Stop-merkki ja töyssyt paras turvallisuuskeino vartioimattomissa tasoristeyksissä

Stop-merkejä, nopeusrahoituksia ja hidastetöyssyjä

VTT suosittelee tutkimustensa perusteella, että stop-merkkiä käytetään sellaisissa tasoristeyksissä ja lähestymissuunnissa, joissa tasoristeyksen turvallinen ylittäminen edellyttää pysähtymistä tai ainakin selvästi alle 20 km:n tuntinopeutta.

Stop-merkin sijasta 20 km/h nopeusrajoitusta VTT ehdottaa käytettäväksi silloin, kun turvallinen ylittäminen on mahdollista ajamalla 20–30 km:n tuntinopeudella, mutta ei sitä nopeammin.

Stop-merkkiä ja 20 km:n tuntinopeusrajoitusta tulisi VTT:n mukaan käyttää vain niissä tasoristeyksissä ja lähestymissuunnissa, joissa käytön kriteerit täyttyvät. Ehdot täyttäviin tasoristeyksiin, joissa merkkejä ei vielä ole, ne pitäisi asentaa mahdollisimman pian. Jos ehdot eivät täyty, stop-merkit tulisi poistaa.

Stop-merkkien asentaminen on tienpitäjän vastuulla, eikä radanpitäjä voi asettaa niitä ilman tienpitäjän lupaa.

Kaikki eivät noudata, mutta turvallisuus lisääntyy

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rautatien tasoristeyksiä edeltävät stop-merkit lisäävät kuljettajien turvallista käyttäytymistä, vaikka niitä noudatetaankin huonommin kuin tieliikenteen risteyksissä. Tietyissä olosuhteissa onnettomuudet voivat vähentyä jopa 30 %.

Stop-merkin käytölle rautatietasoristeyksissä ei ole annettu Suomessa selkeitä ohjeita. Merkki on noin 350 tasoristeyksessä eli noin 14 %:ssa varoituslaitteettomista tasoristeyksistä. Merkin käyttö vaihtelee rataosuuksittain. Suomessa stop-merkityissä tasoristeyksissä on tien ja radan liikennemääriin suhteutettuna ollut noin 20 % vähemmän onnettomuuksia kuin muissa varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä.

• VTT:n tutkimusraportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2519.pdf

Hidastetöyssyjen vaikutukset ajonopeuksiin tasoristeyksessä

Sorateiden tasoristeyksissä töyssyt pienensivät VTT:n tekemissä kokeissa tasoristeykseen ajavien ajoneuvojen nopeuksia niin, että 10 metrin etäisyydellä kiskosta keskinopeudet olivat noin 15 km/h eli 8–12 km/h alempia kuin ennen töyssyjen asentamista. Nopeuksien alenemisen ansiosta kuljettajille jäi selvästi enemmän aikaa junien havaitsemiseen ja pysähtymiseen ennen tasoristeystä.

Hidastetöyssyn sopiva etäisyys tasoristeyksestä riippuu tasoristeyksen olosuhteista ja töyssyn muodosta. Jos tasoristeyksen kautta kulkee pitkiä ajoneuvoyhdistelmiä, on töyssyjen sopiva etäisyys noin 30 metriä. Etäisyys voi olla lyhyempikin, jos risteyksessä ei saa ajaa pitkillä ajoneuvoyhdistelmillä.

Sorateillä töyssyihin liittyy myös ongelmia. Talvella lumi ja jää loiventavat töyssyjä, ja kesällä niiden viereen kertyy maa-ainesta niin, että vaikutus nopeuksiin voi jäädä olemattomaksi. Lisäksi voi olla vaikeaa mitoittaa töyssyjä niin, että ne toimisivat toivotulla tavalla sekä henkilöautoilla että raskailla ajoneuvoilla, aiheuttamatta kuitenkaan kohtuutonta epämukavuutta.

• VTT:n tutkimusraportti töyssyjen vaikutuksista on luettevissa verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2520.pdf

TL-verkkotoimituas; tiedot VTT