- Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus ovat tulevaisuuden liikenteen kehittämisen keskeisiä lähtökohtia. Liikennejärjestelmää tulee kehittää niin, että se on koko yhteiskunnan kannalta tehokas ja oikeudenmukainen. Kehittämistä on tarkasteltava niin liikenteen toimivuuden, ympäristön kuin turvallisuudenkin kannalta, toteaa Jorma Ollila.
Oikeudenmukaisen ja älykkään liikenteen työryhmä järjesti ensimmäisen sidosryhmäseminaarin 12. kesäkuuta. Seminaarissa käsiteltiin liikenteen oikeudenmukaista hinnoittelua, tiemaksujen tavoitteita ja kansainvälisiä kokemuksia. Työryhmän työ on vasta alussa ja työ jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka.
Tiemaksut yksi vaihtoehto uuden liikennepolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi
Tiemaksut eivät ole itsessään tavoite, vaan yksi mahdollinen keino liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä olevan liikennepoliittisen selonteon mukaan liikennejärjestelmän kehittämiseen tarvitaan nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia keinoja, kuten liikenteen taloudellista ohjausta.
Selonteon mukaan liikenteen hinnoittelua kehitetään ohjaamaan ja tehostamaan liikennejärjestelmän käyttöä, parantamaan turvallisuutta ja vähentämään ympäristöhaittoja sekä rahoittamaan liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Tarkoituksena on määritellä hinnoittelun pitkän tähtäimen strategia ja sen yhteys muun muassa liikennejärjestelmän rahoitukseen ja autoilun verotukseen.
Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa myös tieto- ja viestintäteknologian avulla eli ns. älyliikenteen keinoin. Älykästä liikennejärjestelmää kehitetään Suomessa riippumatta siitä, otetaanko tiemaksut käyttöön tulevaisuudessa.
Nykyinen liikenteen hinnoittelujärjestelmä ei mahdollista tehokasta taloudellista ohjausta
Työryhmä tarkastelee tiemaksujen vaikutuksia kolmen keskeisen liikennepoliittisen tavoitteen eli toimivuuden, ympäristön ja turvallisuuden kautta. Nykyinen liikenteen hinnoittelujärjestelmä ei työryhmän mukaan mahdollista tieliikenteen tehokasta ohjausta, koska veroja ei voida asettaa ja muunnella ajan ja paikan mukaan.
Liikenteen verotus Suomessa koostuu ajoneuvon rekisteröinnin yhteydessä maksettavasta autoverosta, vuosittain maksettavasta ajoneuvoverosta ja liikennepolttoaineiden polttoaineverosta. Liikenteen verotus kohdistuu siten sekä ajoneuvon hankintaan, käytettävissä oloon että todelliseen käyttöön.
Nykyjärjestelmään liittyy tiettyjä oikeudenmukaisuusongelmia. Nykyisen järjestämän voi katsoa suosivan paljon ajavia, varakkaita, kaupungissa asuvia ja ulkomaista kalustoa.
Työryhmä toi esiin sen, että tiemaksujen oikeudenmukaisuutta pohtiessa olennaista on kokonaisvaltainen tarkastelu eli miten tiemaksujen kustannukset ja hyödyt jakaantuvat eri ryhmien kesken.
Tiemaksut kansainvälistä arkea
Työryhmä on kevään aikana tutkinut liikenteen hinnoittelun käytäntöjä kansainvälisesti. Erilaisia tienkäyttömaksujärjestelmiä on jo käytössä ympäri maailmaa ja myös 21 Euroopan unionin jäsenmaassa. Suurimmassa osassa maita sähköiset kilometrimaksujärjestelmät koskevat nykyisin vain raskaita ajoneuvoja. Henkilöautoilta perittävät maksut koskevat yleensä vain moottoriteitä ja joitakin muita pääteitä. Lisäksi eräissä maissa on käytössä alueellisia maksuja, kuten ruuhkamaksuja.
EU-tasolla tavoitteena on kaikkien liikennemuotojen tasavertainen hinnoittelu niin sanottujen ”käyttäjä maksaa” ja ”saastuttaja maksaa” -periaatteiden mukaisesti. Liikennekäyttäytymistä negatiivisesti ohjaavat kannustimet halutaan poistaa.
EU:n liikennepolitiikan pitkän aikavälin tavoitteena on soveltaa käyttömaksuja kaikkiin ajoneuvoihin koko verkostossa. Näin voitaisiin vastata vähintään infrastruktuurin ylläpitoon, ruuhkautumiseen, ilmansaasteisiin ja meluhaittoihin liittyvistä kustannuksista.
Liikenneministeri Merja Kyllönen asetti helmikuussa työryhmän selvittämään, miten päästään kohti oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Työryhmän puheenjohtaja on Jorma Ollila ja jäseninä on liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan virastojen sekä valtiovarainministeriön ylintä johtoa. Lisäksi työryhmään kuuluu tutkimus- ja tiedemaailman edustajia. Sidosryhmiä kuullaan laajasti työn aikana.
Lisätietoa työryhmästä ja sen tekemistä selvityksistä löytyy ministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.lvm.fi/tulevaisuuden-liikenne
TL-verkkotoimitus







Kommentit
4 kommenttiaMielipuolista kiristystä.
Meillä on maailman kalleimpiin kuuluva polttoaineen verotus, maailman kalleimpiin kuuluva autovero (jota ei monissa maissa edes ole), käyttömaksut, katsastus, päästömittaukset, Euroopan vanhin autokalusto, Euroopan alhaisimpiin kuuluva ostovoima, Euroopan korkeimpiin kuuluvat itsemurhaluvut ja maailman typerimpiin kuuluvat virkamiehet.
Miksi ihmeessä ihmisiä pitäisi vielä rangaista täysin järjettömällä tiemaksulla kun jo nyt jokainen myyty bensalitra sisältää progression niin kulutuksen. moottoritehon, kaupunkiajon kuin ajetun matkankin mukaan?
Parahin Patriot, sellainen on hyvinvointiyhteiskunta.
Liikenneministeri pitäisi laittaa vaihtoon ja äkkiä. Ihmettelen, ettei hänen touhuistaan ole noussut tästä suurempaa äläkkää! Sama nainen, joka jatkuvasti hankaloittaa ja kallistaa yksityisautoilua täysin omien henkilökohtaisten periaatteidensa ja vakaumustensa mukaisesti, vailla rationaalista järkeä, tekee eduskunnan suurimmat taksilaskut! Nainen joka moralisoi yksityisautoilua, tekee taksilaskua 2000 €/kk! Ilmeisesti auto ei saastuta, jos sitä ei aja itse. Sama nainen muuten käyttää jatkuvasti lentokonetta, eikä paljon mainostamaansa junaa. Toki vasemmistoministerimme on jo keksinyt monta syytä, miksi hän itse on niin tärkeä ihminen, että hänen ei tarvitse noudattaa niitä ohjeita, joita hän typerälle kansalle tyrkyttää.
Vuodesta toiseen hössötetään liikenneturvasta ja saasteista, mutta mitään todellisia keinoja ei näiden asioiden eteen käytetä. Näiden siivellä ainoastaan keksitään sellaisia lisämaksuja ja haittoja liikenteelle, joilla ei ole mitään tekemistä turvallisuuden tai saasteiden kanssa. Euroakaan ei sijoiteta saasteettomampaan liikenteeseen, tai turvallisempaan liikenteeseen. Mietitään vain uusia sakkoja ja maksuja. Hyvänä esimerkkinä on dieselautojen hiukkassuodattimet, jotka maksaisivat 300 €/auto, joihin valtio ei suostu sijoittamaan mitään, vaikka hyvin suuri ja tappava saastemäärä voitaisiin tällä keinolla poistaa.
Toinen ikuisuusesimerkki on, että ainoa turvallisuuteen liittyvä keino suomessa on näemmä valvontakamerat, joilla ei ole mitään tekemistä liikenneturvallisuuden kanssa, ainakaan nykytavalla käytettynä. Todellisia ongelmia ovat rattijuopot, vanhukset ja täysin piittaamattomat kaaharit, joihin kameroilla ei ole mitään vaikutusta. Jokainen voi tämän myös todeta lukemalla kuolonkolareiden syitä tutkijalautakunnan raporteista. Mutta tältä ryhmältä ei saada kerättyä sakkorahaa, joten heitä on turha valvoa. Maanteille sijoitetuilla kameroilla saadaan kunnollisia rahasummia, kun työmatkaliikenteessä ajavat ihmiset vahingossa ajavat 50 m matkan pientä ylinopeutta. Kameroiden ansiosta vähennetään poliisin valvontaa, jonka seurauksena todellisiin ongelmiin puututaan entistä vähemmän. Ja on turhaa edes kuvitella, että rahaa sijoitettaisiin turvallisempiin ja parempiin teihin.
En myöskään tule milloinkaan ymmärtämään, millä perusteella ruuhkamaksu on oikeudenmukainen? Aivan kuin joku omasta tahdostaan seisoisi ruuhkassa. Ilmeisesti on vähemmän saastuttavaa, kun muuttaa vapaaehtoisesti landelle ja ajaa 100 km töihin, kuin muuttaa kaupunkiin ja ajaa 5 km "ruuhkassa". Jos nyt Suomessa edes ruuhkia on. Eikö polttoaineen järkyttävän kova verotus ole jo riittävä saastevero! Se on täysin oikeudenmukainen, sillä sitä ei voi kiertää ja mitä enemmän saastutat, sitä enemmän maksat.
Mitähän lie ne "liikennepoliittiset tavoitteet"? Että jokainen pysyy kotona eikä liiku minnekään?