Tärkeitä muutoksia talvirenkaiden nastamääräyksissä

Uudet nastamääräykset tulivat voimaan 1.7.2009

Uudet nastamääräykset ovat astuneet voimaan 1.7.2009. Nastojen pistovoima, massa ja sallittu ulkonema ovat ennallaan, mutta vaatimus renkaan nastattomasta keskikolmannesta on poistettu. Muutoksia tulee myös suurimpiin sallittuihin nastamääriin.

Nastojen lukumäärän osalta henkilöautojen renkaissa on siirtymäaika 1.1.2013 saakka. Se tarkoittaa, että kyseisen päivämäärän jälkeen valmistetun renkaan on nastamääränkin osalta täytettävä uudet säännökset. Siirtymävaiheella mahdollistetaan se, että vastikään syksyllä 2009 esitelttävä rengasuutuus ei ole oitis ole määräysten vastainen.

Vielä kesäkuun loppuun saakka henkilöautorenkaan keskikolmanneksella ei sallittu nastoja lainkaan. Nastamäärät ovat vuoden 2013 alkuun edelleen sidoksissa tuumakokokoon seuraavasti:

• 13-tuumaisessa tai pienemmässä renkaassa nastoja sai olla enintään 90 kpl.
• 15-tuumaisessa tai sitä pienemmässä renkaassa joka on yli 13-tuumainen, sallittiin 110 nastaa, mutta tätä suuremmassa renkaassa sallittiin enintään 130 nastaa.

Tulevaisuudessa nastamäärä on sidoksissa renkaan vierintäkehään. Nastoja saa olla enimmillään 50 kappaletta vierintäkehän yhtä metriä kohden. Se tarkoittaa. että 1.1.2013 jälkeen VALMISTETTUJEN renkaiden tulee täyttää mainitut  määräykset. Tämän päivämäärän jälkeenkin on mahdollisuus ostaa ja käyttää renkaita, jotka ovat  nykyisten määräysten mukaisia. Niiden tulee vain olla valmistettu ennen vuotta 2013. Vanhat renkaat saa siis ajaa loppuun.

Tulevaisuudessa nastamäärät vähenevät

Tulevaisuudessa henkilöautonrenkaan nastamäärä tulee vähenemään.
Otetaan esimerkiksi 195/65 R 15 koko, jolle vaihtoehtoinen suurempi tuumakoko on 205/55 R16.

STRO Rengasnormikirjan mukaan renkaiden vierimiskehä on lähes sama 15-tuumaisella 1 937 mm ja 16-tuumaisella 1 928 mm. Edellisnormin mukaan renkaissa on siis saanut olla eri määrä nastoja pienemmässä tuumakoossa 110 nastaa ja suuremmassa 130 nastaa.

Sääntömuutos vaihtaa nastamäärät toisinpäin. Uuden säännön mukaan 15-tuumaiseen saa enimmillään laittaa 97 ja 16-tuumaiseen 96 nastaa.

Uusien määräysten takana uusi koe ja rengastesteissä tehdyt havainnot

Nastojen kuluttavuutta on viime aikoina tutkittu Liikenne- ja Viestintäministeriön erillistutkimuksella. Tutkimuksen teki Roadlux Ky tasanopeudella ns. yliajokokeena. Kokeessa käytettiin erikseen testiin suunniteltua rengasta, jossa nastojen paikkoja oli suunnitellusti koko kulutuspinnan leveydellä. Vastaavaa nastoitus lisäämällä nastoja keskikolmannekselle on nykyrenkaissa mahdottomuus, sillä nastat eivät pysy renkaassa sen voimakkaan lamelloinnin vuoksi..

Roadluxin kokeet tehtiin kahdella SUV-luokan MB ML 320 CDI:llä, rengaskoko 255/55 R 18, sekä MB C-luokan autolla, rengaskoko 205/55 R 16.

Tehtyjen tasanopeudella toteutettujen yliajokokeiden perusteella todettiin, että kuluttavuudessa ei ole suurta eroa reuna- ja keskinastojen välillä. Kokeen tuloksien perusteella voisi jopa päätyä johtopäätökseen, että reunanastat kuluttavat tietä enemmän kuin keskinastat. Todellisessa ajossa maantiellä nimittäin kiihdytys  painaa renkaan keskialue painuu yleensä tietä vasten voimakkaammin, mutta jarrutusten aikana renkaan paino on pääsääntöisesti renkaan laitojen varassa. Vaihtelevassa ajossa renkaan kuluttavuuserot siis tasaavat toisiaan. Matalaprofiilisella renkaalla erot kulutuspinnan kohdalla ovat pienemmät.

Suomalainen erikoisuus vanhoissa nastamääräyklsissä

1970-luvulla esitettyjen koetulosten perusteella nastarenkaita koskeva erityispykälä tuli voimaan Suomessa vuonna 1978. Siinä määrättiin, että nastoja ei saa olla kulutuspinnan leveydestä keskimmäisellä kolmanneksella. Kukaan ei kyseenalaistanut sääntöä, joten se oli Suomessa voimassa 1.7.2009 saakka. Muissa pohjoismaissa ei vastaavaa sääntöä ole koskaan otettu käyttöön.

Vanhat määräykset perustuivat oman aikakautensa testituloksiin

Vuona 1974 kokeet tehtiin pienillä nopeuksilla,  ja ajorata oli aikakautensa päällystettä. Turvallisuutta mittaavassa  jarrutuskokeessa havaittiin, että pysähtymismatkat pidentyivät, jos kulutuspinnan keskikolmanneksella oli nastoja. Syynä oli se, että renkaan alle sen keskialueelle kerääntyi jäähilettä. Se heikensi pitoa. Nykyisin samantapainen ilmiö havaitaan rengastesteissä toisinaan lukkojarrutuksessa aivan tietynlaisissa olosuhteissa, esimerkiksi kuivalla sileällä pakkasjäällä.

TUULILASI 13/2009 KERTOO TALVIRENGASTEIEMME TULOKSET

Mukana mittelöissä 205/55 R 16

• Bridgestone Noranza 2
• Continental ContiWinterViking2
• Gislaved NordFrost 5
• Kingstar W411
• Michelin X-ICE NORTH
• Nokian Hakkapeliitta 7
• Pirelli Carving Edge**
• Semperit Ice-Grip 3 
   

**Tärkeä tieto Pirellin talvirenkaista

Testaamamme pehmeämmällä kumiseoksella ja kuusikulmaisella nastalla (6K) varustettu Pirelli on kuulunut valmistajan mukaan sarjavalmistukseen huhtikuusta 2009 lähtien. Carving Edgen kohdalla on siis huomioitava renkaan valmistusaika, sillä uudella seoksella olevia renkaita on valmistettu huhtikuusta 2009 lähtien. Seoksen pehmeys vaikuttaa eritoten pitoon jäällä.

Renkaan valmistusaika selviää DOT-koodin hännästä olevasta numerosarjasta. 2000-luvulla valmistetuissa renkaissa on nelinumeroinen koodi, joista kaksi ensimmäistä kertovat valmistusviikon ja kaksi jälkimmäistä vuoden. Valmistusviikon tulee siis olla suurempi kuin 14 ja valmistusvuoden ehdottomasti 09. Rengas jonka valmistusajaksi on merkitty 1509, on siis tätä uutta pehmeämpää seosta. Valmistajan mukaan kaikki henkilöautonrengaskoot siirtyivät tähän uuteen seokseen ja nastaan samanaikaisesti.

Pehmeämpi seos ei siis selviä pelkästään nastan muodosta, sillä 6K-nastat olivat valmistajan mukaan käytössä edellisen kovemman kumiseoksen kanssa renkaissa jotka on valmistettu loppuvuodesta 2008 ja alkuvuodesta 2009.

Tällä hetkellä rengasliikkeissä saattaa siis olla myynnissä kolmenlaisia Pirelli Carving Edgejä. Vanhimmat ovat kovemmalla seoksella ja pyöreällä nastan kovametallipalalla, seuraavassa mallissa nasta on tuo uusi kuusikulmaisella kovametallipalalla varustettu malli. Vasta vuoden 2009 huhtikuussa ja sen jälkeen valmistetut Carving Edget ovat valmistajalta saamamme tiedon mukaan kuusikulmaisella nastalla ja pehmeämmällä seoksella.

TL-verkkotoimitus/ Oskari Pentti