Millä automerkeillä on Suomessa takaisinkutsuj a ja moniko niistä on edelleen kesken (tilanne 7.2.2010)?

Lisää uutisia

ETUSIVU : UUTISET : AUTOT

Takaisinkutsujärjestelmä ei toimi Suomessa asianmukaisesti

(Kirjoittettu 7.2.2010)

Takaisinkutsujärjestelmä ei Suomessa toimi asianmukaisesti. Se näkyy Liikenteen turvallisuusviraston antamista tiedoista. Suurin osa takaisinkutsuista ei näytä päättyvän kohtuullisen ajan kuluessa.

Julkisuuteen annetut viranomaistiedot ajoneuvojen takaisinkutsujen hoitamisesta osoittavat, että Liikenneturvallisuusviraston (entiseltä nimeltään AKE) ylläpitämässä takaisinkutsujärjestelmässä on huomattavia puutteita ja aukkoja.

Tietojärjestelmään on annettava tiedot sellaisista liikenneturvallisuudelle tai terveydelle vaaraa aiheuttavista vioista ja tarkastuskohteista, joita autotehtaat, niiden maahantuojat ja myyjät ovat havainneet. Tietojen perusteella autojen haltijat pyydetään valtuutetulle korjaamolle kutsussa yksilöityjen ajoneuvojen tarkastusta ja mahdollisia korjaustoimenpiteitä varten. Viat ovat luonteeltaan sellaisia, että katsastuksessa ajoneuvo hylättäisiin.

Trafi Suomessa avainasemassa

Suomessa takaisinkutsujärjestelmä käynnistyi viranomaisen valvomana ja julkisena vuonna 2004. Trafilla on siinä keskeinen rooli. Virasto ylläpitää tietokantaa, ja merkitsee siihen kunkin kutsukampanjan osalta automallin ja tyypin, vika- tai tarkastuskohteen, alkamispäivämäärän sekä päivämäärän, jolloin maahantuoja ilmoittaa kampanjan hoidetuksi loppuun.

Tähän päivään mennessä Trafille ilmoitettuja kutsukampanjoita on ollut 300 kappaletta. Ne ovat kohdistuneet 35 automerkkiin ja niiden yhteensä satoihin automalleihin. Julkaistuissa tiedoissa merkillisintä on se, että loppuun hoidettuja on vain 25! Tuntuu uskomattomalta, että Suomessa on myyty autojamerkkejä, joilla ei ole lainkaan takaisinkutsuja tai niiden määrä on ällistyttävän pieni ajoneuvojen määrään suhteutettuna. Kummajaisiin kuuluvat niin Lada kuin Mercedeskin.

Miksi prosessi jää kesken?

On ymmärrettävää, että esimerkiksi vuosien 2009 ja 2008 takaisinkutsukampanjoita on kesken. Ehkäpä osa tarkistuksista on luonteeltaan sellaisia, että auton toimenpiteet on päätetty toteuttaa määräaikahuollon yhteydessä. Mutta hyvin merkillistä on se, että vuosien 2004-2007 välillä käynnistyneistä takaisinkutsuista miltei kaikki ovat edelleen kesken. Tilastomateriaali on vasemmalla, ja tiedot saa suurennettua klikkaamalla taulukkoa.

Jos autoilija ei piittaa takaisinkutsusta, eikä maahantuoja tai Trafi lähetä uutta kehotusta korjaamolla käymisen tarpeellisuudesta, seuraava valvontapiste on auton vuosikatsastus. Järjestelmän pitäisi saada kiinni autot, joiden takaisinkutsua ei ole noudatettu.

Koska ensimmäinen uuden auton katsastus tapahtuu vasta auton kolmantena vuonna ensirekisteröinnistä, tällä hetkellä ainakaan vuodelta 2006 ja 2007 peräisin olevia takaisinkutsuja ei pitäisi olla lainkaan. Niitä kuitenkin on paljon. Jos kampanjat on hoidettu loppuun, tietoa siitä ei ole Trafilla. Miksi ei ole?

Vaikuttaa siltä, että takaisinkutsujärjestelmä ei toimi moitteettomasti. Koko järjestelmässä on aukkoja. Laiminlyönneistä ei seuraa mitään – ainakin nykyisillä toimenpiteillä kampanjat saadaan ani harvoin vietyä loppuun.

Kaikki eivät toimi järkevästi - eikä aina ehkä ole haluakaan

Järjestelmä nojaa siihen, että ihmiset toimisivat järkevästi. Jos kutsut eivät tule perille, järkeväkään auton käyttäjä ei välttämättä tiedä, että hänen olisi ajettava auto tarkastettavaksi. Järjestelmä ei ota huomioon kaikkia tilanteita. Eikä vika suinkaan aina ole autoilijassa.

Autotehtailla on erilaisia tapoja toimia takaisinkutsutilanteissa. Joidenkin merkkien politiikkaan kuuluu tapausten hoitaminen hiljaisesti. Autoilija ei välttämättä edes tiedä, että hänen autoonsa on tehty huoltokäynnin yhteydessä takaisinkutsutoimenpiteitä. Joissakin tapauksissa huoltokäynti on yllättävästi vain kestänyt huomattavasti pidemmän ajan, kuin autoa jätettäessä on sovittu. Auton haltija ei ole saanut asianmukaista selvitystä todellisista syistä. Sen sijaan on puhuttu yllättävistä viiveistä tarvittavien osien toimituksessa. Kaikki viivästymiset eivät tietenkään johdi hiljaisista takaisinkutsutoimenpiteistä.

Toiset merkit hoitavat takaisinkutsut erittäin huolellisesti. Vaikuttaa siltä, että silloin valmistajatehdas ei halua ottaa pienimpiäkään riskejä. Siksi kutsulistalla saattaa olla tapauksia, joista jokin toinen merkki ei informoisi Trafia ja autojen haltijoita lainkaan.

Kun verrataan Suomen ja Saksan takaisinkutsujärjestelmien toimivuutta, Saksan järjestelmä näyttäisi toimivan huomattavasti paremmin kuin suomalainen. Suomessa on ollut myynnisä automalleja, joissa on takaisinkutsua edellyttäviä vikoja ja tarkastuskohteita, mutta autoja ei ole kutsuttu korjaamollöe. Saksassa saman automallin autot joutuvat tarkastukseen. Syynä ei ole kaikissa tapauksissa se, että Suomeen valmistettu auto olisi teknisesti erilainen. eikä siinä vikaa voi esiintyä.

Miksi Trafi ei seuraa varusteiden ja tarvikkeuiden liikenneturvallisuutta?

Viikko sitten kerroimme kampanjasta, jonka käynnistäjänä oli Turvatekniikan keskus. Normien vastaisia heijastimia pyydettiin palauttamaan maahantuojalle. Tällaisen asian aktiivinen seuraaminen kuuluu Trafille. Ensimmäistäkään takaisinkutsua ei varusteiden ja tarvikkeiden osalta Trafin sivustolta löydy.

Ulkomaalaisilla sivustoilla sen sijaan on takaisinkutsuja, joissa mitä erilaisimpien varusteiden ostajia kehotetaan toimimaan, jotta mahdollisesti vaaraa aiheuttava varuste tarkastetaan, korjataan tai poistetaan markkinoilta.