Tietoyhteiskunta tuo käyttäjät ja yritykset mukaan liikenteen suunnitteluun

Liikennejärjestelmä muuttumassa kommunikoivaksi

Liikennejärjestelmä muuttuu vähitellen kohti kommunikoivaa järjestelmää. Kommunikaatiota ja tiedonsiirtoa tapahtuu lisääntyvästi liikennejärjestelmän eri osien, käyttäjien (ihmisten ja yritysten), kulkuneuvojen ja infrastruktuurin välillä. Myös julkisten ja yksityisten toimijoiden roolit liikennejärjestelmän kehittämisessä muuttuvat  ja sekoittuvat

Väitöskirja tarkastelee tietoyhteiskuntakehityksen mukanaan tuomia muutostarpeita, jotka koskevat liikennepolitiikkaa, liikennejärjestelmien kehittämistä ja näihin liittyvää strategista päätöksentekoa palvelevaa tiedontuotantoa. Liikennejärjestelmä on murroksessa – se on muuttumassa vähitellen kohti kommunikoivaa systeemiä. Kommunikaatiota ja tiedonsiirtoa tulee tapahtumaan liikennejärjestelmän eri osien, käyttäjien (ihmisten ja yritysten), kulkuneuvojen ja infrastruktuurin, välillä kaikkiin suuntiin. Myös julkisten ja yksityisten toimijoiden roolit liikennejärjestelmän kehittämisessä muuttuvat ja sekoittuvat.

Liikennepolitiikan valmistelun ja strategisen päätöksenteon apuvälineiksi tarvitaan perinteisten vaikutusarviointien lisäksi uudenlaisia toimintamalleja ja käytännön työkaluja. On otettava huomioon entistä paremmin liikennejärjestelmän sosioteknisen luonteen ja  toimijakentän muutos.

Väitöskirjan teoreettinen viitekehys koostuu pääosin tieteen ja teknologian tutkimuksen esille nostamista uusista tiedontuotannon käytännöistä ja teorioista, jotka pyrkivät ilmentämään tieteen, teknologian ja poliittisen vallan välisiä suhteita yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Työssä sivutaan myös perinteisiä liikenteen vaikutusarvioinnin ja politiikka-analyysin tieteenaloja.

Väitöskirjassa esitet'ään viisi tietoyhteiskunnan liikennejärjestelmää palvelevaa tiedontuotannon muotoa ja näitä kuvaavat keskeiset piirteet. Ne on tunnistettu  teoreettisten viitekehysten ja neljän tapaustutkimuksen avulla relevanteiksi tiedontuotannon ulottuvuuksiksi. Nämä viisi muotoa ovat

•    tiedontuotanto järjestelmätason ennakointitoiminnan avulla,
•    tiedontuotanto järjestelmätason arviointitoiminnan avulla,
•    tiedontuotanto verkostoissa,
•    tiedontuotanto oppimis- ja argumentointiprosessina sekä
•    tiedontuotanto järjestelmän uudistajana.

Väitöskirjassa esitetään lisäksi päätelmiä tunnistettujen tiedontuotannon muotojen politiikkaseuraamuksista ja jatkotutkimustarpeista.

Väitöskirja on tyypiltään artikkeliväitöskirja, jossa neljä julkaistua tieteellistä artikkelia sidotaan yhteen erillisessä artikkelien sisältöä täydentävässä  ja kokoavassa johdantoluvussa.

• Väitöskirja: http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2009/P719.pdf

TL-verkkotoimitus; tiedot VTT info