Sammuttimet tulen taltuttajina

Kun nenään alkaa autoillessa kantautua palaneen käryä, on jokainen sekunti kallis. Todella kalliiksi seuraavat sekunnit tulevat, jos autossa ei ole kunnollista käsisammutinta palon tukahduttamiseksi heti alkuunsa. Palo voi pahimmillaan levitä ja voimistua niin, että muutaman minuutin kuluttua syttymisestä peli on lopullisesti menetetty.

Vaikka hälytyksen teko ja palokunnan saapuminen sujuisivat kuinka sulavasti, aikaa kuluu käytännössä väistämättä useita minuutteja. Liekkien valtaa vastaan on siis taisteltava itse. Perustyökalu alkusammutukseen on kaksikiloinen käsisammutin, jollaisia myydään nimenomaan ajoneuvokäyttöön soveliaina.

Kaksi kiloa sammutusainetta ei kuulosta paljolta, eikä se sitä olekaan. Oikein käytettynä tuollakin määrällä voidaan kuitenkin tukahduttaa palonalku tehokkaasti. Paljon riippuu myös siitä, miten sammutin on suunniteltu ja miten se käytännössä tehtävänsä hoitaa.

Testissä mukana

Keräsimme kokoon kahdeksan kaksikiloista sammutinta nähdäksemme, millaista vastinetta pienelle sijoitukselleen saa. Sammuttimia hankittiin sekä rautakaupoista että autotarvikeliikkeistä. Yksi sammutin on turvallisuusalan nettikaupan valikoimista.

• Biltema (tuotenumero 21-312)
• Finnsa GP-2X-ABC
• Firetech MFZL2TG
• Firestop MFZL2-1
• Housegard PE2TTG
• Kidde 2 PF
• Nordsafe BFM-MFZL 2
• Prosec MFZL2TG

Alkuinvestointi osoittautui todellakin pieneksi, sillä sammutinten myyntihintahaarukka oli noin 19–30 euroa. Rahapulan ei siis pitäisi olla peruste sammuttimen hankkimatta jättämiselle.

Tässä koko- ja hintaluokassa sammutinten tehoaineena on lähes poikkeuksetta jauhe. Sen etuna on muun muassa pakkasenkestävyys, minkä ansiosta sammutinta voi säilyttää suhteellisen huolettomasti autossa vuoden ympäri. Kaikki testiryhmämme tuotteet ovat jauhesammuttimia.

Testissä havaittua

Viimein päästään loppunäytökseen eli sammutinten toiminnan testaukseen. Ydinkysymys on, miten pitkään kaksikiloisista sammuttimista riittää puhkua. Myös suihkun kantavuudella ja muodolla on merkitystä, sillä tulen lähelle saattaa olla vaikeaa päästä. Aivan lähelle ei edes pidä yrittää; kaikissa sammuttimissa muistutetaankin metrin turvaetäisyyden pitämisestä liekkeihin.

Housegardissa sammutussuihkun ohjaaminen on letkun ansiosta helppoa. Toiminta-aika on testisammuttimien pisin.

Pisimpään sammutusainetta riittää Housegardissa, joka suihkuttaa jauhetta 17 sekunnin ajan. Firetech, Nordsafe ja Prosec yltävät 15 sekunnin toiminta-aikaan. Peränpitäjäksi jäävät Kidde ja Finsa, joista suihkua riittää 12 sekunnin ajaksi.

Suihkun voimakkuudessa ja muodossa ei ole isoja eroja sammutinten välillä. Selvimmin joukosta erottuu Biltema, jonka lyhyestä nokasta suihku leviää nopeasti ja jää siten kantomatkaltaan lyhyemmäksi kuin muissa.

Arvio vertailussa mukana olleista

Hyvän kokonaisvaikutelman jättivät ennen muita Housegard ja Nordsafe, joukon ainoat letkulliset sammuttimet. Niissä sokan irrotus on helppoa ja suihkun kesto joukon parhaasta päästä.

Kidden valtteina ovat jämerä teline ja pieni koko. Varsinaiseen rimanalitukseen ei sortunut yksikään sammutin.

Laitteiden välillä on siis kuitenkin monenlaisia eroja, joten ostoreissulla on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi tässä artikkelissa mainittuihin seikkoihin.
 

Saat yhteenvedon testituloksesta klikkaamalla kuvan suuremmaksi

21147: Sammutintestin tulos

 Muita havaintoja

Tehoaineen ohjaamisessa kohteeseensa on eroja sammutinten välillä.

Vain kahdessa, Housegardissa ja Nordsafessa, on kunnon letku. Sen avulla suihkun suuntaaminen liekkeihin käy helposti ja tarkasti. Nordsafen suutin letkun päässä on halkaisijaltaan hieman isompi kuin Housegardissa, mutta suihkun leviämiseen erolla ei ole mainittavaa vaikutusta.

Kaikissa sammuttimissa ei ole ohjausletkua. Suihkun tarkka ohjaaminen ei ole silloin yhtä helppoa kuin letkullista sammutinta käytettäessä.

Kuusi muuta sammutinta luottavat vain lyhyisiin tai vielä lyhyempiin suuttimiin, jotka on asennettu suoraan painepullon kahvan juureen. Lyhyysennätyksen tekee Biltema, jonka suutin on oikeastaan vain reikä pullon valumetallisessa kaulaosassa. Myös Finnsassa, Firestopissa ja Kiddessä on melkoisen lyhyt suutin. Keskenään käytännössä identtisissä Firetechissä ja Prosecissä suutinosa on hieman pitempi.

Sammuttimen käyttöohjeet kannattaa aika ajoin lukea uudelleen, ainakin silloin kun tarkastaa, onko sammuttimen toiminta-aika edelleen voimassa.

Sokan irrotus voi olla hankalaa

Ennen kuin sammutin toimii, on irrotettava se säilytystelineestä sekä pistettava sammuttimen varmistinsokkka. Sen tarkoitus on estää tahattomia laukaisuja.

Sokka irtoaa useimmista testin sammuttimista helposti tai melko helposti, mutta Firetech tekee ikävän poikkeuksen. Sen sokka vaatii irrotakseen todella paljon voimaa. Mekanismi on niin jäykkä, että esimerkiksi ikääntyneellä tai muuten sormivoimiltaan heikolla käyttäjällä se saattaa jäädä avaamatta.

Jäykkyys on yllättävää, sillä Firetechin kaksoisveljen Prosecin suoritus on paljon parempi. Myös Prosecin sokka vaatii irrotakseen enemmän voimaa kuin useimpien muiden sammutinten, mutta ei läheskään Firetechin tapaan. Vaikuttaa siltä, että sokissa olevien muoviprikkojen mittatarkkuus ei ole aivan sitä mitä pitäisi.

Purista kahvaa

Sammutusaine vapautetaan pullosta kaikissa sammuttimissa puristamalla kaksiosaisen kahvan puolikkaita yhteen. Aikuisen ihmisen käden mitoille sopivat parhaimmin Finnsa ja Nordsafe, joiden kahvoissa on riittävästi kokoa asiallisen otteen saamiseksi. Kiddessä kahvan alaosa on reilun mittainen, yläosa sen sijaan paljon lyhyempi. Muissa kahvat ovat melko pienikokoisia. Ero esimerkiksi kuuden kilon sammuttimien kahvoihin on melko selvä; isommissa sammuttimissa on isommat kahvat. Ratkaisulle ei ole kunnon perusteita, sillä keskivertokäyttäjä on samankokoinen sammuttimen koosta riippumatta.

• Käsisammuttimen käyttöesismerkki: http://www.youtube.com/watch?v=6sz5uBEQKac

Käyttöohjeet luettava aika join uudelleen

Kaikissa sammuttimissa on asialliset käyttöohjeet vähintään suomeksi ja ruotsiksi. Housegardissa on lisäksi englanninkieliset perusohjeet, Bilteman tekstivalikoimaan kuuluvat norja ja tanska. Jokaisessa ohjeita on myös havainnollistettu piirroskuvin. Helpoimmin hahmotettavat ja selkeimmät ohjeistukset löytyvät Kiddestä ja Nordsafesta.

Varmista toimintakunto

Laitteiden toimintakuntoisuutta voi tarkkailla painemittarista, jollainen kaikista sammuttimista löytyy. Mittariin on merkitty vihreä alue, jonka sisällä viisarin on pysyttävä sammuttimelle luvatun käyttölämpötila-alueen puitteissa. Kiddeä lukuun ottamatta mittareissa on myös numeroarvot kertomassa, kuinka monta baaria painetta säiliössä on. Sammutinten täyttöpaine on +20 °C lämpötilassa noin 15 baaria, ja ponneaineena käytetään typpeä.

Vaikka kaikki kahdeksikkomme sammuttimet sisältävät valmistajien mukaan kaksi kiloa sammutusainetta, käytännössä eroja on jonkin verran. Ostajan ja käyttäjän kannalta erot eivät ole dramaattisia, ja kaikista sammuttimista ainetta löytyy punnitustemme mukaan vähintään tuo luvattu kaksi kiloa.

Eniten tavaraa sisälsi niin täytenä kuin tyhjänäkin joukon painavin eli Housegard, ja vähiten sisältöä oli vastaavasti joukon kevyimmässä ja pienimmässä eli Kiddessä. Peräti viidessä kahdeksasta sammuttimesta sisällön paino oli muutaman gramman tarkkuudella 2,15 kg.

Sammuttimen painolla ja ulkoisilla mitoilla on merkitystä

Sammutusaineen määrä on tehon kannalta yksi oleellisista seikoista, mutta myös sammuttimen mitoilla on merkitystä. Mitä kompaktimpi sammutin, sitä helpompi se on sovittaa tavaratilaan tai muuhun sijoituspaikkaan autossa. Vaivattomin asennettava kokonsa puolesta on Kidde, sillä sen pituus on vain noin 330 mm. Toista ääripäätä edustaa Finnsa, jonka pituus on noin 420 mm. Halkaisijaltaan kaikki sammutinpullot ovat lähes samanmittaisia.

Sammuttimen kiinnitys ja säilyttämistapa

Vielä paljon ulkomittoja oleellisempi seikka on sammuttimen kiinnitysmahdollisuus auton rakenteisiin. Kyse on kaikkien autossa matkaavien turvallisuudesta, sillä noin neljä kiloa täytenä painava sammutin muuttuu kiinnittämättömänä kolarissa hengenvaaralliseksi ammukseksi.

Suurin osa ryhmämme sammuttimista ansaitsee tiukat nuhteet, sillä niiden mukana toimitetaan vain kevyt rautalankateline. Se ei pysty pitämään sammutinta paikallaan, ellei hidastuvuus satu kohdistumaan juuri oikeaan suuntaan eli telineen runkopuolelle.

Kolme sammutinta erottuu tältä osin muista. Niiden telineisiin kuuluu sammuttimen ympärille kiinnitettävä pantaosa. Kiddessä sammutinta syleilee kaksi leveää pantaa, Housegardia ja Nordsafea pitelee yksi kapea panta.

Kidden pannat ja koko teline on muovia, Nordsafen metallia. Housegardissa teline on metallia, mutta pantaosa turvavyön tapaista punosta tarrakiinnityksellä. Tarraratkaisu ei ole lukituksena yhtä luja kuin Kidden ja Nordsafen pantojen rakenteet, mutta paljon parempi kuin ei mitään.

Erityisesti matkaialuautossa ja  -vaunussa on tärkeää, että sammutin on tukevasti kiinnitetty mutta kuitenkin hyvin helposti saatavilla. Sammuttimen etsiminen hankalasta paikasta johtaa tulen leviämiseen.

Jos sammuttimen kiinnitystapa auton rakenteisiin on heppoinen, ajon aikainen  tärinä puhumattakaan kolaritilanteesta saattaa johtaa sammuttimen irtoamiseen ajon aikana. Seuraukset voivat olla tuhoisia, sillä nelisen kiloa painava esine on tappava, jos se osuus kovalla nopeudella matkustajaan.

Sammutin tiensä päässä - ei koskaan sekäjätteisiin!

Kun sammutinta on käytetty, se joko joudutaan täyttämään uudelleen tai hävitetään. Jos sammutin toimii, uudelleentäyttö on järkevää. Täyttö saatta maksaa kuitenkin jokseenkin saman verran - jopa ehkä enemmän kuin uuden sammuttimen hankinta.

Jos ostaa uuden sammuttimen vanhan tilalle, korvattu on hävitettävä asianmukaisesti. Koska sammutin onpainepakkaus, sitä ei tyhjänäkään saa laittaa sekajätteen joukkoon. Näin estetään räjähdysvaara, joka saattaa syntyä tyhjääkin sammutinta murskattaessa.

Elinkaarensa päässä sammutin on toimitettava vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Sen jättäminen sinne ei maksa mitään. Jokaisessa kunnassa tulee olla ainakin yksi tällaisen jättteen keräyspiste.

• Tämä testi on julkaistu Tuulilasi-lehdessä numero 5/ 2012. Siellä on lisää asiaa sekä testistä että käsisammuttimista.

Teksti Timo Nurmi 
Kuvat Satu Nyström