Ruotsissa matkailuautoille järkevämpi CO2-vero

CO2 - näin ohjataan Ruotsissa vähäpäästöisempiin autoihin

Ruotsin ajoneuvoverotuksen muutoksen tavoitteena on ohjata auton ostajat valitsemaan  vähän hiilidioksidia päästäviä autoja.  Vero on sitä suurempi, mitä suuremmat päästöt ovat. Tavallisista henkilöautoista CO2-tiedot ovat jo pitkältä ajalta olleet tiedossa, ja kuten Suomessa, tiedot löytyvät rekisteröintipapereista sekä Ruotsin ajoneuvorekisteristä. Lähtotilanne on aivan samanlainen kuin SUomessa.

Ruotsissakaan matkailuautoille ei yleensä ole olemassa CO2-päästötietoa. Sitä ei tarvitsekaan olla, sillä EU on vapauttanut tällaisten ajoneuvojen valmistajat EU-normin mukaisesta kulutusmittauksesta. Kulutusmittauksessa mitataan syklin mukaan ajoneuvon polttoaineenkulutus kaupungissa, maantiellä ja näiden yhdistelmänä.

Itse asiassa laboratoriossa mitataan pakoputkesta tulevat päästöt, ja niiden perusteella lasketaan, millainen polttoainemäärä tarvitaan noiden päästöjen aikaansaamiseksi. Hiilidioksidipäästöllä autot saadaan käytetystä polttoaineesta riippumatta samalle vertailuviivalle, sillä ympäristön kannalta CO2-päästöt ovat oleellisin asia.

Ruotsissa viranomaiset  pyrkivät löytämään ratkaisun, joka tuottaisi arvion päästöistä autoille, joista päästötieto puuttuu. Eri mahdollisuuksia tutkittiin. Ratkaisuksi löydettiin laskukaava. Se ei vastaa todellisuutta, mutta on selkeästi parempi kuin suomalainen ratkaisu.

Ruotsalaista veromatematiikkaa

Useimmat matkailuautot ovat dieselkäyttöisiä,  ja kokonaismassa on korkeintaan 3,5 tonnia. Kun tieto CO2-päästöstä puuttuu, tuotetaan CO2-arvo matemaattisen kaavan avulla.

Kaava perustuu ajoneuvon kokonaismassaan. Jos se on 3500 kiloa, luku kerrotaan 0,069:llä. Näin saatuun lukuun lisätään vakiotekijä 10,5.
Jos auto on automaattivaihteinen, polttoaineen kulutuksen oletetaan olevan suurempi, ja vakiotekijän arvo on  13,7, ja jos auto on nelivetoinen, vakiotekijä saa arvon 20. Laskukaavat ovat alla

• Manuaalivaihteinen auto : 10,5 + (0,069* 3500)
• Automaattivaihteinen         13,7 + (0,069*3500)
• Neliveto                              20,0 + (0,069*3500)

Jos kaksivetoinen (etuveto tai takaveto) matkailuauto on dieselkäyttöinen, ja sen kokonaismassa on korkeintaan 3500 kiloa,  auton arvioiduksi CO2-päästöksi saadaan Ruotsissa  252 g/km (10,5+ (0,069*3 500).

Hiilidioksidi verolle

CO2-päästöä koskeva arvio tai jos se on faktana olemassa, on avaintekijä, kun vero määrätään. Mutta siinäkin tapahtuu myös siten, että korkeintaan 120 g/km päästävät autot eivät saa maksettavakseen lainkaan hiilidioksidiveroa. Se toteutuu, kun
auton todellisesta tai laskennallisesta CO2-päästöstä (esimerkin 252 grammaa) vähennetään 120 grammaa. Näin verotettaviksi CO2-grammoiksi tulee erotus, siis esimerkissämme 132 grammaa.

Päästögramman verotusarvo on v. 20 kruunua jokaista verotettavaa  CO2-grammaa kohti. Kun gramman verohinta tunnetaan,  päästään viimein CO2-veron määrään.

CO2-vero (252-120)*20 kr  = 2 640 kruunua

Muutakin maksettavaa

Mutta ei CO2-vero ole ainoa, jota matkailuauton omistaja maksaa. Verottaja käy lompakolla, sillä myös perusmaksu, dieselvero, ja ympäristömaksu ovat veroja, jotka autoon liittyvät.

Perusmaksu

Jokaisen auton on maksettava perusmaksu suuruudeltaan 360 kruunua vuodessa.

Dieselvero

Dieselvero määrätään vain dieseleille. Sen määräämisessä lähtökohtana on perusmaksun ja CO2-veron summa 
eli 3 000 kruunua ( 360 kr + 2640 kr).Dieselveron suuruus selviää, kun tuo 3 000 kruunua kerrotaan luvulla 2,55.
Yläpuolella esimerkiksi otetussa ilman CO2-tietoa olevassa autossa dieselveron määrä vuodessa on 7 650 kruunua (2,55*3 000).

Ympäristömaksu

Kaikki dieselautot saavat maksettavakseen myös ympäristömaksun, polttavathan ne moottorissaan dieseliä, josta aiheutuu pienhiukkaspäästöjä. Ympäristömaksun  suuruus ei riipu auton päästöistä tai massasta, vaan tämä maksu on kiinteä, suuruudeltaan 250 kruunua vuodessa.

Tyypillisen ilman CO2-päästötietoa olevan matkailuauton (massa alle 3,5 tn)
kaikki verot Ruotsissa

•    CO2-päästövero  3 000 kruunua
•    Dieselvero           7 650 kruunua
•    Ympäristömaksu    250 kruunua
•    Verot yhteensä   10 900 kruunua

Entäpä, jos CO2-tiedetään?

Kuvitellaan, että Ruotsissa ensirekisteröitäisiin nyt  matkailuauto, josta tunnemme CO2-päästön. Eroaako sen CO2-vero
ilman tuota tietoa olevasta?

Otetaan kaksi esimerkkiä.

Toinen autoista on Ford Carado, jossa on 2,2-–litrainen Fordin turbodiesel, CO2 = 220 g/km
Toinen on Fiatin alustalle valmistettu Giottiline Therry T 37, se on 2,3-litrainen turbodiesel, CO2-päästöt  230 g/km. (Molempien autojen CO2-päästöistä on tiedot Suomessa Trafin ajoneuvorekisterissä)

Näiden autojen CO2-verot olisivat Ruotsissa:

• Ford Carado   3.5 tn                      2 360 kruunua
• Fiat Giottiline  Therry T 37  3.5 tn  2 560 kruunua

Ilman CO2-tietoa vero määrätään tuon kaavan avulla. Kummallekin autolle massaperuste (3 500 kiloa) tuo saman veron, joka on
3 000 kruunua. Kaavan heikkous on ilmeinen: Caradon omistaja maksaa veroa liikaa 640 kruunua (71,74 euroa)  ja Therryn omistaja   440 kruunua ( 49,32 euroa ). Virje on suurempi, jos autossa on automaattivaihteisto ja/tai neliveto.

Ruotsissa verottajan esittämä hiilidioksin osuus (CO2-osuus) tyypillisesta max 3,5 tonnin matkailuautosta, josta ei tunneta päästöjä, on 1 192,55 euroa. Suomalainen matkailuautoilija maksaa CO2-päästötiedon puuttuessa (tai Trafin jättäessä tiedon merkitsemättä) samasta autosta CO2-veroa 600,12 euroa. Jos  CO2-päästö 252 g/km olisi virallisesti Trafin tiedossa, veron määrä olisi 360,63 euroa vuodessa.

Verotuksen tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus

Ajoneuvoveroa säädettäessä hallitus sai esityksen, jonka perusteluissa todettiin, että veronmaksajalla on oikeus antaa selvitystä autonsa puutteellisesta tai virheellisestä CO2-päästötiedosta. Asetuksessa linjaa kiristettiin. Selvitykseksi riittää vain ja ainoastaan ajoneuvon VALMISTAJAN antamassa CoC-todistuksesssa oleva merkintä. Edes EU-normin mukaan tehtyjä CO2-päästön mittaustuloksia ei hyväksytä.

Verotus perustuu ajatukseen, että samanlaisia tapauksia käsitellään samoin. Nyt sekä matkailuautojen myyjät, niiden ostajat ja käyttäjät joutuvat aivan erilaisen verotuksen kohteeksi. Samanlainen auto saa erilaisen ajoneuvoveron riippuen siitä, onko auton CoC-paperissa ollut vuonna 2010, 2009 tai 2008 CO2-päästötieto vai ei. Osassa samanlaisia autoja tuo tieto on ollut  Ne, joiden ajoneuvoissa ei ole, saavat "verorangaistuksen". Samanlainen auto tulee ensirekisteöidyksi vuonna 2011. Jos siinä on CO2-päästötieto, samaa tietoa ei siirretä aikaisemmin ensirekisteröityjen ominaisuudeksi. Eikä Trafi vastaanota selvitystä asiasta!

Lisäksi olemme tilanteessa, joka on EU-sopimuksen vastainen. Suomessa pakettiautosta muunnettu matkailuauto on antanut kilpailuedun suomalaisille yrittäjille (matkailuajoneuvojen valmistajille), jota ulkomaisilla yrittäjillä ei ole.

Etenkin matkailuautoja valmistava ulkomainen teollisuus on syrjinnän kohteena. Teknisesti samanlainen matkailuautoksi Suomessa muunnettu pakettiauto saa CO2-päästötiedon, mutta saksalainen, slovenialainen tai ranskalainen valmistaja eivät tätä etua saa.

Kuitenkin myös Suomessa valmistettu matkailuauto on valmistettu kaksivaiheisesti. Sille Trafi hyväksyy pakettiauton valmistajan antaman CO2-päästötiedon. Ulkomailla tällä tavoin valmistettu auto ei saa CO2-päästötietoa, koska sille jostakin syystä alustan ja moottorin valmistaja ei ole antanut CO2-tietoa. Ulkonaisesti ja tekniikaltaan autot ovat samanlaisia. Eroavuutta on vain autojen matkustamo-osassa.

Toivottavasti kotimaiset yrittäjät valittavat asiasta sekä kilpailuvirastoon että EU:n komissioon. Matkailuajoneuvokauppiaiden kilpailuedellytykset eivät  Suomessa luotujen määräysten seurauksena ole tasapuoliset.

Ratkaisuvaihtoehtoja puuttuvien CO2-tietojen pulmiin

• Olisiko mahdotonta ajatella, että pohjoismaihin samanlaisina tulevat matkailuautot (kuten esimerkiksi Adria, Dethleffs, Bürstner jne), jotka varusteiltaan ovat identtisiä, saataisiin edes Pohjoismaisittain samantapaisen CO2-arvioinnin perusteella päästöiltään ajoneuvorekistereihin?
• Tai voisiko Trafi suostua sellaiseen, että perustetaan työryhmä, jossa edustajat ovat Trafista, matkailuautojen maahantuojajärjestöstä (MAT ry) ja autojen käyttäjäyhteisöstä (SF-Caravan ry). Työsyhmä kävisi läpi autot, ja tekisi niistä vastaavuustaulukon. Tiedot tulisi monistaa jokaiselle katsastustoimipaikalle. Näin saataisiin samanlainen CO2-pohjainen verotus autoille, jotka ovat saman malliperheen sisällä tai muutoin hyvin lähellä toisiaan.
• Helpointa olisi tietenkin se, että CO2-päästöt otetaan autojen pakettiautoversioista, moottorin, alustan ja korin mittojen mukaan.
• Miksi Trafi ei voisi hyväksyiä VTT:n CO2-mittaustuloksia? Niiden osalta VTT:llä on voimassaoleva akreditointi. Kun matkailuautojen CO2-mittaukset on todettu kelpaamattomiksi, Trafi on asettanut VTT:n huonompaan asemaan kuin
  ulkomaiset laboratoriot. Kuitenkin Trafi itse käyttää kuorma-autojen ja linja-autojen CO2-mittauksissa juuri VTT:ä
  laboratoriona, jonka päästömittaukset se tässä asiassa hyväksyy!

  Mikään näistä keinoista ei ole mahdoton toteuttaa. Eihän CO2-mittaustakaan tehdä maantiellä, vaan rullien päällä laboratoriossa. Ilmanvastuskertoimienkin käyttö on aivan rutiinia laboratorioille.