Trafin huoli CO2-päästöistä
EU-tavoitteet uuden autokannan keskimääräisiksi hiilidioksidipäästöiksi ovat 130 g/km vuonna 2015 ja 95 g/km vuonna 2020. Tanskassa, Belgiassa, Ranskassa, Maltalla, Irlannissa, Alankomaissa ja Portugalissa ensirekisteröidyt autot alittivat jo viime vuonna EU-tavoiterajan 130 g/km.
Koko EU:n alueella ensirekisteröityjen autojen keskimääräiset CO2-päästöt olivat 135,7 g/km vuonna 2011. Vähennys edellisvuoteen oli 3,3 prosenttia.
Suomessa hidas siirtyminen vähäpäästöisempiin autoihin tekee päästötavoitteiden saavuttamisen haastavaksi. Bensiinikäyttöisten henkilöautojen CO2-päästöt ovat laskeneet dieselkäyttöisiä nopeammin.
Ensirekisteröidyistä noin puolet pääsee alle 140 g/km
Yksittäisten ihmisten autovalinnoilla ja autoilutavoilla on suuri merkitys ympäristön kannalta, sillä liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä tieliikenteen osuus on 90 prosenttia ja tästä henkilöautojen osuus noin 60 prosenttia.
Ensirekisteröityjen bensiinikäyttöisten henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt olivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla 141 g/km (vähennys 2,9 %) ja dieseleiden 144,2 g/km (vähennys 1,8 %).
Noin puolet alkuvuonna ensirekisteröidyistä henkilöautoista pääsee alle 140 g/km hiilidioksidipäästöihin. Alle 160 g/km päästöihin yltää ensirekisteröidyistä autoista yli 82 prosenttia.
Dieselien osuus laskussa
Hiukkaspäästöt ovat terveydelle haitallisia päästöjä, joita syntyy dieselmoottoreissa, mutta myös suorasuihkutteisissa bensiinimoottoreissa (GDI-moottorit) hiukkaspäästöt voivat olla muihin bensiinimoottorityyppeihin verrattuna suuret. Hiukkaspäästöjä voidaan torjua erityyppisillä hiukkassuodattimilla.
Dieseleiden osuus Suomessa ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli vuoden alkupuoliskolla hieman vähemmän (39 %) kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona (41,6 %). Koko EU:n alueella dieseleiden osuus uusista autoista on sen sijaan ollut kasvussa (55 % vuonna 2011).
Alkuvuonna rekisteröityjen henkilöautojen hiukkaspäästöt olivat keskimäärin 0,006 ppm eli samalla tasolla kuin viime vuonna. Parina viime vuonna ensirekisteröityjen henkilöautojen hiukkaspäästöt eivät ole enää juurikaan vähentyneet.
Dieselmoottoressa typpioksidipäästöt ovat yleinen ongelma. Alkuvuonna typen oksidien (NOx) päästöt ovat pysyneet viime vuotisella tasolla. Liikenteen aiheuttamista typpioksidipäästöistä tieliikenne ja vesiliikenne tuottavat suurin piirtein yhtä suuren osan, noin 45 prosenttia kumpikin.
Trafi kannustaa kansalaisia käyttämään hyödykseen uudistettua EkoTrafi-verkkopalvelua. Siellä voi vertailla Suomessa myynnissä olevia henkilöautomalleja teknisten ominaisuuksien, kulutus- ja päästötietojen, hinnan sekä auto- ja ajoneuvoveron määrän mukaan.
Trafin verkkosivuilta www.trafi.fi/ekoautoilu löytyy myös paljon muuta hyödyllistä tietoa autoilun ympäristövaikutuksista.
Toimituksen kommentti
Hitaasta CO2-päästöjen alenemisesta ei kannattaisi syyllistää niinkään uusien henkilöautojen ostajia vaan esimerkiksi pohtia, kuinka paljon viimeisin autoveron alentaminen on vaikuttanut CO2-päästöihin.
Voisin jopa väittää, että Trafin uutinen on jossakin määrin tarkoitushakuinen seuraavista syistä:
- Ensimmäisellä puolivuotiskolla meni rekisteriin ennen autoveron korotusta tavanomaista enemmän autoja, joiden CO2.päästöt ovat tavanomaista suuremmat. Syynä oli se, että tällaisten autojen autovero nousi. Ne sai siis ostettua edullisemmin. Se aikaisti ostojen ajankohtaa. Ne kirjautuivat ensimmäiselle vuosipuoliskolle.
- Verotuspäätös suosii hyvin vähäpäästöisiä autoja, mutta suurin osa autoilijoista joutuu maksamaan aikaisempaa suurempaa autoveroa. Verotuspäätös ei riittävästi ottanut huomioon todellista tarjontaa. Eivät kuluttajat osta autoja pelkästään pienen CO2-päästön vuoksi.
- Seuraavaksi varmaan esitellään tietoja siitä, että autoveron alentamispäätös on "toiminut loistavasti". Kysyntä ohjautuu aivan varmasti kohti pienempien CO2-päästöjen autoja. Syynä on pikemminkin autojen ominaisuudet ja niiden CO2-päästöjen jatkuva aleneminen, ei niinkään autoverotus.
- CO2-päästöistä puhuttaessa silmätikkuna on koko liikenne, sitten tieliikenne ja erityisesti yksittäiset henkilöautojen käyttäjät. Tiedot, joita esitellään perusteluina koskevat kaikkia liikenteessä olevia autoja. Sitten huomio aletaan kiinnittää uusiin autoihin, ja valitetaan, että niiden CO2-päästöt ovat tavoitetasoa suuremmat.
- Valtiovalta ja hallinto ajavat asiantilaa valitellessaan keskenään hyvin erilaisia tavoitteita. Halutaan kerätä autoista ja liikenteestä hyvin paljon veroja, mutta samaan aikaan valitetaan CO2-päästöjen kehittymistä. Todellisesta vain henkilöautojen liikenteessä aiheuttamasta CO2-päästöstä ei juurikaan puhuta. Ja muu liikenne jätetään voivottelussa liian vähälle huomiolle.
Trafilla on käytettävissään ajoneuvorekisterin tiedot esimerkiksi heinäkuun 2012 uusien henkilöautojen ensirekisteröinnistä. Heinäkuu ei kuulu ensimmäiseen puolivuotisjaksoon. mutta otanpa nyt kuitenkin sen esimerkiksi siitä, mitä markkinoilla on tapahtumassa.

- UUSIEN HENKILÖAUTOJEN CO2-päästöt kuukausittain http://www.trafi.fi/palvelut/tilastot/tieliikenne/ensirekisteroinnit/co2-paastot/vuosi_2012
Jorma Viitanen
Tuulilasi
TL-verkkotoimitus













Kommentit
13 kommenttiaJos suomessa poistettaisiin autovero vähäpäästöisiltä autoilta (moottorikoko 0.9-1.3l), niin johan alkaisi suunta muuttumaan parempaan päin.
Suomessa perheillä on useimmin vain yksi auto, joten sen täytyy olla kohtuullisen kokoinen, mikä sitten näkyy päästötasossakin. Esim. Saksassa on aivan tavallista, että jokaisella talouden ajokortillisella on pitkänmatkanauto ja kaupunkiauto erikseen. Keskimääräistä päästötasoa saadaan helposti alas, kun lakataan sakottamasta auton omistamisesta, jolloin ihmiset hankkivat enemmän pieniä kakkosautoja.
tavoitteisiin päästäisiin helpommin jos verotettaisiin oikeaa asiaa eli polttoainetta
http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/teemat.asp?ao=3166&nimi=Ymp%E4rist%...
Jos tieliikenteen kokonaisosuus on 15,7%, niin henkilöautojen kokonaisosuus (60 prosenttia 15,7 prosentista) on täten 9,42%.
Poliittisesta huomiosta henkilöautojen päästöt keräävät about 90%.
Irrationaalista näpertelyä, mutta psykologisesti ymmärrettävää, koska autojen päästöt herättävät enemmän tunteita kuin muut päästöt.
Luuleeko klo 15:46 vierailija että polttoaineita ei vielä veroteta lainkaan? Verorasitus on tässä maassa jo niin katossa että sitä ei voida enää nostaa, veroja pitäisi pikemminkin laskea normaalielämän mahdollistamiseksi. Vai pistetäänkö kohta jo suoraan koko palkka valtion pussiin, mitäs me kansalaiset omalla rahalla teemme...
haluaako vierailija 2.8.2012 18:38 maksaa mieluummin autoveroja,vuotuisia lisä c02 veroja ja muita veroja kuin ostaa autonsa halvalla uutena ja maksaa kaikki vero yhdessä erässä niin että verotus kohdistuu sinne minne sen pitääkin?
Kannattaisi huomioida, että Suomessa voitaisiin helposti alentaa koko verokantaa. Jos Suomessa julkisen hallinnon tehokkuus olisi edes EU:n keskiarvon tietämillä, voitaisiin samat palvelut säilyttäen alentaa kokonaisverotusta 40 %.
Tässä yhtälössä autojen rekisteröinti vero, eli tullimaksu, on mitätön summa, jota ei tarvitse koevata uudella verolla tai muiden verojen korotuksella.
Miksi hörhöillä on sellainen näkemys, että Suomessa verot olisivat jollain optimitasolla?
"haluaako vierailija 2.8.2012 18:38 maksaa mieluummin autoveroja,vuotuisia lisä c02 veroja ja muita veroja kuin ostaa autonsa halvalla uutena ja maksaa kaikki vero yhdessä erässä niin että verotus kohdistuu sinne minne sen pitääkin?"
Tuosta itsensä kanssa ristiriitaisesta lausehirviöstäsi nyt ei ota Erkkikään selvää. Mieluiten ostan autoni halvalla enkä maksa vuotuisia kiinteitä maksuja, enkä oikeastaan mitään muutakaan. Mutta koska jokainen tosielämän realiteetit käsittävä ymmärtää, että jostain on pakko maksaa, niin maksan sitten mieluiten auton käytöstä.
yritä nyt selvitä
^Näin perjantaina en kyllä yritä, pikemmin päin vastoin.. ;-)