Takuu - asiallista toimintaa vai niuhotusta?

Kauppa = sopimus

Kauppa on sopimus, joka syntyy ostajan ja myyjän välille.

• Vaikka mitään ei olisi tuotteen kestoikästä tai rikkoutumisesta puhuttukaan, kuluttajaa suojataan sopimusosapuolena. 
• Suoja on erilainen EU-maissa kuin Suomessa.

  
  Vaikka seuraava saattaa olla monen mielestä lähes päänsärkyä aiheuttavaa luettavaa, kannattaa ajatuksella perehtyä tekstiin vaikka  vain kohdittain erityisesti silloin, kun ostamassa uutta tai käytettyä autoa, tai autoon tulee vika takuuaikana tai jopa sen jälkeen.

Helmikuussa 2012 tuli EU:ssa voimaan normi, jossa määrätään uusille kestokulutushyödykkeille vähimmäiskestoa koskeva aikaraja. Se on kaksi vuotta. Suomessa ei ole tuota normia otettu lainsäädäntöön, vaan meillä toimitaan kuluttajansuojalain mukaisesti. Suomessa kuluttajan asema on vahvempi kuin muissa EU-maissa.

Kun 80-luvulla autoalalla aprikoitiin edessä olevia kuluttajaa suojaavien määräysten muutoksia, usein arvioitiin, että kuluttajansuojalain tullessa autoalan toimintavat muuttuisivat. Alalta oletettiin kasiutuvan yrityksiä, joiden toimintatavat ovat epämääräisiä, koska ne eivät voisi ottaa kannettavakseen taloudellista riskiä, joka liittyy erityisesti käytettyjen autojen takuuehtojen mukaiseen toimintaan.

Nyt Suomi on EU:n jäsenvaltio. Autoja myydään ja ostetaan edelleen. Takuustakin syntyy aika ajoin erimielisyyttä. Pulmana on, että aina ei ymmärretä, mikä erottaa normaalin kulumisen ja takuusta tai virhevastuusta. Takuuehtojen ja niiden tulkinnan varjolla keplotellaan.  Normaaliksi kulumiseksi saatetaan pyrkiä  määrittelemään sellaista, mikä on virhevastuun piirissä.

Molemminpuolinen tyytyväisyys merkitsee halukkuutta toimia reilun pelin hengessä. Se koskee myös takuuta ja sen ehtoja. Takuun avulla myyjä tai valmistaja ei voi rajata vastuutaan. Mutta toisaalta ostajan on tunnettava, missä kulkee virhevastuun rajat. Reilu peli merkitsee pitkäaikaisia asiakassuhteita. Niillä on arvoa sekä myyjälle että ostajalle.

Takuurajat elokuussa 2012

Fiatin ja Fordin takuu on ensimmäisen 2 vuoden aikana ilman kilometrirajaa, mutta kolmannen ikävuoden aikana tulee voimaan 100 000 km:n raja. Takuu katkeaa silloin, kun ensimmäinen rajoista saavutetaan.

Mercedes-Benzin koritakuu on todellakin 30 vuotta. Kun autoissa esiintyi ruostumisongelmia, takuun pituutta rajattiin ainakin pohjoismaissa.  Mercedes arvioi tilannetta uudelleen. Koritakuun pituus on  30 vuotta, mutta sen säilyttäminen edellyttää säännöllisiä tarkastuksia.

Maakohtaisesti takuurajat ja ehdot vaihtelevat. Esimerkiksi Fiat 500-sarjalla on USA:ssa viiden vuoden ja 60 000 mailin takuu.
Englannissa takuu on 4 vuotta. VW ja Toyota antavat autoilleen Norjassa 5 vuoden takuun. Myös eri maissa kampanjakohtaisesti takuuraja voi elää siten, että kampanjan aikana myydyissä autoissa on poikkeuksellisesti pidempi takuu kuin muulloin.

Uutta tai uudehkoa (1-4 v) autoa ostavan kannattaa varmistaa autonsa takuuehdot ja se, millaisilla edellytyksillä auton mahdollisesti poikkeuksellisen pitkä takuu on voimassa. Vaikka takuuehdoissa rajattaisiin komponentteja, joita pitkä takuu ei koske, virhevastuuta
ei takuuehdoilla voi väistää, eikä takuun ehdoilla voi rajata kuluttajansuojalain määräyksiä.

• Auton toiminnallinen takuu

Takuusta on tullut yhä selkeämmin osa niin uusien kuin käytettyjen autojenkin markkinointia. Takuuehdot vaihtelevat merkeittäin, ja saman merkin eri mallisarjoillakin voi olla eroavuutta takuun kattavuudessa. Hyvä esimerkki on Peugeot. Sen uudistaessa mallejaan uuden korisukupolven autot saavat viiden vuoden takuun. Näin saman merkin sisällä takuun ajallinen kesto voi mallisarjoittain vaihdella. Muutaman vuoden sisällä kaikki uutena ostetut mallit ovat kuitenkin siirtyneet viiden vuoden takuun piiriin.

Monet eivät ole selvillä siitä, että takuuehdot merkin sisällä voivat vaihdella myös maittain, vaikka ollaan Euroopassa. Hyvä esimerkki on Norja. Siellä monilla merkeillä on 5 vuoden takuu (esimerkiksi Volkswagen ja Toyota), mutta naapurimaissa Ruotsissa ja Suomessa kummankin merkin takuu on  VW:llä kaksi vuotta ja Toyotalla kolme vuotta.

• Koritakuu ja maalitakuu

Auton mekaanisen takuun lisäksi autojen valmistajat ovat antaneet mekaanisesta takuusta eroavan takuun auton maalipinnalle ja korille. Koritakuu koskee auton puhkiruostumista siten, että ruostuminen on alkanut korinrakenteen sisältäpäin. Esimerkiksi kiveniskeytymän aiheuttama maalipinnan rikkoutuminen ja siitä seurannut ruostuminen eivät kuulu maalitakuun eikä koritakuun piiriin. Vaurion syynä on  ulkopuolinen seikka, ja ruostuminen on alkanut auton ulkopuolelta.

• Renkaat ja tuulilasi

Auton renkaat eivät sisälly auton valmistajan antamaan takuuseen. Renkailla on rengasvalmistajan antama takuu. Koska jokainen ajettu kilometri kuluttaa renkaita, niiden kuluminen otetaan takuutapauksissa miltei aina huomioon. Vastaavaa yhtä kulunutta rengasta ei laiteta auton alle, mutta renkaan käyttökilometrit vähentävät rengasvalmistajan korvausvastuuta.

Jos rengas rikkoutui sen valmistusvian vuoksi tilanteessa, jossa autolla oli ajettu 30 % niistä kilometreistä, jotka renkaan voidaan normaalisti odottaa kestävän, kuluttaja joutuu takuutapauksessa maksamaan 30 % renkaan ov-hinnasta. Perusteluna on se, että hän on saanut autoonsa aivan uuden renkaan. Takuu ei korvaa tavanomaista kulumista. Eikä kuluttajan maksettavaksi tulevassa osuudessa oteta huomioon "tavanomaisia" alennuksia, jotka renkaissa ovat huomattavan suuret.

Jos auton tuulilasi rikkoutuu kiveniskusta, ei sekään kuulu auton takuuseen. Kysymys ei ole materiaaliviasta, joten takuu ei koske tällaista tilannetta. Erilainen tilanne syntyy, jos lasiin ilmestyneen halkeaman syynä on korin jännitykset. Ne saattavat aiheuttaa tuulilasin rikkoutumisen. Syynä voi olla korin voimakas hetkellinen vääntyminen. Sellainen voi tapahtua, kun auton pyörät kadun tai tien kaltevuuserojen vuoksi ovat  hyvin eri korkeuksilla. Liimaamalla kiinnitetty lasi toimii osaltaan koria jäykistävänä elementtinä.

Myös lämpötilaerot auton tuulilasin ulkopuolella ja sisäpuolella saattavat aiheuttaa tuulilasin vaurioitumisen talvella. Hyvin lämmin tuulilasille ohjattu ilma lämmittää lasin pintaa sisäpuolelta, mutta ulkopuolella lasin alareunassa saattaa olla lunta, jäätä tai lasi on muutoin hyvin kylmä. Lasi ei kestä tätä, vaan vaurioituu. Ilmiöön myötävaikuttaa tuulilasille ohjatun lämpimän ilman kohdstuminen. Eräissä automalleissa vaurioitapausten yleisyys on johtanut tuotannossa olevien autojen kojetaulun lämminilmasuulakkeiden sijoittelun muutoksiin. Sen ansiosta ongelma on saatu poistettua.

• KULUTTAJANSUOJALAKI

Suomessa sovelletaan kuluttajansuojalakia. Siinä tuotteen virheeseen viittaava ostaja on vahvemmassa asemassa kuin muissa EU-maissa. Myyjän on nimittäin osoitettava, ettei virhettä ole, tai se johtuu ostajan käyttövirheestä. EU:n lainsäädännössä virheen näyttövelvollisuus on kuluttajalla, eli järjestelmä toimii päinvastoin kuin meillä.

Kuluttajansuojalaki koskee myös käytettyjen tavaroiden kauppaa. Mutta siinä ostaja ja myyjä voivat sopia kahta vuotta lyhyemmästä takuuajasta, mutta tällöinkin takuu on myönnettävä ainakin vuodeksi. Jotta rajoitus olisi pätevä, siitä on ilmoitettava ostohetkellä.

Huutokauppa ei sen sijaan sisälly kuluttajansuojan piiriin. Lisäksi on huomattava, että kuluttajansuojalaki koskee vain elinkeinonharjoittajan ja yksityishenkilöille myymiä tuotteita ja palveluita. Elinkeinonharjoittajat ja yritykset eivät ole kuluttajasuojalain piirissä. Mutta jos elinkeinonharjoittaja, esimerkiksi arkkitehti, hankkii yksityishenkilönä auton, ja autoon tulee vika, tapausta käsistellään kuluttajansuojalain mukaan. Tilanne muuttuu, jos auto on rekisteröity arkkitehtitoimiston nimiin.

• Suomessa sovelletaan virhevastuuta

EU:ssa on annettu direktiivi, joka koskee uusien autojen takuuehtoja. Takuuaika on minimissään kaksi vuotta. Vaikka Suomi on EU:n jäsenvaltio, Suomi ei ole ottanut direktiiviä lainsäädäntöönsä. Meillä on jo aikaisemmin ollut voimassa kuluttajansuojalaki. Se sisältää määräyksiä laadusta, josta tavaran tai palvelun valmistajan on vastattava. Tälle vastuulle ei ole asetettu ajallista tai kilometrimääräistä rajaa. Tuotteen on kestettävän rikkoutumatta tavanomaista kulutusta vastaavasti.

Jos tuote rikkoutuu aikaisemmin, kuin on kohtuullista odottaa, siinä katsotaan olevan valmistusvirhe. Mutta valmistusvirhe ei koske vain tavaraa vaan vastuu sisältää myös informaation, joka myyjän annettava ostajalle ennen ostopäätöksen tekemistä. Tietysti rikkoutumisen syynä saattaa olla myös sellainen käyttövirhe, jonka on aiheuttanut myyjän puutteellinen opastus, myyjän antama väärä tieto tai tiedon jättäminen antamatta.

Suomessa myytävissä tavaroissa tulee olla myös suomenkielinen käyttöohje. Niitä ei voi korvata esimerkiksi englanninkielisellä käyttöohjeella.

Virhevastuu antaa kestokulutustavaroiden ostajalle (kuluttaja) oikeuden vaatia virheen korjaamista tai vaihtamista, jos tuotteessa on vikaa tai se osoittautuu toisenlaiseksi kuin myyntitilanteessa on ostajalle kerrottu. Jos korjaaminen tai tavaran vaihtaminen kohtuullisessa ajassa ei ole mahdollista, ostajalla on oikeus pyytää tuotteen hinnan alentamista tai hyvittämistä.

Virhevastuu koskee EU-alueella tapahtuneita ostoja. EU:n kilpailulainsäädännön lähtökohtana on, että valmistajan yhdessä jäsenmaassa myöntämän takuun  tulee olla samoin edellytyksin voimassa myös muissa EU-maissa. Kuluttajalla on siten oikeus saada tavara takuukorjattua Suomessa, jos sillä on valmistajan antama takuu ja maahantuoja myös Suomessa.  Tämä oikeus ei riipu siitä, mistä EU-maasta tai millaisesta myyntikanavasta tuote on ostettu – kunhan myyjä on yritys. Yksityisten välisiin kauppoihin tämä määräys kuten  kuluttajansuojalakikaan ei ulotu.

Takuu on myyjän, valmistajan tai maahantuojan ostajalle antama vapaaehtoinen lisäetu. Sen avulla ei voi rajata virhevastuuta pienemmäksi kuin kuluttajansuojalaissa määrätään. Eikä takuuksi saa nimittää maksullista korjaussitoumusta tai muuta  järjestelyä, joka ei anna kuluttajalle aidosti lisäetua lakisääteiseen virhevastuuseen verrattuna.

• Milloin tavarassa on virhe?

Kauppa on sopimus. Virheen arvioinnin lähtökohta on osapuolten välinen sopimus - tavaran pitää vastata ominaisuuksiltaan sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Tavarassa on virhe esimerkiksi silloin, jos

• tavara ei sovellu sen tavanomaiseen käyttötarkoitukseen
• tavara ei sovellu ostajan tarkoittamaan erityiseen käyttötarkoitukseen. Tämä koskee tilanteita, joissa myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä käyttötarkoituksesta eikä hän silti ole ennen kaupantekoa ilmoittanut ostajalle, että tavara ei mahdollisesti sovellu käyttötarkoitukseen.
• tavara ei ole myyjän antaman kuvauksen, näytteen tai mallin mukainen
• tavara ei vastaa kestävyydeltään tai muuten sitä, mitä kuluttaja yleensä perustellusti olettaa samanlaisen tavaran kaupassa
• tavara ei vastaa lain tai viranomaisen vaatimuksia esimerkiksi tuoteturvallisuudesta
• ostajalle ei tavaran yhteydessä luovuteta tavaran asentamista, kokoonpanoa, käyttöä, hoitoa tai säilytystä varten tarpeellisia ohjeita.

Virheen arviointiin vaikuttavat myös tiedot, jotka on annettu tavaran markkinoinnissa tai muuten ennen kaupantekoa.  Virheenä pidetään sitä, jos tavara ei vastaa tietoja sen ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä, aiempi myyntiporras tai joku muu on myyjän lukuun antanut. Myyjän vastuu kattaa myös hänen palveluksessaan olevan henkilön antamat tiedot.

Jos tavara ei täytä näitä vaatimuksia, siinä on virhe. Mutta ostaja ei voi vedota virheenä asiaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen jo kauppaa tehtäessä.

• Kuuden kuukauden sääntö

Muissa EU- maissa kuin Suomessa tuotteessa olevan virheen osoittaminen on ostajan tehtävä. Mutta ostajalle on annettu kuitenkin erityinen suoja ensimäisen 6 kuukauden aikana ostosta lukien.  Sen kuluessa  myyjän on osoitettava vastuusta vapautuakseen, että tavarassa ei ole ollut virhettä. Sen jälkeen näyttövastuu siirtyy ostajalle. Mutta tällöinkin on muistettava:

Ostajalla  on oikeus vedota virheeseen, joka on synytynyt 6 kuukauden aikana tai  takuun kuluessa vielä kaksi kuukautta aikarajan umpeutumisen jälkeenkin.

• Edellytyksenä on, että ostaja on havainnut virheen kuuden kuukauden aikana ja tekee virheilmoituksen kahden kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta. Sama koskee myös tavaralle annettua takuuta: Ostaja voi vedota takuuseen vielä takuu-ajan päätyttyäkin, jos hän on havainnut virheen takuuaikana ja ilmoittaa myyjälle virheestä kahden kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta.

Suomessa kuluttajariitalautakunnassa on käsitelty tapauksia, joissa ostaja ja myyjä ovat olleet erimielisiä virheen olemassaolosta sekä tavanomaisen kestoiän pituudesta. Ratkaisuista näkyy, ettei myyjä voi takuuehtojen avulla rajata virhevastuutaan vaikka takuuaika on jo ylitetty. Silloin perusteluna on ollut epätavallisen nopea kuluminen.

Myyjä on velvoitettu korjaamaan tuotteessa esiintyvä virhe. Mutta kuluttaja ei aina ole saanut korvausta työstä ja osista kokonaisuudessaan. Perusteeksi on katsottu se, että korjauksen seurauksena tuotteen on katsottu tulleen paremmaksi kuin käytössä jo ollut tuote.  Saatu ”ylimääräinen hyöty” alentaa korvausta.

• Onko autossa virhe? http://www.kuluttajavirasto.fi/autot/virhetilanteet/hakutulos.aspx?wordid=fb1e537e-b639-478e-b346-7fd4f97bbba7

• Tuntuuko korjaamolasku oudolta?: http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/epailetko-korjaamolaskun-oikeellisuutta
  

Tuulilasi-lehden numerossa 11/ 2012 on käsitelty takuuta, sekä kerrottu, millaisena eri automerkkien omistajat kokevat oman automerkkinsä takuuehdot.