Turvatyyny ei lauennut hurjassa ulosajossa

Tapahtumassa oli muutamia selkeitä syitä, jotka yhdessä johtivat traagisiin seurauksiin. Laadukkaana ja turvallisena tunnettu, suorituskykyinen, automaattivaihteinen auto oli tilapäisesti lainassa kuljettajalla, joka oli tottunut ajamaan käsivaihteisella autolla. Ajorata oli paikka paikoin hyvin liukas. Sellaisella kelillä olisi kitkarenkain varustetun auton kuljettajan pitänyt valpastua tavallistakin tarkemmaksi. Yksin ajanut kuljettaja ei käyttänyt turvavyötä. Hänellä saattoi olla se merkillinen harhakäsitys, ettei sitä tarvinnut käyttää, koska autossa oli turvatyyny.

Automaattivaihteinen turbodiesel

Kello oli noin 20.40. Maanantai, helmikuun 23. päivä vuonna 1998, oli jo pimentynyt, kun kantatietä 52 kulkeva henkilöauto ohitti Perttelin Kaivolassa Kuusjoelle johtavan tien risteyksen. Opasteen mukaan Kuusjoelle oli matkaa kuusi kilometriä. Viitta auton tulosuuntaan päin kertoi, että Saloon, valtatie ykkösen risteykseen, oli 12 kilometriä.

47-vuotias liikemies oli yksin tulossa asiointimatkalta Salosta päin kotiinsa Somerolle. Hänellä oli käytössään laina-auto, automaattivaihteinen Mercedes-Benz 290 E turbodiesel, vuosimallia -97. Siinä oli ABS-jarrut ja hyväkuntoiset kitkarenkaat. Pari viikkoa aikaisemmin joku oli ajanut hänen oman, käsivaihteisen Mersunsa kylkeen. Auto oli nyt kolarikorjauksessa merkkiliikkeessä, josta laina-auto oli hänelle annettu.

Poutainen sää oli kirkas. Maisema ja varsinkin metsä oli lähes lumeton. Lämpötila oli iltaa kohden laskenut nollan tuntumaan. Vaikka paljas ajorata näytti sulalta, siinä oli hyvin liukkaita kohtia. Erityisesti metsäisille osuuksille oli asfaltin pintaan muodostunut salakavalaa jääkalvoa.

Tiellä oli 80 km/h talvinopeusrajoitus. Varsinkin tienvarren asukkaat tiesivät, että tällä hyväkuntoisella ja melko suoralla, lounaasta koilliseen suuntautuvalla tiellä ajettiin yleisesti paljon sallittua kovempaa.

Ajohallinnan menetys

Päästyään noin puoli kilometriä Kuusjoen tienristeyksen ohi kuljettaja menetti jostain syystä auton hallinnan. Se ohjautui loivasti vasemmalle ja suistui tien luiskalle, jossa se oli jo selvästi kääntyneenä oikea kylki menosuuntaan.

Vastapäivään kääntyvä auto lennätti kuraa luiskan vetisestä alaosasta. Voimakkaasta kiertoliikkeestä johtuen auton keula tökkäsi vain kevyesti luiskan alaosan matalaan penkereeseen, eikä turvatyyny lauennut.

Nopeuden, kiertoliikkeen ja vinottaisen osuman yhteisvaikutuksesta Mersu kääntyi katolleen ja sinkoutui takapää edellä kohti metsänreunaa. Noin 50 metrin päässä siitä kohdasta, missä auto oli suistunut tieltä ulos, sen perä osui suureen kuuseen parin metrin korkeudelle. Siitä auto putosi oksia katkoen katolleen maahan perä melkein kuusen rungossa kiinni. Aivan kuusen lähellä oli melko kookas kivi, johon auto ei ilmeisesti osunut.

Valoa metsänreunassa

Tapahtumapaikkaa lähestyi Someron suunnalta henkilöauto, jossa oli vain kuljettaja, salolainen rakennusinsinööri. Tämä nuorehko mies havaitsi kulkusuunnassaan oikealta metsänreunasta pilkottavaa valoa. Hän päätti ottaa selvää näkemästään valosta. Hän hiljenteli liukkaalla tiellä rauhallisesti ja ajoi parisataa metriä havaintopaikan ohi. Muuta liikennettä ei näkynyt tien kummastakaan suunnasta. Hän peruutti autonsa takaisin sille kohdalle, missä valoa oli näkynyt ja meni pimeään metsänreunaan katsomaan, mitä siellä olisi.

Koska maisema oli lähes lumeton, hänen oli aluksi vaikea nähdä. Pian hän havaitsi noin kymmenen metrin päässä tienreunasta katollaan olevan auton. Hän soitti heti Salon hätäkeskukseen, jossa soitto kirjautui kello 20.42. Ensimmäinen ambulanssi lähti liikkeelle.

Hätäilmoituksen yksi perussääntö on aina se, että ilmoituksen tekijän on pidettävä puhelinyhteys auki. Hälytyksen tehtyään mies oli koko ajan yhteydessä hätäkeskuksen päivystäjään ja täydensi ilmoitustaan jotain lisää havaitessaan. Hätäkeskuksen nauhuri tallensi keskustelun.

Vasta siinä vaiheessa mies muisti, että hänellä oli autossa taskulamppu. Sen haettuaan hän näki, että hieman peräpää koholla oleva Mersu vaikutti hyvin ehjältä, eikä sen sisällä näyttänyt olevan ketään. Sitten hän huomasi vähän matkan päässä auton peräosasta miehen, joka makasi maassa jotenkin kyljellään. Auttaja havaitsi miehen hengittävän. Hän kosketti miestä olkapäähän ja kysyi mahdollisista kivuista. Mies näytti keskivartaloaan ja lonkkaansa. Auttaja ei havainnut miehessä minkäänlaisia vammoja ja ajatteli huojentuneena, että tämä oli selvinnyt hurjasta ulosajosta ihmeen hyvin.

Hienosti toimiva auttaja

Auttaja havaitsi, että Mersun takaikkuna oli pois paikaltaan. Koska muut ikkunat näyttivät ehjiltä, oli kuljettaja päässyt ulos ilmeisesti takaikkunan aukosta. Auttaja näki auton etuistuimella lasten turvaistuimen ja kysäisi, oliko autossa ollut muita. Kuljettaja sanoi olevansa matkassa yksin.

Auttaja tähysteli taskulamppunsa valossa tarkemmin ympärilleen. Salon suunnalla hän erotti Kuusjoelle johtavan tien opasteen ja pystyi nyt kertomaan hätäkeskukselle tarkasti onnettomuuspaikan sijainnin.

Kaksi autoa ajoi pysähtymättä paikan ohi, vaikka hienosti toimiva yksinäinen auttaja näytti taskulampullaan merkkejä. Sattumalta Salon suunnalta tuli paikalle Somerniemen VPK:n auto, jossa oli useita ihmisiä. He kiirehtivät loukkaantuneen kuljettajan luokse ja tunnistivat hänet. Koska apu oli jo tulossa, ei heillä ollut juuri muuta tehtävää kuin varmistaa kuljettajan mahdollisimman hyvä asento ja rauhoittaa häntä.

Pian tulivat ensimmäinen ambulanssi ja poliisipartio. Vähän ajan kuluttua saapui toinen ambulanssi, jonka mukana oli lääkäri. Kuljettaja oli loukkaantunut hengenvaarallisesti, eikä häntä voitu lähteä kuljettamaan. Ensiavun antaminen aloitettiin onnettomuuspaikalla ambulanssissa. Uhrin henkeä ei kuitenkaan voitu pelastaa, vaan hän menehtyi jonkin ajan kuluttua vakaviin sisäisiin vammoihinsa.

Spekulointia

Liukkaus ja kitkarenkainen laina-auto Mersun kuljettajan käyttämää ajonopeutta ei vielä tiedetä. Se selviää melko tarkasti tutkijalautakunnan tekemien laskelmien perusteella.

Paljon ajanut kuljettaja tunsi suorituskykyisen, takavetoisen henkilöauton – oman käsivaihteisen Mercedes-Benzinsä – ominaisuudet ja käyttäytymisen erittäin hyvin. Mutta hän ei ollut yhtä tottunut automaattivaihteiseen autoon.

Ajorata oli paikka paikoin liukas. Kauttaaltaan jäinen asfaltti olisi jopa saattanut olla ajon kannalta paremmin varoittava tekijä. Koska keli oli muuttunut liukkaaksi aivan äskettäin, on täysin mahdollista, ettei kuljettaja ottanut sen vaikutusta eikä auton nastattomia talvirenkaita tarpeeksi hyvin huomioon.

Polkaisiko kuljettaja jostain syystä kaasupoljinta liian voimakkaasti, jolloin automaatti kytki nopeasti pienemmän vaihteen ja sai takapyörät sutaisemaan tyhjää? Takarenkaiden pidon äkillinen häviäminen saattoi aiheuttaa auton heilahduksen, johon kuljettaja reagoi liian hätäisesti.

Kuljettaja, joka ei ole riittävän tottunut automaattivaihteeseen, saattaa vahingossa tai hätätilanteessa polkaista vasemmalla jalallaan jarrupoljinta. Se saattaa johtua esimerkiksi siitä, että ehdollinen refleksi käskee hillitsemään auton heilahduksia painamalla pohjaan kytkinpolkimen – jota automaatissa ei ole.

Täysin mahdotonta ei ole sekään, että kuljettaja olisi yrittänyt väistää hirvieläintä ja joutunut sen seurauksena luisuun. Salon suunnalta ajettaessa on Kuusjoelle kääntyvän tien jälkeen hirvieläimistä varoittava merkki.

6. Turvatyynyn turvallisuusharha

Viime vuosina nopeasti yleistyneet turvatyynyt ovat turvavaikutuksensa lisäksi aiheuttaneet myös turvallisuusharhan, josta puhutaan liian vähän.

Tämäkin ulosajo todisti, ettei turvatyyny aina laukea. Sen laukeaminen vaatii riittävän voimakkaan, melko suoraan auton keulaan kohdistuvan iskun. Sivuttaisissa ja auton takaosaan osuvissa iskuissa turvatyyny ei välttämättä laukea, mutta näissäkin tapauksissa turvavyöstä on kuljettajalle todellista hyötyä. Vaikka törmäys laukaiseekin turvatyynyn, saattaa turvavyötön kuljettaja luisua alaspäin niin, ettei turvatyynystä ole juuri mitään hyötyä.

Auto saattaa samassa kolarissa törmätä useammin kuin kerran. Ensimmäinen osuma laukaisee turvatyynyn, mutta seuraavan törmäyksen tapahtuessa se on jo tyhjentynyt eikä enää suojaa kuljettajaa. Sen sijaan turvavyö suojaa autossa istuvia koko onnettomuustapahtuman ajan pitämällä heidät istumapaikoillaan.

Turvatyynyn suojaava ja pelastava vaikutus perustuu aina siihen, että se toimii turvavyön lisäksi – ei koskaan turvavyön sijasta.

Tuulilasi 4/98

Tapani Iivari