muunneltavuutta ei kuitenkaan ole harkittu loppuun saakka, sillä istuintyyny on yksiosainen. Huonona puolena on myös se, että laajennettua tilaa käytettäessä etuistuimet joudutaan siirtämään niin paljon eteenpäin, että yli 170-senttinen ei enää saa kunnon ajoasentoa. Laajennettuun tilaan sopii jo 21 koria. Säilytyslokeroita on riittävästi, tosin lehtitaskut puuttuvat.

Emmaljunga Crossway -lastenvaunumme mahtuvat tavaratilaan vain pyörät ja kuomu poistettuna. Varapyörä on periranskalaiseen tapaan auton alla kuraantumiselle alttiina. Graco Cosmic XTP -turvaistuimen saa asennettua sekä eteen että taakse. Etuistuimella olleessaan se peittää osittain oikean peilin. Lisäksi etuistuin joudutaan siirtämään niin taakse, että takana olijan polvitila kärsii.

Melutaso on miellyttävän alhainen niin mittarin kuin korvankin mukaan. Rengasäänet alkavat kuulua nopeudessa 80 km/h ja moottorin murina satasessa.

Modus tarjoaa riittävät tilat edessä olijoille, eivätkä takatilatkaan ole auton akseliväliin nähden hassummat. Tavaratila on luonnollisesti perusasennossaan vaatimaton. Pitkittäissuunnassa siirrettävän takapenkin ansiosta saadaan useimmiten hyvä kompromissi taka- ja tavaratilojen suhteen.

Ajettavuus

Testiautomme rengaskoko oli 185/60 R 15, joka tuntuu sopivan Suomen uraisille teille hyvin. Liikkeelle lähdettäessä ohjaus tuntuu käsittämättömän kevyeltä ja tunnottomalta. Onneksi se jäykistyy nopeuden myötä. Samalla ohjaukseen tulee tuntoakin. Méganen ja Scénicin tapaan tehostin on täysin sähköinen, mutta Modusissa se on toteutettu huomattavasti onnistuneemmin kuin kahdessa ensin mainitussa.

Urat tuntuvat, eivät kuitenkaan häiritsevästi. Pienen ohjausliikkeen jälkeen auto jää lievästi itsekseen kaartamaan. Mutkaisella asfalttitiellä ranskatar etenee tyylikkäästi. Sivutuuli tarttuu korkeaan koriin havaittavasti. Kuljettajalle ei kuitenkaan tule tunnetta, että jossain vaiheessa jouduttaisiin väärälle kaistalle.

Soralla Modus on selkeän yliohjaava. Testiauton lisävarusteena saatava ajonvakautusjärjestelmä (ESP) puuttui peliin suhteellisen maltillisella nopeudella.

Taajamapyöritys sujuu näppärästi, ja ahtaissa paikoissa huomattavan kevyttä ohjausta osaa arvostaa. Rapakelillä kuski manaa ristiin huitovia tuulilasinpyyhkimiä, joiden jättämä kurainen alue lasin reunoissa lähes kaksinkertaistaa A-pilarin leveyden. Moiseen katveeseen pyöräilijä tai mopoilija kätkeytyy helposti.

Taustapeilien koko riittää juuri ja juuri. Vasta-auringossa mittariston pahka ja tuulilasin huurteenpoistoritilä peilaavat ikkunaan. Auringon paistaessa sivulta ongelmaa ei ole. Ainakin testiyksilön kuljettajan häikäisysuoja oli erittäin hankala kääntää sivulle liian tiukan lukituksen vuoksi. Mielessä kävi epäilys, että koko kattoverhoilu irtoaa lippaa nykiessä. Kookkaat takapääntuet kannattaa pitää ala-asennossaan, mikäli takana ei ole matkustajia.

Takalasinpyyhin toimii vain jaksottaisesti. Se onkin jatkuvaa pyyhintää järkevämpi ratkaisu. Naarmuja on silti odotettavissa, sillä lasinpesuautomatiikka käynnistää pyyhkimen ennen nesteen suihkuamista. Ajovalonpesimet toimivat myös päivävaloasennossa, jolloin nestettä kuluu hukkaan.

Modus selvittää väistökokeen nätisti ilman kuormaa. Tosin jäimme kaipaamaan parempaa ohjaustuntumaa. Nyt keula tuntuu hieman huteralta. Vauhdin myötä liikkeet laajenevat, mutta mitään yllättävää ei tule esiin.

Täydellä kuormalla käytös romahtaa dramaattisesti. Perä lähtee jo melko alhaisessa nopeudessa laajaan luisuun. Hurja kallistelu lisää epämiellyttävää tunnetta. ESP on ehdottoman suositeltava varuste. Tehdas tuntee tuotteensa ongelmat, sillä käsikirjan mukaan täydellä kuormalla suurin sallittu nopeus on 100 km/h.

Jousitus on pikkuautoksi yllättävän mukava – kuin luokkaa suuremmassa ajokissa. Takajousitus ei pohjaa kuormattunakaan. Isot routaheitot saavat auton keikkumaan, ja nimismiehenkiharoissa jousitus päästää tärinää lävitseen.

Ajettavuus on normaalioloissa varsin hyvä, vaikka ohjaus vaatisi vielä pientä hiomista. ESP:n pitäisi ehdottomasti olla vakiovarusteena. Jousitus toimii useimmissa oloissa kiitettävästi.

Suorituskyky

Oli jo etukäteen odotettavissa, että 1,6-litrainen kone antaisi vaivattoman suorituskyvyn pienelle autolle. Odotuksissa ei tarvinnut pettyä, vaikka testiyksilö ei kiihtynytkään tehtaan lupaamalla tavalla. 0–100 km/h sujui keskimäärin 11,1 sekunnissa, kun luvattu arvo on 10,3 s. Autolla oli mittausten alkaessa taivallettu runsaat 2 300 km. Käsikirjan mukaan Modus saavuttaa lopullisen suorituskykynsä vasta kolmentuhannen kilometrin täytyttyä. Silti on vaikea uskoa, että norjempikaan yksilö pystyisi kirimään puuttuvat 0,8 sekuntia.

Kaasupoljin on ovelasti kaksivaiheinen: se painuu reippaan painalluksen alla melko syvälle, mutta vasta kunnon survaisu saa polkimen täysin pohjaan.

Arkiajossa hyvä sitkeys on monin verroin tärkeämpi ominaisuus kuin kiihtyvyys paikaltaan. Tässä lajissa Modus pärjää oikein hyvin. Nelosella neljästäkympistä sataseen sujuu 15,3 sekunnissa. Viitosella 60–120 km/h taittuu ajassa 22,7 s.

Jarruissa ei ole moittimista. Hidastuvuus on hyvä, eikä häipymistä esiintynyt useissa peräkkäisissä tehojarrutuksissa. Auto ei pyri kampeamaan poikittain, vaikka toisen puolen pyörät ovat soralla ja toisen asfaltilla.

Modus ei ole mikään raketti, mutta tietty vaivattomuus ja hyvä sitkeys viehättävät. Myös jarrut toimivat tarkoitetulla tavalla.

Kustannukset, turvallisuus ja varustelu

Modus on pikkuautoksi kallis. Tosin kilpailijat näyttävät hinnoitelleen omat tuotteensa yhtä suolaisesti.

Testin aikana bensaa paloi keskimäärin 7,8 l/100 km. Se on tasan litran enemmän kuin virallinen yhdistetty kulutus. Maantielenkkimme poltti seitsemän litraa sadalla, kun EU-maantiekulutukseksi kerrotaan 5,6 l/100 km. Kaupunkiajossa virallisen ja oman kulutuksemme ero oli tasan litra. Tasaisen nopeuden kulutukset paljastavat, että ruokahalu kasvaa jyrkästi yli satasen nopeudessa.

Modus huolletaan ensimmäisen kerran 10 000 kilometrin täytyttyä. Seuraava huolto tehdään mittarin näyttäessä 30 000 km, sen jälkeen huoltoväli on 30 000 km. Nämä lukemat ovat viitteellisiä, sillä todellinen tarve ilmenee huoltomuistuttimesta.

Varaosapaketti on kalliinpuoleinen. Nokka-akselia pyörittävä hammashihna pitää vaihtaa neljän vuoden tai 90 000 kilometrin välein. Toimenpide keventää lompakkoa lähes 500 eurolla.

Turvavarustelu on nykytapaan varsin kattava. Kuten autolehtiä seuraavat tietävät, Modus sai Euro NCAP -törmäystestissä täydet viisi tähteä. Tosin tämä luokitus pätee vain nyt testattuun Confort-versioon, sillä turvaverhot puuttuvat hinnat alkaen -mallista.

Confort-tasoisen Modusin vakiovarusteita ovat mm. hansikaslokeron valaistus, takajalkatilan ilmakanavat, sähkötoimiset peilit sekä ulkolämpömittari. Ilmastoinnin joutuu valitettavasti hankkimaan lisähintaan. Mikäli sellainen hankitaan, hansikaslokero viilenee samalla kun matkustamo, jolloin juomapullon saa näppärästi kylmennettyä.

Takuu kattaa kaksi vuotta ilman kilometrirajaa. Auton luvataan vastustavan puhkiruostumista kaksitoista vuotta. Käyttäjän kannalta on turvallista tietää, että autolla on ajoturva. Se korvaa matkan keskeytymisestä aiheutuneet kustannukset, kuten majoituksen, matkaliput tai sijaisauton.

Vakiovarustelu on asiallinen, joskin ilmastoinnin ja ennen kaikkea ESP:n puute harmittavat. Ylläpitokulut muodostuvat korkeiksi. Ruokahalu oli odotettua suurempi.

Loppuarvostelu

Modus ei millään muotoa ole mullistava auto. Silti ranskalaisilla näyttää olleen selkeä kuva siitä, miten pieniin ulkomittoihin saadaan kohtalaiset tilat. Monikäyttöisyyttä ei kuitenkaan ole harkittu aivan loppuun saakka.

Suomen moottori- ja varustevalikoima on supistettu kenties liiankin vähäiseksi. Tarkan euron autoilija karttaa Modusia tai sen kilpailijoita, sillä lähes samalla summalla saa vaikkapa halvimman Mégane Breakin.

+ Ajettavuus
+ Muunneltavuus
+ Melutaso

– Hinta
– Kulutus
– Viimeistely

Testiauton lisävarusteet: metalliväri 450 e, kevytmetallivanteet 500 e, ajonvakautus 700 e, ilmastointi 770 e, vakionopeudensäädin ja nopeudenrajoitin 300 e.
Testiauton hinta: 23 720 euroa
Takuu: 2 vuotta ilman kilometrirajoitusta. Maalitakuu 2 vuotta, koritakuu 12 vuotta.
Vakuutusmaksuluokat: liikenne 23, auto 08 (tiedot Pohjola)
Maahantuoja: Volvo Auto Oy Ab, Vantaa
Valmistaja: Renault S.A., Billancourt, Ranksa
Valmistuspaikka: Valladolid, Espanja

Vertaillen

Fiat Idea 95 1.4

+ Persoonallisuus
+ Tilankäyttö
– Tunnoton ohjaus
– Pienet taustapeilit

Ford Fusion 1.6 Ghia

+ Ajettavuus
+ Kulutus
– Melutaso
– Laatuvaikutelma

Mazda 2 1.6 Sport

+ Takuu
+ Ajonvakautus vakiona
– Cd-soitin lisähintaan
– Ei istuinlämmittimiä

Tiedot valmistajien ilmoittamia.

Roland WeckströmLehdessä 11/2005